Sieluni janoaa Jumalaa

Psalmi 42:1-7

Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan sinua, Jumala. Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan tulla temppeliin, astua Jumalan kasvojen eteen? Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin, kun minulta alati kysytään: Missä on Jumalasi? Tuskassani minä muistelen, miten kuljin temppeliin juhlasaatossa ilon ja kiitoksen kaikuessa, juhlakansan suuressa joukossa. Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani.

Tämä psalmi ponnahti silmilleni, kun joku aamu sitten luin sen. Siinä on valtava jano Jumalan puoleen. Meidän täytyy myös muistaa se fakta, että vanhassa liitossa israelilaiset eivät vaan voineet suoraan rukoilla ja näin lähestyä Jumalaa niin kuin me tänään, koska saamme nauttia uuden liiton eduista: Siitä, että Jeesuksen tähden meillä on oikeus ja mahdollisuus missä ja milloin tahansa lähestyä pyhää Jumalaa! Osaammeko arvostaa sitä oikealla tavalla, vai pidämmekö sitä itsestäänselvyytenä?

Tuolloin kun israelilainen tahtoi päästä kosketuksiin Jumalan kanssa, hän meni temppeliin, joka oli erotettu heidän Jumalalleen. Pappi uhrasi pässin tai vastaavan ihmisen syntien sovitukseksi ja hän koki anteeksiannon sen kautta. Nuo uhrit olivat esikuva Jeesuksen tulevasta täydellisestä uhrista koko maailman edestä. Israelilaiset kokivat jollain tavalla varmasti Jumalan läsnäolon temppelissä käydessään, mutta se oli silti vain varjo ja esikuva tulevasta. Siitä, että Jeesus on meidän ylipappimme, joka rukoilee ja edustaa meitä Isän edessä! Tämän tiedon pitäisi saada meidät – joskus kankeat suomalaisetkin – hyppimään ja tanssimaan siitä riemusta, että olemme saaneet syntimme anteeksi, eikä meitä rangaista ansiomme mukaan, koska Jeesus kantoi jo syntimme, häpeämme ja syyllisyytemme ja antoi meille voiton näistä!

On lohduttavaa huomata, että psalmin kirjoittaja tunnustaa olevansa masentunut. Niin minulle ja sinulle joskus käy kun katselemme elämäämme. Mutta kun kirjoittaja siirtää katseensa itsestään ja olosuhteistaan Jumalaa kohti, hän kokee, että Herra on hänen auttajansa!

Psalmi 63:1-9

Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi. Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin. Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä: sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa. Koko voimallani minä tarraudun sinuun, ja sinun oikea kätesi tukee minua.

Daavid puhuu tässä koko sydämestään ja siksi on niin timanttia nähdä, kuinka Pyhä Henki on saanut hänet ymmärtämään, kuinka koko hänen elämänsä perustuu Jumalan armon varaan. Ilman sitä ei ole mitään. Jospa mekin ymmärtäisimme sen omalle kohdallemme ja janoaisimme todella läheistä yhteyttä Jumalan kanssa. Vasta armon ymmärtäminen antaa meille uskalluksen tulla Herraa lähelle vailla pelkoa rangaistuksesta. Silloin voimme sanoa:

Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä.

Meille tulee alituinen nälkä päästä hänen läsnäoloonsa ja ymmärtää, että meillä on jo kaikki, kun saamme olla hänen lähellään. Silloin alamme todella heijastamaan Jumalan rakkautta lähimmäisiämme kohtaan ja levitämme Jumalan tuntemisen tuoksua, joka kutsuu pelastukseen ihmisiä. Jumalan armo on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa:

Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi. Sinä ravitset minut kuin parhaissa pidoissa, ja minä ylistän sinua riemuitsevin huulin. Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä: sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa. Koko voimallani minä tarraudun sinuun, ja sinun oikea kätesi tukee minua.

Pyydä koko sydämestäsi, että Pyhä Henki valaisee sinulle totuuden Jumalan armosta, silloin voimme päästä vielä syvemmälle siihen merkitykseen, josta Daavid tässä Psalmissa runoilee. Kun me opimme lepäämään Jumalan armossa, silloin paholaisen valheet haihtuvat elämästämme, emmekä stressaa tai murehdi turhia! Tahtoisitko elää tuosta armosta käsin? Ajattele miten läheinen suhde Jumalaan Daavidilla oli: ”Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä: sinä olet tullut avukseni, ja minä saan riemuita siipiesi suojassa.” Jos rakastat jotakin henkilöä, ajattelet häntä jatkuvasti. Sellainen suhde voi olla Taivaan Isäänkin! Silloin uskaltaudumme luottamaan koko painollamme häneen, kuten Daavid sanoo jakeessa 9.

Kun alamme käsittämään, että saamme jatkuvasti olla kuin parhaissa pidoissa ja ylistää Jumalaa riemuitsevin huulin, olemuksemme muuttuu. Emme enää kaipaa sellaista pikanautintoa, jota maailma ja paholainen tyrkyttää, vaan käsitämme, että meillä on jo kaikki mitä tarvitsemme Jeesuksessa! Saamme lähestyä Herraa jatkuvasti ja vuodattaa sydämemme hänelle.

Saamme osoittaa koko olemuksellamme, että hän on meidän elämämme Herra, ja tahdomme kasvaa hänen tuntemisessaan ja kertoa muillekin, miten uskollinen ja kärsivällinen hän on ollut! Silloin lähimmäisemmekin heräävät siihen todellisuuteen, että ehkä heillä on ollut väärä käsitys uskosta Jeesukseen. Se ei olekaan jotain rituaalien tiukkaa suorittamista vaan rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä, joka saa heidät vakuuttumaan Jumalan suuresta armosta, joka kantaa halki jokaisen vastoinkäymisen ja ongelman. Moni alkaa silloin myöntämään sen faktan, ettei ole elänyt niin hyvin kuin voisi ja tunnustaa oman syntisyytensä. Silloin Jumalan ihmeellinen armo tulee ja puhdistaa kaikesta synnistä ja muuttaa ihmisen elämän kokonaan: Hän siirtyy kuoleman valtakunnasta Jumalan armon valtakuntaan, jossa hallitsee hyvä Kuningas, joka tahtoo vain ja ainoastaan parastamme. Eikö ole ihanaa olla Jumalan lapsi ja oppia joka päivä siitä identiteetistä, että olemme armahdettuja, ainutlaatuisia Isän silmissä? Jumalan runsasta siunausta elämääsi 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

8 + 1 =