Miks uskonelämäni ei skulaa?

Tämän viikon kirjoitus ratkesi viikko sitten maanantai aamuna salilla. Silloin Herra puhutteli minua ystävällisesti, kun aloin tuskastua, nimittäin kun olin aikomassa treenaamaan ”kulmasoutua” kutsuttua liikettä ja laittamassa kaiteita alemmaksi, jolle tangon voi laskea lepäämään, huomasin, etten toisen puolen kaidetta saa pistettyä kiinni millään ilveellä. Valehtelematta siinä yritin kymmenen minuutin ajan lukuisia kertoja saada kohilleen, mutta ei vain onnistunut. Lopulta luovutin.

Silloin aloin miettimään, että ehkä Herra tahtoo jotain opettaa minulle tämän kautta. Totesin, että jos tästä vetää johtopäätöksen hengelliseen elämään, voi kysymyksen muotoilla otsikon mukaisesti. Miksi lankean helmasyntiini edelleenkin? Miksi jumalasuhteen hoitaminen voi tuntua raskaalta? Mihin olen keskittynyt elämässäni? Olenko ruokkinut enemmän syntiin langennutta lihaani vai Henkeä? Kumpi silloin hallitsee?

Huuda niin että tuntuu! Älä tyydy tähän! Sydän huutaa Herran puoleen! Minä tarvitsen enemmän sinua Jeesus!

Psalmi 51:3-14

Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden, pyyhi pois syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina edessäni. Sinua Ainoaa vastaan olen syntiä tehnyt, olen tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi. Sinä osoittaudut vanhurskaaksi puheessasi ja puhtaaksi tuomitessasi. Katso, synnin alaisena olen syntynyt, synnin alaiseksi sikisin äitini kohdussa. Totuutta sinä tahdot sisimpään saakka, ja salassa sinä ilmoitat minulle viisauden. Puhdista minut synnistä iisopilla, niin minä puhdistun. Pese minut, niin tulen lunta valkeammaksi. Anna minun kuulla iloa ja riemua, ratketkoot riemuun luut, jotka olet murskannut. Peitä kasvosi näkemästä syntejäni ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi. Anna minulle jälleen pelastuksesi ilo ja tue minua alttiuden hengellä.

Tästä Psalmista ja näistä jakeista voisi kirjoittaa paljon, mutta on hyvä muistaa kuka ja missä oloissa nämä sanat kirjoitettiin. Daavid oli tehnyt aviorikoksen ja profeetta Naatan ilmaisi sen hänelle. Tämän jälkeen Daavid vuodatti sydämensä Jumalalle tämän psalmin kautta. Psalmi kuvaa kokosydämistä parannuksen tekemistä, siinä ei ole mitään puolustelua vaan syvää murhetta oman syntisyyden tähden.

Minua puhuttelee monikin kohta näissä jakeissa, mutta silmiini nousee ensimmäisenä nämä: ”Sinua Ainoaa vastaan olen syntiä tehnyt, olen tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi.” Nämä sanat opettavat meille, että kun teemme syntiä, teemme jotain, mikä rikkoo meidän ja Jumalalle suhdetta, koska hän erottuu synnistä ja se on kapina häntä vastaan, siksi nämä sanat opettavat meitä paljon.

”Peitä kasvosi näkemästä syntejäni ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni.” Jotta Herra voisi uudistaa meidät, meidät täytyy puhdistua kokonaan Jeesuksen verellä. Aina kun teemme syntiä, Pyhä Henki osoittaa meille sen. Ei syyttäen, vaan rakkaudessa, jotta ymmärtäisimme tilanteemme ja katuisimme sitä välittömästi. Vasta katumisen jälkeen Herra täyttää ihanalla läsnäolollaan ja eheyttää meidät. Hän tahtoo opettaa meille, että jos tahdomme seurata häntä kokosydämesti, meidän täytyy hoitaa suhdettamme häneen ja haluta irtisanoutua vanhan luonnon tavasta elää. Silloin hän kasvattaa meistä vahvoja, koska ymmärrämme täydellisen riippuvuussuhteemme hänen kanssaan.

No Man’s Band: Raunioilla

”Olisithan ystäväni kun muut näyttää selkää
Pitäisithän kädestäni kun kun mä pelkään elämää
Ohjaisithan oikeaan kun suinpäin juoksen harhaan
Antaisithan anteeksi kun tilaisuus tekee varkaan
Ainakin mä toivon niin

Että pidät musta kii, purista mua lujempaa
Purista niin et sattuu, mä tahdon antautua
Pidä kii, ethän päästä milloinkaan
Purista niin et sattuu mä tahdon antautua

Nostathan langenneen jaloilleen
Vaihdathan pukuni mustuneen puhtaan valkoiseen
Annathan siipien repaleisten kantaa jälleen
Puhallathan Henkesi tähän kivisydämeen

Ainakin mä toivon niin

Että pidät musta kii, purista mua lujempaa
Purista niin et sattuu, mä tahdon antautua
Pidä kii, ethän päästä milloinkaan
Purista niin et sattuu mä tahdon antautua”

Tämä Partalan Miikan tekemä biisi on vuosia puhutellut minua, koska se lähtee sydämestä. Se on sydämeni rukous jatkuvasti. Siinä on tavoitettu jotain todella tärkeetä, myönnetään reilusti oma heikkous ja pyydetään Jeesusta puhdistamaan verellään kaikesta synnistä ja täyttämään Pyhällä Hengellä. Kuka istuu sydämeni valtaistuimella? Siellä istun egoni kanssa tai Jeesus, molemmat sinne ei mahu.

Samana aamuna jolloin Herra puhutteli minua kaiteiden kautta salilla tapahtui muutakin. Kun lähdin ajamaan töihin, aloin rukoilemaan tällaista rukousta, uskoakseni Hengen johtamana: Kiitos armosta. Ilman sitä en olisi tässä, vaan maailmassa, vailla toivoa. Armo ei ollut halpa, vaan maksoi Poikasi hengen. Se saa minut ylistämään sinua, ilman sitä minulla ei olisi oikeutta lähestyä pyhää ja oikeamielistä Jumalaa. Armo saa minut nöyräksi. Se saa aikaan oikeanlaisen, kunnioittavan suhteen Herran kanssa.

Parhaimpia hetkiä ovat ne, jolloin Herra pääsee opettamaan ja me päätämme kuunnella ja totella. Tuo rukous nousi koko sydämestäni ja huomaan, että Herra työstää minussa jotain uutta. Tällainen kuva nousi jonakin toisena aamuna menneellä viikolla, kun olin rukouksessa:

Näin suuria vuoria ja niiden välissä syvän laakson. Kuvittelin olevani korkeammalla tasolla, mutta todellisuus oli, että olin laaksossa. Ymmärsin tilanteen niin, että Herra tahtoo viedä minut vuoren huipulle, uudelle tasolle hengellisessä todellisuudessa. Hän tahtoo, että hyväksyn hänen tapansa kasvattaa minua. Laaksossa voi olla rauhallista, koska perkele jättää rauhaan ne, jotka tyytyvät nykyiseen tasoonsa. Mutta siellä ei tapahdukaan mitään. Jos tahdomme elää siellä, jämähdämme, emmekä kasva Hengessä vahvoiksi. Nyt on aika antautua kasvuprosessiin Herramme kanssa, vaikka joudummekin maksamaan siitä hintaa! Älä enää tyydy neutraaliin kristillisyyteen, vaan antaudu sataprosenttisesti Herralle. Hän ei jätä sinua milloinkaan vaan tukee sinua! Luota häneen. Älä anna pelon estää sinua, koska hän tahtoo rohkaista sinua olemaan esimerkki muille!

Kun olin joku aamu taas treenaamassa ja pysähdyin hengittämään, huomasin Herran laskevan sydämelleni syvän kaipuun siihen, että oppisin haluamaan hänen tahtonsa tapahtumista elämässäni jatkuvasti, koska tiedän varmasti, että hänen tahtonsa on aina paras. Sen seurauksena lihallisuuteni kuolee pikku hiljaa ja Pyhä Henki saa johtaa elämääni kokonaisvaltaisemmin. Vaikka tunnemaailmani vastustaisi Jumalan tahtoa en alistu sille, vaan valitsen mennä eteenpäin Hengen voimassa!

Tämän päivän maailma perustuu itsekkyydelle ja nautinnolle. Kun joku päättää pettää aviopuolisoaan ja se selviää, ihmiset kauhistuvat, ja ihan aiheestakin. Mutta mikä aiheuttaa tuon käytöksen? Näemme ja kuulemme viattomien ihmisten kuolemista. Miksi niin tapahtuu? Yksi syy molempiin kysymyksiin on se, että ihminen on turmeltunut ja syntinen, eikä tahdo kääntyä pois pahuudestaan. Tarvitsemme pelastajaa, Jeesusta!

Mielestäni uskovien täytyisi ymmärtää, että ilman Jumalan pyhyyden läsnäoloa mekin alamme tekemään kompromisseja maailman arvojen kanssa. Pyhyys ilman armoa johtaa lakihenkisyyteen, mutta armo ilman pyhyyden kokemista seuraa kurittomuus ja lankeemukset. Kun perjantai aamuna olin rukouksessa koin Hengen laskevan sydämelleni ajatuksen, että kun koemme Herran pyhän läsnäolon alamme vihaamaan syntiä, koska se tuhoaa ihmistä sisältäpäin. Synti on aina kapinaa Herraa vastaan ja sen takana on pimeyden ruhtinas, joka itse lankesi ylpeyteen ja heitettiin ulos taivaan kirkkaudesta. Kun sinä ja minä saamme käsityksen Jumalan pyhyydestä, tahdomme elää Jumalaa miellyttävällä tavalla ja muuttua jatkuvasti Jeesuksen kaltaisiksi.

Tänään voi vain sanoa, että tarvitsen ystäviä, tarvitsen seurakuntayhteyttä, pastoreita joille voin vuodattaa sydämeni ja elää läpinäkyvää elämää. Aina se ei tunnu helpolta, koska oma lihallinen luonto on itsepäinen ja ylpeä, mutta kun päätän seurata Jeesusta täysillä, sitä ei voita mikään. Rohkaisen sinua elämään läpinäkyvästi ja uskoutumaan ongelmista jollekin läheisellesi. Se vapauttaa. Jos sinulla ei ole sellaista ihmistä, pyydä Herralta. Jumalan runsasta siunausta elämääsi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

34 − 25 =