Inhimillisyydestä ja rakkaudesta

Inhimillisyys. Mitä se merkitsee minulle tänään? Suhtaudunko inhimillisesti lähimmäisiini ihan oikeasti? Ovatko lähimmäiseni minulle vain hyödykkeitä vai rakastanko heitä niin kuin Herrani tahtoo? Ymmärränkö todella miten Jeesus rakasti ihmisiä ja osoitti heille empaattisuutta, vaikka toiset tuomitsivat nämä ihmiset pelastukseen kelpaamattomiksi?

1 Johanneksen kirje 4:7-12

Rakkaani, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainutsyntyisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttaan. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, mekin olemme velvollisia rakastamaan toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on tullut meissä täydelliseksi.

Miksi minä mietin, kuka ansaitsee rakkauteni sen sijaan, että tahtoisin osoittaa Jumalan rakkautta kaikille? Jos aidosti ymmärrän mitä Jeesus teki ristillä kaikkien ihmisten edestä, ymmärrän, että kaikki ovat samalla viivalla Jumalan edessä. Jumalalla ei ole lempilapsia, joita hän rakastaa enemmän kuin toisia. Hän on oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Miksi minun on niin vaikea rakastaa aidosti niitä, jotka eivät välttämättä ajattele samalla tavalla kuin minä?

Koska Jumala on rakkaus, minun tulee hänen lapsenaan toteuttaa samaa toimintatapaa käytännössä. En saa enää syrjiä ihmisiä, vaan siunata ja rohkaista kaikkia. Jos päätän olla osoittamatta rakkautta ja empaattisuutta, Pyhä Henki tulee murheelliseksi, koska silloin käytökseni ohjautuu lihallisuuteni puolelta, eikä Hengen.

Johannes heitti Hengen vaikutuksesta melkoisen terävät sanat: ”Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.” ja ”Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, mekin olemme velvollisia rakastamaan toisiamme.” Nämä jakeet pistää itseni kovin pienelle paikalle ja joudun tunnustamaan, etten ole onnistunut siinä todellakaan täydellisesti. Tarvitsen Jumalan armoa ja jatkuvaa Pyhän Hengen vaikuttamaa ohjausta, jotta osoittaisin rakkautta kaikille. Se tekee meistä nöyriä. Se saa meidät kääntymään Herran puoleen ja tutkimaan ja soveltamaan Raamattua käytännössä. Raamatun ei siis kuulu olla meille kirja muiden joukossa, vaan meidän tulee omaksua ja rakastua siihen! Silloin se alkaa muokkaamaan ajattelu- ja toimintatapojamme ja voimme oikeasti alkaa muuttumaan Jeesuksen kaltaisiksi.

Galatalaiskirje 5:16-18, 22-25

Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. Liha himoitsee Henkeä vastaan ja Henki lihaa vastaan. Ne ovat toisiaan vastaan, niin ettette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos Henki johdattaa teitä, ette ole lain alaisia.

Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä.

Näistä jakeista näemme minkälaista taistelua meidän sisällämme käydään päivittäin. Vanha, syntinen luontomme ei tahdo, eikä voi tehdä Jumalan tahtoa, koska se on avoimessa kapinassa Jumalaa vastaan. Miten voimme voittaa tämän taistelun? Ymmärtämällä, että Jeesus on voittanut paholaisen vallan ja kun olemme Jumalan lapsia, voimme päättää elää uuden toimintatavan kautta! Kun valitsemme etsiä Jumalan tahtoa täydestä sydämestämme, alistumme silloin Pyhän Hengen johtoon. Silloin, ja vain silloin voimme ristiinnaulita eli tappaa synnilliset taipumuksemme, koska Jeesus on kuningas! Taistelemme aina voitosta käsin, ja se meidän täytyy muistaa! Koska synnin voima on laissa, joka osoitti syyllisyytemme, se on kumottu Jeesuksen asettaessa uuden liiton verensä kautta, olemme vapaat synnin ja kuoleman laista!

Rakkaus sisältää kaikki muut Hengen hedelmät. Minun täytyy jatkuvasti itse täyttyä Jumalan rakkaudella, ja levittää sitä ympärilleni. Se on tahdon päätös. Se ei ole aina helppoa, mutta kun tahdon muuttua Jeesuksen kaltaiseksi, tahtoni alkaa alistua Pyhän Hengen johtoon myös tällä alueella!

Minun tehtäväni on rakastaa vailla toivetta saada vastarakkautta. Niin Jeesus toimi. En siis rakasta sen vuoksi, että minua kohtaan osoitettaisiin rakkautta, vaan siksi, että itse täytyn Jumalan rakkaudella ja tehtäväni on virrata tuota rakkautta maailmaan. Jos osoitan pyyteetöntä rakkautta toisille, he huomaavat sen. Se puhuttelee. Se on teeskentelemätöntä ja aitoa. Se jää mieleen. Jos itse päätän rohkaista muita, saan itsekin rohkaisua. Sitä mitä kylvän, sitä tulen niittämään. Oma rakkauspankkini täyttyy jatkuvasti ollessani yhteydessä Jumalaan. Siksi tämän suhteen hoitaminen on niin tärkeää.

Jaakobin kirje 3:13, 17

Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Näyttäköön hän tekonsa hyvällä vaelluksellaan, viisaasti ja sävyisästi. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdasta, sitten rauhaisaa, lempeää, taipuisaa, se on täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä. Se on tasapuolinen ja teeskentelemätön.

Mielestäni näissä jakeissa on suuri totuus. Jotta osoittaisimme omaksuneemme Jumalan antamaa viisautta ja ymmärtäväisyyttä, meidän täytyy päättää alistua Jumalan tahtoon päivittäin. Jaakobin esittämä kysymys viittaa mielestäni edelliseen jaejaksoon, jossa hän kertoo kielen käytön merkityksestä. Jokainen meistä tietää, että puhumme toisinaan haavoittaen lähimmäisiämme. Mutta jos sanomme olevamme Jumalan lapsia, meidän tulee toisinaan pitää suu kiinni ja toimia viisaasti, silloin kun olemme sanomassa jotain typerää. Silloin osoitamme, että Jumalan rakkaus ja Hengen hedelmä on kasvanut elämässämme. Huomaa, että adjektiivit jotka jakeissa luetellaan, eivät ole luontaisia ihmiselle, vaan Jumalalle.

Jumalan pyhittävä armo kasvattaa meitä Jeesuksen kaltaisiksi, olkoon se meidän sydämemme rukous tänään ja aina. Kukaan meistä ei muutu täällä maan päällä täydellisesti Jeesuksen kaltaiseksi, mutta voimme asettaa sen päämäräksemme ja tahtotilaksemme, jotta fokuksemme olisi aina hänessä. Jos annamme lihamme hallita elämäämme, ja ajattelemme, ettei sillä on väliä miten täällä vaellamme, pääsemmehän kerran taivaaseen armosta, emme ole ymmärtäneet miten suuren hinnan Jeesus maksoi meistä, jotta tahtoisimme elää hänen kunniakseen. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 1 = 7