Uskollisuudesta Jumalalle

Seuraavat ajatukset nousivat Apostolien tekojen neljännen luvun pohjalta, joissa apostolit Johannes ja Pietari olivat syytettyinä kauniinportin edessä kerjäävän miehen parantamisen johdosta. Meillä on paljon opittavaa näiden Jumalan miesten ja alkuseurakunnan toimintatavoista, koska he eivät vähääkään välittäneet miten hengelliset johtajat yrittivät tukkia heidän suunsa puhumasta Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan.

Apt. 4:13-14

Kun hallitusmiehet ja vanhimmat näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulua käymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät. He tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. Nähdessään myös parannetun miheen seisovan apostolien kanssa he eivät kyenneet sanomaan mitään vastaan. 

Neuvosto piti heitä idiootteina, pelastukseen kelpaamattomina kalastajina, koska eivät voineet noudattaa lakia. Silti heidän kauttaan oli tapahtunut ilmeinen ihme. Sitä he nyt ihmettelivät ja tahtoivat saada apostolien suut tukittua, jottei heidän mielestään harhaoppi leviäisi ja uhkailivat heitä. Tässä kohtaa ei kerrota apostolien joutuneen kokemaan ruoskimista, mutta myöhemmin näin tapahtui. Apostolit suhtautuivat kärsimykseen positiivisesti, he hyväksyivät sen osaksi tehtäväänsä. Ihmiset voivat pitää uskovia hihhuleina, jotka turvaavat Jumalaan, mutta kun Jumala alkaa käyttämään heitä rakkautensa, armonsa ja ihmeiden välittäjinä, ihmiset hiljenevät. Älä koskaan anna ihmisten määrittää sitä, kuka sinä todella olet. Anna Jumalan kertoa todellinen identiteettisi ja voit olla historiantekijä! Älä masennu kun sinua arvostellaan ja mollataan uskosi tähden, vaan kiitä Herraa, että saat olla hänen lapsensa, jota hän rakastaa ja käyttää. Pietari ja Johannes sanoivat neuvostolle, että ”päättäkää itse, onko Jumalan edessä oikein kuulla enemmin teitä kuin Jumalaa!” He sanoivat myös, etteivät voi olla vaiti siitä mitä he omin silmin ovat nähneet ja kuulleet. He eivät voineet olla tottelemattomia suhteessa Jeesuksen käskyyn kertoa ilosanomaa kaikille. Jeesus itse sanoi, että apostolit ovat hänen ylösnousemuksensa todistajat. He päättivät siis olla kuuliaisia Jumalalle riippumatta siitä, seurasiko siitä jotain rangaistusta.

Pyhä Henki on rohkaisija. Hän oli täyttänyt heidät rohkeudella, jotta he uskalsivat sanoa näin. Kun miettii, että kannattaako olla kuuliainen loppukädessä ihmisille vai Jumalalle, meidän täytyy ymmärtää, että valinta kertoo ketä palvomme. Emme voi palvoa sekä Jumalaa että ihmisiä, jos nämä kaksi ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Uskovat ovat kutsutut tottelemaan Jumalaa, joka on ostanut heidät omikseen Jeesuksen kalliilla sovintoverellä. He eivät ole enää itsensä omat, vaan ovat Jumalan omaisuutta. Siksi Jumala palkitsee ne, jotka eivät tahdo mielellyttää ihmisiä vaan Jumalaa, ja käyttää heitä voimallisesti. Ne, jotka päättävät yrittää palvella molempia tai loppukädessä tottelevat ihmisiä, eivät ole antautuneet kokosydämisesti Jumalalle, jota Herramme niin syvästi kaipaa. Heidän elämänsä menee hukkaan siinä merkityksessä, että Jumala tahtoisi antaa niin paljon enemmän kuin kukaan muu voi tarjota. 

Olemmeko siis ihmisten vai Jumalan palvelijoita? Siitä on kysymys. Apostolit ja alkuseurakunta päättivät olla Jumalan palvelijoita sataprosenttisesti. Heidän antautumisensa ja uskollisuutensa tähden sinulla ja minulla on mahdollisuus kuulua Jumalan perheeseen. Jos he eivät olisi tahtoneet olla kuuliaisia, emme mekään olisi koskaan kuulleet Jeesuksesta. Valinnoillamme on siis rajujakin seurauksia, tehkäämme siis päätös olla kuuliaisia Jumalalle ja elää ilosanoma Jeesuksesta todeksi arjessamme ja osoittaa elämällämme että rakastamme Jumalaa kaikella mitä meillä on. Silloin saamme nähdä kuinka monet ihmiset löytävät toivon Jeesuksessa. 

Elämässämme tulee jatkuvasti eteen valintoja, joissa päätämme joko olla Jumalan tai ihmisten palvelijoita. Ei todellakaan ole väärin kuunnella ihmisiä ja heidän mielipiteitään ja olla kohteliaita, mutta meidän täytyy nostaa ylimmäksi auktoriteetiksemme Raamattu ja Jumalan tahto. Emme saa tehdä kompromisseja maailman arvojen kanssa, kuulostivat ne miten trendikkäiltä ja oikeutetuilta tahansa, sen kustannuksella, että olemme törmäyskurssilla Jumalamme kanssa. Jos tahdot reseptin menestyksekkääseen elämään (ei aina tarkoita taloudellisesti), päätä olla kuuliainen Jumalalle, kunnioittaa häntä enemmän kuin ketään muuta. Kun päätät kunnioittaa, arvostaa Jumalaa, kaikki muukin annetaan. 

Matteus 6:31-34

Älkää siis murehtiko sanoen: Mitä me syömme? tai mitä juomme? tai mitä puemme päällemme? Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa. 

Nämä ovat Jeesuksen sanoja, ja hän on sitoutunut sanoihinsa. Tämä lupaus Jumalan huolenpidosta on siis voimassa jokaisen elämässä. Kun päätät priorisoida Jumalan tahdon korkeimmalle elämässäsi, opit luottamaan Herraan päivä päivältä enemmän, huomaat, kuinka ongelmat kutistuvat ja näet hänen huolenpitonsa kaikilla elämäsi osa-alueilla. Se vaatii nöyryyttä, ja jos olemme kovapäisiä (niinkuin itse olen), Herra kouluttaa meistä sellaisia, ellemme käännä hänelle selkää ja katkeroidu. Päätös on meidän. Luin pienen lehtijutun hetki sitten jossa vanhat avioparit antoivat tärkeitä neuvoja avioliiton kestämiseksi. Viimeinen kohta oli, että he murehtisivat vähemmän. Voimme varmasti allekirjoittaa tämän. Opetellaan siihen ystävät! Siunausta! 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

16 − = 9