Kirjoittajan arkistot: Murtsi

Jeesus ylipappimme

Heprealaiskirje 4:14-16

Koska meillä siis on suuri ylipappi, läpi taivaiden kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Eihän meidän ylipappimme ole sellainen, ettei hän voi sääliä meidän heikkouksiamme, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan. 

Jeesus on ylipappimme. Mitä se tarkoittaa? Ylipapin tehtävä on edustaa ihmisiä Jumalan edessä. Olla kärsivällinen, ymmärtäväinen ja rakkaudellinen ihmisiä kohtaan, jotka tahtovat kääntyä Jumalan puoleen ja rohkaista heitä. Hän eroaa juutalaisista ylipapeista paljon. Leeviläiset papit olivat ihmisiä kuten mekin. He erehtyivät, tekivät syntiä ja kuolivat. Jeesus on täydellinen ylipappi meille, koska hän pystyy edustamaan sekä Jumalaa, että ihmistä. Jumala asetti uuden armoliiton Jeesuksen uhrikuoleman kautta vanhan lakiliiton sijaan, joka jatkuvasti osoitti ihmisten syntejä. Laki ilmaisee Jumalan tahdon tänäänkin, mutta koska Jumala tiesi, ettei ihminen koskaan itse voi täysin noudattaa sitä, hän lähetti Jeesuksen, joka tuli täyttämään lain! Mikä ilo, että Jeesus edustaa nyt meitä, ja uskomalla häneen, Jumala lukee hänen syyttömyytensä meidän eduksemme! Siinä on ilosanoma jokaiselle syntiselle! Jeesuksen pappeus on ylivertainen verrattuna leeviläiseen pappeuteen kaikilla mittareilla, hän voitti paholaisen ja kuoleman ja sai aikaan iankaikkisen liiton, jota mikään eikä kukaan voi koskaan kumota. Meidän ei siis tarvitse koskaan kuunnella paholaisen valheita, että Jumalan rakkaus raukeaisi tyhjiin kohdallamme, koska se ei perustu meidän ansioihin vaan ainoastaan Jeesukseen! Muista se, kun sielunvihollinen seuraavan kerran tulee syyttämään sinua. 

Jeesus on siis tullut taivaasta maan päälle vapaaehtoisesti. Joskus ajattelemme, voiko Jeesus ymmärtää meitä, kun paholainen syyttää meitä, masennumme, valitamme ja lankeamme. Mutta tässä selkeästi Jumalan Sana osoittaa valtavan totuuden: Jeesus todellakin samaistuu jokaisen ihmisen taisteluihin, hätään, koettelemuksiin, koska hän eli ihmisen elämän kaikkien näiden kärsimysten läpi, tekemättä syntiä. Siksi hän ymmärtää sinua ja minua paremmin kuin kukaan muu! Sen tähden voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa Jeesuksen kautta, joka voi edustaa sekä Jumalaa, että ihmistä ja saamme kokea hänen valtavan armonsa suuruuden omassa elämässämme. Hän antaa meille Pyhän Henkensä kautta ohjeet, kuinka voimme vastustaa paholaista uskossa, jottemme lannistu taistelussa matkalla taivaaseen. 

Heprealaiskirje 5:5-9

Niinpä ei Kristuskaan korottanut itseään tullakseen ylipapiksi vaan sai kunnian häneltä, joka sanoi: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.” Ja toisessa kohdassa hän sanoo: ”Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan”. Lihansa päivinä Kristus voimakkain huudoin ja kyynelin uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle, joka voi pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Vaikka hän oli Poika, hän oppi kuuliaisuuden siitä, mitä kärsi. Kun hän oli tullut täydelliseksi, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen aikaansaaja kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaisia. 

Isä koroitti Poikansa ylipapiksi, ja Jeesus antoi meille esimerkin elää läheisessä yhteydessä Isän kanssa. Jeesus vietti aikaa jatkuvasti Isän lähellä rukoillen ja ohjasi näin opetuslapsiaan olemaan riippuvaisia Jumalasta. Hän eli elämänsä jumalanpelossa, ollen kaikessa kuuliainen Isän tahdolle. Ylösnousemuksen jälkeen Isä asetti Jeesuksen oikealle puolelle hallitsemaan ja hän odottaa meidän olevan kuuliaisia Pojalleen. Isä odottaa ja toivoo meiltä, että Jeesus ei ole meille vain pelastaja vaan myös suvereeni auktoriteetti, jota kunnioitamme tottelemalla häntä mielellämme. 

Kun olin töissä Ähtärissä muutama päivä sitten, vierailin muistomerkin luona joka oli pystytetty vuonna 1918 kaatuneiden muistolle. He olivat valmiita maksamaan kovan hinnan siitä, että meillä on itsenäinen Suomi. He osoittivat käytännössä, mitä rakkaus isänmaata kohtaan on. Syvä kunnioitus heräsi siinä hetkessä. 

Roomalaiskirje 5:6-8

Kun olimme vielä heikkoja, Kristus kuoli oikeaan aikaan jumalattomien puolesta. Tuskin kukaan on valmis kuolemaan jonkun vanhurskaan puolesta, hyvän ihmisen puolesta joku kenties uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä. 

Saakoon nämä jakeet muistuttaa meitä Jumalan suuresta rakkaudesta ja antakoon Pyhä Henki ilmestyksen meille Jumalan käsittämättömän suuresta rakkaudesta luotujaan kohtaan. Sodassa kuolleet ja Jeesus. Heissä on jotain samaa. Molemmat osoittivat konkreettisesti mitä on rakkaus. On kyse uhrautuvasta rakkaudesta toisia kohtaan, joka ei etsi omaa etuaan. Sitä me tarvitsemme tänään kipeästi elämäämme, ettei meistä kasva kyynisiä, itsekkäitä ja itsekeskeisiä ihmisiä. Jeesuksen omat tulisi tuntea ensisijaisesti rakkaudesta, kuten Jeesus tunnettiin. Ajattele nyt: Silloin kun me olimme vailla mitään mahdollisuutta päästä suhteeseen pyhän Jumalan kanssa, Isä lähetti Poikansa kuolemaan vihollistensa edestä! Siinä on jymy jytky. Kukaan ei ole tehnyt mitään vastaavaa ennen sitä, eikä sen jälkeen. Se on aitoa, jumalallista agape rakkautta, joka määrittää ihmisarvon, ei mikään muu. 

Liian usein itse olen ehdollistanut rakkauteni ajattelemalla: ”hyväksyn tän ihmisen, jos…” Jumala otti todella suuren riskin rakastaessaan syntisiä. Hän päätti rakastaa, vaikka ihminen vapaassa tahdossaan voi päättää torjua tuon rakkauden. Mieti nyt, miten taivaallinen Isä itkee niiden vuoksi, jotka eivät usko hänen armonsa ja rakkautensa olevan todellista siksi, että heidän elämässään on ollut isompia tai pienempiä pettymyksiä, tuskaa ja ahdistusta. Hän on koko ajan vierellä, odottaa vain ihmisen antamaa lupaa tulla ja alkaa parantamaan sisäisiä haavoja, joita kukaan muu ei välttämättä tiedä. 

Ilman Jumalan rakkautta en olisi tänään uskossa. Ilman hänen varjelustaan olisin maailmassa. Annan esimerkin: Kun asuin Kokkolassa, en jonakin ajanjaksona hoitanut jumalasuhdettani, ja maailma veti kovasti puoleensa. Minulla oli muutamia kavereita, jotka kävivät baareissa. Kerran heitin erään neidin ja hänen ystävänsä baariin. He pyysivät minua mukaan, mutta sanoin, että on aikainen herätys, että pitää mennä nukkumaan. Kun he olivat menneet baariin, hetken mielijohteesta päätin mennä itsekin. Kävelin sisälle ja katsoin baaritiskiä. Silloin koin, ettei tää ilmapiiri ole kutsuva. En kokenut itseäni kotoisaksi. Käännyin ja menin kotiin. Eilen aamulla Pyhä Henki nosti tämän muiston ja osoitti, kuinka Herra varjeli minut tuona iltana, etten jäänyt tuohon paikkaan. Se on suurta Jumalan armoa ja rakkautta. Hyvin todennäköisesti en olisi tänään uskossa, jos olisin antanut paholaisen viedä minua kuin pässiä narussa. Syvä kunnioitus nousee Jumalalle, että tänään saan olla hänen rakkautensa kohde :). 

Anna taivaan Isälle lupa olla rakastava Abba Isä sinulle. Meistä jokainen tarvitsee sitä jatkuvasti. Jokaisella meillä on syvä tarve tulla hyväksytyksi, ymmärretyksi, kuulluksi. Kaikki nämä tarpeet taivaallinen Isämme voi täyttää, ei kukaan muu. Voimme kokea uskovien keskellä yhteyttä. Tätä olen kokenut 4.5 vuoden ajan Seinäjoen Helluntaiseurakunnassa. Siksi olen eheytynyt ja voin vailla häpeää kertoa ilosanomaa Jeesuksesta siellä missä menenkin. 

Seinäjoen ILTA on minulle kuin perhe. Palvelemme, olemme läpinäkyviä, siunaamme, rohkaisemme, ylistämme Herraa, opimme yhdessä Jumalan Sanaa, sovellamme sitä arjessa, kerromme toisille miten Jumala on käyttänyt meitä, kun jollakin on tuska päällä, kuuntelemme ja vapautamme hänet Herran voimalla. Siunaamme vanhempaa sukupolvea. Tahdomme kokea Hengen yhteyttä heidän kanssaan ja rakentaa yhdessä, samassa rytmissä, Jumalan valtakuntaa. Iloitsemme seurakuntana läpimurrosta joka on alkanut. Pyydä Jumalalta ystäviä, joiden kanssa voit viettää aikaa, rakentua ja kasvaa uskossa vahvaksi. Sellaisia me todella tarvitsemme. Herra olkoon sinun apusi alkavalla viikolla kaikissa elämäntilanteissa ja rukoilen, että saat kokea, että Jeesus on rakastava ylipappisi, joka aina rohkaisee. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

ILTA Conference 30.10. – 1.11.15

Tällä viikolla blogikirjoitus kietoutuu Seinäjoen Helluntaiseurakunnassa järjestettyyn ILTA Conference tapahtumaan. Koin, että Jumala tahtoo jotain osoittaa siitä, mitä hän teki tapahtumassa ja ennen sitä. Nyt kun kirjoitan tätä kirjoitusta lopulliseen muotoonsa, olen erittäin kiitolllinen siitä, että monet Seinäjen illan aktiivinuoret ja tiimijohtajat ovat avoimesti kertoneet siitä, miten heidän elämänsä ovat muuttuneet tänä viikonloppuna.

Ennen tapahtumaa Herra laski sydämmelleni seuraavanlaisia tuntemuksia. 

Koen, että Jumala tahtoo tehdä jokaisesta seurakuntalaisesta lämminhenkisen. Kun todella sisäistämme mitä Jeesus on tehnyt ihmiskunnan hyväksi, meistä paistaa Isän agape rakkaus. Tämän seurakunnan ja tapahtuman yksi teema on aito välittäminen, olemme oikeasti Jumalan läsnäolon innoittama, lämminhenkinen ja palveleva seurakuntaperhe. 

Moni ei arvaa miten kiitollinen olen, kun saan palvella sataprosenttisesti Jumalalle antautuneiden nuorten ja vanhempien kanssa kotiseurakunnassa. Tähän ei kyllästy koskaan, koska kaikki ovat niin sitoutuneita. Jokaisesta tiimijohtajasta näkyy ja kuuluu, kuinka he rakastavat palvella Jumalaa. Se sytyttää tiimiläiset! 

Johannes 11:3-4, 38-44
Niin sisaret lähettivät Jeesukselle sanan: ”Herra! Hän, joka on sinulle rakas, on sairaana.” Sen kuultuaan Jeesus sanoi: ”Tämä sairaus ei ole kuolemaksi vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika tulisi kirkastetuksi sen kautta.” Jeesus järkyttyi jälleen sisimmässään ja meni haudalle. Se oli luola, ja sen suulla oli kivi. Jeesus sanoi: ”Ottakaa kivi pois.” Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut siellä neljättä päivää.” Jeesus vastasi: ”Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?” Niin he ottivat kiven pois. Silloin Jeesus nosti katseensa ylös ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä sanon tämän, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.”

Jeesus oli haudalla ja itki, koska hän rakasti Lasarusta. Martta yritti vielä estellä kiven siirtämistä pois, koska Lasarus oli ollut jo kuollut neljä päivää ja haisi pahalle. Jeesus kutsui hänet takaisin elämään. Kukaan ei uskonut, että Jeesus voisi herättää kuolleen. Mutta koska hän tiedosti oman asemansa Isän rakkaana poikana, hän toimi vastoin kaikkien odotuksia. Hän oli varma Jumalan tahdosta, eikä kukaan voisi pysäyttää häntä. Hän teki jotain ennenkuulumatonta, joka tuotti suurta kunniaa Jumalalle! Tällaisten ihmeiden tekeminen oli häkellyttävää, joka sai ihmiset miettimään omaa suhdettaan Jeesukseen. Jumalan valtakunta tuli ilmi poikkeuksellisella tavalla. 

ILTA konferensissa tulee tapahtumaan samoin: Hengellisesti kuolleet ja Jeesukselle selkänsä kääntäneet palaavat mestarinsa luo. Sillä ei ole mitään merkitystä, miltä he haisevat, vaan meidän tulee rakastaa heitä Jumalan agape rakkaudella ja hyväksyä heidät perheeseemme. He tarvitsevat rakkaudellisen perheen ympärilleen, koska maailma on niin rakkaudeton. He todella saavat huomata eron ilmapiirissä, kun tulevat seurakuntaan ja Jumalan läsnäoloon! Jeesus vapauttaa myös siteistä, kuten Lasaruskin vapautettiin. 

Psalmi 110:3
Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta. 

Uusi sukupolvi nousee Suomessa! Herra varustaa armeijan tänä viikonloppuna. Sanoma koskettaa erityisesti heitä. Herra ei ole hylännyt Suomea. Nyt on Suomen aika. 

Rukoile luottaen ja epätoivoisesti: Vain Sinä voit! Uskomme kohdistuu ainoastaan sinuun Jeesus. Rukoile niin, että tiedostat Herran olevan kaikkivaltias. Älä epäile kun rukoilet, vaan katso uskon silmälasien kautta ja kiitä. 

Kun rukoilimme torstai-iltana nuorten kanssa tapahtuman puolesta, koin, että paholaisen valheet riisutaan pois ja uskovien identiteetti vahvistuu. 

Nyt on korkea aika vahvistua Jumalassa ja kuolettaa liha. Kun keskitymme viikonloppuna kohtaamaan ja palvomaan Jeesusta, monien keskipiste vaihtuu maailmasta Herraan. Jeesuksesta tulee elämämme Herra ja keskipiste. Muu menettää merkitystään ja alamme nähdä sen roskana, niin kuin se todella onkin. Emme tahdo enää ruokkia turmeltunutta luontoamme, lihaa, vaan sisällämme asuvaa Henkeä! Emme tahdo valinnoillamme, ajatusrakenteillamme ja toimintatavoillamme enää murehduttaa Pyhää Henkeä, vaan tehdä hänet iloiseksi keskitymmällä Jeesukseen ja tottelemalla häntä 🙂

Jesaja 30:18
Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat!

Kun tulemme Herran eteen janoisina ja annamme hänelle luvan osoittaa armoaan ja rakkauttaan, hän tulee. Hän parantaa ja halaa kuin Isä lapsiaan. Tahdomme viipyä tässä kiirehtimättä pois. kaikki stressi, huolet ja murheet otetaan pois kun annamme ne hänelle ja syvä ilo ja rauha täyttää meidät.

Siinä oli mietteitä, jotka nousivat ennen viikonloppua. Seuraavassa, mitä viikonlopun aikana nousi.

Kuinka moni meistä matkustaisi putkeen 30 tuntia ilman unta, ja sen jälkeen hyvällä mielellä julistaisi ilosanomaa ja palvelisi rukouspalvelussa puheen jälkeen? Scott Thompson toimi näin. Hänen vaimonsa Lacey, yritti nukkua auton takapenkillä matkalla Seinäjoelle Helsingistä. Heillä on suuret sydämet! He ovat todella kuolleet monia kertoja lihalleen ja päättäneet rakastaa ja totella kutsumustaan, jonka Herra on antanut. Ei siis ihme, että he sytyttävät uskovia olemaan radikaaleja Jeesukselle. Jos tämänkaltaiset esikuvat eivät sytytä nuoria, niin sitten ei mikään! 

Mikä on Jumalan miesten ja naisten salaisuus? Se, että he ovat päättäneet kuolla lihalleen ja alistua Jumalan tahtoon. Jumalan tahto on heidän kotinsa. 

Teemat, jotka nousivat mielestäni tapahtuman aikana esille olivat suhde Jumalaan ja lähimmäisiin ja identiteetti Jeesuksessa. 

Nyt kun tapahtuma on finaalissa, voin omasta puolesta sanoa suuren kiitoksen kaikille, jotka olivat mahdollistamassa tapahtuman. Mika Kivisalo, joka toimii seurakuntamme äänentoistotiimin johtajana suunnitteli jälleen kerran lavan ja johti kasausta ja purkua, sekä teki valoja koko viikonlopun. Siinä mies, jota syvästi arvostan. Jokainen tiimi ja sen jäsenet toimivat Jumalan rakkauden välikappalaleina ja se loisti koko ajan! Se on tunnusmerkki seurakuntamme nuorille! Siitä syntyy hyvä ilmapiiri viikko toisensa jälkeen. Rukouspalvelijat tekivät uskomattoman timanttia työtä, suuri kiitos jokaiselle rakkaalle veljelle ja sisarelle! Tämä on vasta alkua, moni meistä sai uudistua tänä viikonloppuna ja vaikka päivät olivat jollaikin erittäin pitkiä, teitte kaikkenne, että tapahtuma onnnistuu. Kaikki kiitos Jumalalle, joka yllätti meidät jälleen kerran ja kaikki työ ei ollut millään muotoa turhaa, vaan saimme lähettää konferenssi vieraamme voimaantunteina arkeen ja uskomme, että vielä moni paranee, joiden puolesta rukoiltiin! Kiitos! 

Jumalan valinta 

2. Aik. 16:9

Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. 

”Tämä jae kuuluu Kuningas Jaakon käännöksessä näin: ”Jumala katsoo niihin, joiden sydän on täydellinen Häntä kohtaan.” Mitä täydellisellä sydämellä tarkoitetaan? Se tarkoittaa, että meidän on sydämestämme toivottava tekevämme oikein ja miellyttävämme Jumalaa. Jos ihmisellä on ehyt sydän, hän rakastaa Jumalaa vilpittömästi, vaikkei itse olekaan täydellinen. Hänessä saattaa yhä olla lihallisuutta, joka vaatii hoitoa. Hänen suunsa voi yhä saattaa hänet vaikeuksiin. Hän voi tehdä erehdyksiä tai menettää malttinsa. mutta kun niin käy, hän katuu nopeasti ja sopii asian Jumalan kanssa. Jos hän on loukannut jotakuta toista, hän nöyrtyy ja pyytää anteeksi. Kun Jumala etsii ihmistä käyttöönsä, Hän ei etsi henkilöä, joka käyttäytyy täydellisesti, mutta on sydämen asenteeltaan väärämielinen. Hän etsii ihmistä, joka ei ehkä käyttäydy täydellisesti, mutta jolla on Häntä kohtaan oikea sydämen asenne. Jumalalla on Valtakunnassaan avoinna kaikenlaisia työtehtäviä. Näiden paikkojen täyttämiseksi Hän alentaa jonkun ihmisen ja korottaa toisen. Ellemme osaa käyttäytyä ja ellei asenteemme ole oikea, emme voi saada tehtävää, jossa Jumala voisi käyttää meitä haluamallaan tavalla. Hän voi korottaa meidät, mutta Hän voi myös alentaa. Kun järjestömme valmistautuu antamaan työntekijöille ylennyksen, emme etsi kaikkein lahjakkaimpia. Etsimme niitä, joilla on oikea sydämen asenne ja jotka ovat valmiita tekemään vähän ylimääräistä, kun heitä pyydetään. Näin Jumala toimii. Nimenomaan ehyttä sydäntä Hän etsii, kun Hän haluaa jonkun korottaa.”

-Joyce Meyer: Uusi päivä, uusi sinä (s. 278-279)

1.Kor. 1:26-31
Katsokaa omaa kutsumistanne veljet (ja sisaret). Ei ole monta inhimmillisesti viisasta, ei monta mahtavaa eikä monta jalosukuista. Mikä maailman mielestä on hullutusta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailman mielestä on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen voimakkaat häpeään. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi saattaakseen voimakkaat häpeään. Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen mitättömäksi sen, mikä on jotakin, ettei mikään liha voisi kerskailla Jumalan edessä. Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi, jotta tapahtuisi niin kuin on kirjoitettu: ”Joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta.”

Miksi on yhdentekevää, minkälainen menneisyys sinulla on? Ensiksi: Menneisyytesi ei määritä tulevaisuuttasi. Toiseksi: Koska Jumala valitsee ihmisiä, jotka ihmisten (itsensä ja muiden) silmissä eivät ole mitään. Miksei sitten ole merkitystä? Koska jakeessa 30 sanotaan, että Jeesus on annettu meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 

Nöyrät Jumalan ihmiset pyytävät viisautta (kuten viime blogissa esimerkkinä ollut Salomo) Jumalalta. Jeesus on saattanut meidät jotka uskomme häneen vanhurskaiksi oman uhrikuolemansa kautta. Eli olemme tulleet oikeaan asemaan Jumalan edessä, emme enää ole syntisiä, jotka ovat matkalla iankaikkiseen eroon hänestä. Jeesus on pyhityksemme. Tätä aihetta olemme tutkineet aiemminkin, mutta sanotaanko vaikka niin, että Jumala pyhittää meitä, jotka olemme tulleet uskoon. Hän tahtoo osoittaa meille, että kun Jeesus on elämämme herra, ja alamme osoittaa vastarakkautta, me muutumme hänen kaltaisikseen! Mikä valtava ilo, että emme enää ryve synnissä kuten joskus, vaan tahdomme pyhittyä Jeesuksen kaltaiseksi, erottua tästä pahasta maailmasta. Jeesus on lunastuksemme. Hän osti meidät vapaiksi synnin orjuudesta. Lunastus osoittaa, kenen omaisuutta olemme. Kun elämämme täällä maan päällä päättyy, koko olemuksemme lunastetaan ja saamme olla aina Herran kanssa. 

Huomaa, ettei Jumalan sana sano, ettei hän valitse niitä, jotka ovat inhimmillisesti viisaita, mahtavia tai jalosukuisia. Jumala tahtoo pelastaa heidätkin, ja tämän päivän seurakunnassa näemme koko yhteiskuntamme kirjon: Siellä on yksinhuoltajaäitejä, työttömiä, työssäkäyviä, sinkkuja, perheellisiä, opiskelijoita, lääkäreitä, yritysjohtajia jne. Pelastus ei ole suljettu myöskään heiltä pois. Kun nämä ihmisten silmissä menestyneet nöyrtyvät tunnustamaan oman syntisyytensä, tulevat elävään uskoon, he voivat esimerkiksi palvella varoillaan Jumalan valtakuntaa tehokkaasti. On totta, että Jeesus sanoi, ettei rikkaan ole helppo päästä Jumalan valtakuntaan, mutta ei se mahdotonta ole. Hän sanoi, että kamelin on helpompi mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan pelastua. Kun opetuslapset hämmästelivät, etteivät rikkaat voi päästä taivaaseen ja kysyivät, kuka sitten voi pelastua, Herramme vastasi: Se mikä on ihmiselle mahdotonta, on Jumalalle mahdollista. Jopa rikkaatkin voivat pelastua! Kaikki ihmisethän tarvitsevat Jeesusta elämänsä herraksi riippumatta sosiaaliluokastaan. 

Opetuslasten CV:t eivät olleet kaikista parhaimmat. Kuten huomasimme, Jumala valitsee sellaisia, jotka eivät välttämättä ole kaikista kyvykkäimpiä, vaan nöyriä, ja valmiita alistumaan hänen auktoriteettinsa alle ja oppivat virheistään. 

Jeesus valitsi kaksitoista opetuslasta hengellisiksi johtajiksi. Tai paremminkin: Hän valitsi heidät olemaan lähellään, ja opiskelemaan ”hänen yliopistossaan”, jonka päämääränä oli heidän varustamisensa ja valtuuttamisensa, niin että he voivat tavoittaa silloisen maailman ilosanomalla. 

Ehkä syy oli oikea sydämen asenne johtajalleen. Jos sitä ei oo, ei jää oikeestaan mitään. Jeesus ei etsinyt ja valinnut supertiimiä, vaan miehiä, jotka ovat aitoja omia itsejään, kaikkineen puutteineenkin, mutta pystyivät ja halusivat muodostaa tiimin Jeesuksen ympärille. Jeesus ei etsi sooloilijoita, vaan joukkue pelaajia! Näillä kavereilla ei ollut suuria auktoriteetti ongelmia, vaan halu oppia (vaikka joskus se kesti tuskallisenkin kauan), ja alistaa järki Jumalan alle sen sijaan, että olisivat torjuneet kaiken näkemänsä Jumalan valtakunnan demonstroinnin hullutukseksi. 

Kun suuri joukko jäi pois Jeesuksen vaatiessa kokonaisvaltaista antautumista muun kustannuksella, nämä kaksitoista jäivät. Kaikki olisi ollut turhaa, jos nämä miehet eivät olisi enää seuranneet. Jeesuksen työllä ei olisi ollut enää tulevaisuutta. Jumala tarvitsee niitä veljiä ja sisaria, jotka eivät luovu koskaan uskostaan. Herramme täytyy voida luottaa meihin, ettemme vaikeuksien keskellä luovuta, vaan kävelemme myrskyjen läpi Jeesuksen kanssa yhdessä! Näissä koettelemuksissa joihin meidät on pantu (1. Tess. 3:3) uskomme pääsee kasvamaan, ja meistä kasvaa hengellisiä esikuvia ja johtajia. Tottakai Luojamme tuntee meidät kuten huomaamme:

Psalmi 139:1-6
Herra, sinä olet minut tutkinut ja sinä tunnet minut. Sinä tiedät, milloin minä istun ja milloin nousen, sinä ymmärrät ajatukseni kaukaa. Polkuni ja makuusijani sinä olet vaaksalla mitannut, kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. Minun kielelläni ei ole sanaakaan, jota sinä, Herra, et täysin tuntisi. Edestä ja takaa sinä olet minut saartanut, olet laskenut kätesi päälleni. Tämä tieto on minulle ylen ihmeellinen, niin korkea, etten voi sitä käsittää. 

Miten rajallinen, Luojan luoma ihminen voi käsittää, että Jumala tuntee meidät täysin? Järkemme ei alistu tällaiseen, koska moni selittää itselleen, ettei kukaan tunne minua paremmin kuin minä itse. Mutta Luojamme tuntee, kuten selkeästi näemme. Raamattu ei valehtele. Miten tämä liittyy Jumalan valintaan? Siten, että hän kutsuu meidät palvelemaan itseään, mutta ei pakota meitä siihen. Hän odottaa, että vapaaehtoisesti annamme hänen olla elämämme Herra. Hän tahtoo johtaa elämäämme, jos vain suostumme. Hän näkee ominaisuutemme, jotka hän on antanut meille sitä varten, jotta hän voisi kirkastaa itsensä muille meidän kauttamme. Hän antoi ne meille, koska tahtoo käyttää meitä valtakuntansa kasvamiseksi. Ominaisuutemme ja lahjamme toimivat parhaiten, kun käytämme niitä Jumalan kunniaksi. Ne toimivat Jumalan rakkauden kautta ihmisten parhaaksi. 

Ilman, että apostolit olisivat olleet uskollisia loppuun asti, meillä ei olisi tänään suhdetta Jumalaan. Jokaisella päätöksellämme on vaikutus. Joko positiivinen tai negatiivinen. He olivat Jumalan valtakunnan periksiantamattomia taistelijoita. Voidaanko meistä sanoa samaa? Olemmeko valmiita kärsimään uskomme tähden? He olivat. Monet heistä kuolivat marttyyreina (tiettävästi vain Johannes kuoli luonnollisen kuoleman). 

He päättivät miellyttää Jumalaa, sen sijaan, että ensisijaisesti miellyttäisivät ihmisiä. Siksi maailma piti heitä hulluina, koska olivat alistuneet Jumalan tahtoon, eikä ihmisten. Usko ei koskaan tule olemaan muodikasta, vaan siihen liittyy aina Jeesuksen häpeän kantaminen. Jeesusta pidettiin hulluna, samoin apostoleja, alkuseurakuntaa ja myös meitä. Maailma ei tule koskaan ymmärtämään meitä, koska emme jaa samoja arvoja heidän kanssaan. Seurakunnan ja maailman välillä tulee aina olemaan tietty jännite, joka johtuu suhteesta Jeesukseen. Jos seurakunta maallistuu, niin, ettemme enää julista täyttä evankeliumia, kerro synnistä ja iankaikkisesta helvetistä, taivaskaan Jeesuksen kanssa ei tunnu miltään. Meidän täytyy pystyä sanomaan synti synniksi, ja korostaa, että juuri siksi Jeesus tuli maailmaan pelastamaan meidät, jotka emme ikinä omilla ansioilla voi ansaita paikkaa taivaassa. Risti ei saa menettää voimaansa koskaan, kuten Linda Bergling julisti tovi sitten Seinäjoella vieraillessaan. 

Jos syntiä ei sanota enää synniksi, vaan puhutaan mieluummin inhimmillisestä heikkoudesta, joka voidaan voittaa esimerkiksi tahdonvoimalla, mihin Jeesusta ja ristiä silloin enää tarvitaan? Ei mihinkään. Jumalan omistaman seurakunnan on aika julistaa kuten Jeesus itse julisti, samoin alkuseurakunta. Synti on turmellut ihmiskunnan ja ainoa lääke on Jeesus. Käsitys, joka kieltää perisyntiopin (ihminen on erossa Jumalasta Aadamin lankeemuksen tähden, ja siksi kaikki ihmiset syntyvät syntisinä maailmaan) on harhaoppi. Sillä osoitetaan, ettemme tarvitse pelastajaa, eikä ole Jumalaa. Meidän tulee pysyä Raamatun ilmoituksessa kirjainmellisesti loppuun asti, eikä muokata teologiaamme ihmismielen mukaiseksi, koska Jumalan Sana ei muutu sellaiseksi kuin ihmiset toivovat. Jos Jumala on auktoriteettimme, silloin kunnioitamme hänen Sanaansa, emmekä ala etsimään omia tulkintoja, jotka eivät kunnioita häntä. 

Voinko perustella edellisen jotenkin? Katsotaanpa.

2.Tim. 4:1-5
Kehotan sinua vakavasti Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva elävät ja kuolleet, ja hänen ilmestymisensä ja valtakuntansa kautta: saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita ja kehota, kaikin tavoin kärsivällisesti opettaen. Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia vaan omien himojensa mukaan haalivat itselleen opettajia korvasyyhyynsä. He kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät tarujen puoleen. Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ ja hoida palvelutehtäväsi täydellisesti. 

Paavali tunnetaan siitä, kuinka hän julistaa Jeesus keskeistä armon evankeliumia. Mutta tässä hän jättää perintöä rakkaalle työkaverilleen Timoteukselle. Huomaa, että jo alkuseurakunnan aikaan oli ongelmia näillä alueilla, samoin kuin tänäänkin. Jos mahdollista, nyt vielä enemmän, siksi, että puhutaan suvaitsevaisuudesta isoin kirjaimin. Nämä ohjeet käyvät jokaiselle uskovalle, joita voimme soveltaa omassa elämässämme: Meidän tulee rakastaa Jumalaa, tuntea Raamattu ja soveltaa sitä silloinkin, kun se ei ole samaa mieltä kaikkien muiden kanssa. Siitä Jeesuksen seuraajat tunnetaan. Jos emme toimi Jumalan valtakunnan periaatteiden mukaisesti, seurakunnat voivat pahoin ja ihmiset alkavat määrittelemään, mitä tahtovat kuulla. Silloin ollaan eksytty pahasti. Paavali kehottaa Timoteusta olemaan raitis kaikessa. Timoteuksen tulee siis opettaa täyttä Jumalan sanaa, jos joku pahoittaa mielensä siitä, että pastori puhuu niin kuin Jumala on käskenyt, se ei ole hänen ongelmansa. Jonain päivänä tämä eksynyt lammas voi palata takaisin ja kiittää häntä, että opetti Sanaa niin kuin se on kirjoitettu, eikä ihmisten korvaasyyhyyn. Miksi näin? Koska Jumalan Sana ei palaa tyhjänä. Ihmisten sanat katoavat ja menettävät merkityksensä, mutta Raamattu pysyy aina. 

Kiitos teille lukijat, jotka jaksoitte lukea tänne asti. Pahoittelen, että tästä tuli näin pitkä. Jumala valitsee ystävikseen ja työtovereikseen, niitä jotka ovat koeteltuja. He rakastavat Jumalaa ja hänen Sanaansa. He ovat sitoutuneet Herraansa. Siksi he tottelevat häntä. Apostolit olivat juuri tällaisia. Riippumatta siitä, millainen lapsuus, nuoruus ja elämäsi on ollut, sinä olet hänelle erittäin rakas. Siksi hän lähetti oman Poikansa. Jos vain tahdot antaa elämäsi kokonaan hänen käyttöönsä tee se nyt. Se on paras päätös minkä voit tehdä. Sitoudu seurakuntaan, palvele ja ole lämminhenkinen kaikkia ihmisiä kohtaan. Pitäydy Raamatussa ja seurakunnan opetuksessa, joka opettaa koko Raamattua. Älä luovu Jumalan periaatteista, vaan pidä kiinni loppuun asti. Sinä olet tärkeä, sinä olet arvokas ja rakastettu. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Kuinka vaellamme uskossa?

1.Kuningasten kirja 11:1-5

Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja. He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen. Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa. Hänellä oli seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa, ja he veivät hänen sydämensä harhaan. Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia.

Miten tähän oli tultu? Salomo nuorena kuninkaana sai kohdata unessa Jumalan. Herra kehotti häntä anomaan mitä hän tahtoi, niin hän antaisi sen. Katsotaan, mitä hän pyysi:

1.Kuningasten kirja 3:7-12

Herra minun Jumalani, sinä olet tehnyt minusta kuninkaan isäni Daavidin jälkeen, vaikka olen vain nuori poika, joka ei tiedä minne mennä, mitä tehdä. Palvelijasi on keskellä kansaa, jonka olet valinnut, keskellä ihmispaljoutta, jolla ei ole mittaa eikä määrää. Anna siksi minulle ymmärtäväinen sydän, jotta osaisin hallita ja tuomita kansaasi ja erottaisin hyvän pahasta. Muutoin en voi oikeamielisesti hallita tätä suurta kansaa. Tämä pyyntö oli Herralle mieleen, ja hän sanoi Salomolle: Koska esitit tällaisen pyynnön, koska et halunnut pitkää ikää, et rikkautta etkä vihollistesi kuolemaa, vaan pyysit ymmärrystä osataksesi hallita oikein, minä teen niin kuin pyysit. Minä annan sinulle niin viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, ettei kaltaistasi ole ennen ollut eikä ole jälkeesikään tuleva.

Näissä jakeissa näkee Salomon, joka on oppinut asioita isältään Daavidilta. Meidän on hyvä muistaa myös se tosiasia, että Salomo oli varmasti kuullut isänsä virheistä ja voisi kuvitella, että isä oli varoittanut häntä toimimasta samalla tavalla ja opastanut pelkäämään Jumalaa. Silloin hän tulisi menestymään elämässään. Salomo ymmärtää oman pienuutensa valtavan haastavassa tehtävässä, kansan ja Jumalan rakastaman kuninkaan jälkeen. Se saa hänet nöyräksi. Hän ymmärtää, ettei kansa ole mikä tahansa kansa, vaan Jumalan valitsema, hänen silmäteränsä. Siksi hän tarvitsee viisaan sydämen toimiakseen oikein asemassaan. Huomaa, että Jumalan viisauden kautta voimme erottaa hyvän ja pahan toisistaan. Tämä oli Jumalan mielenmukainen pyyntö, ja koska Salomo ei tahtonut vihollistensa tuhoa (jotka myös ovat Jumalan luomia ihmisiä) eikä rikkautta, Herra kunnioitti hänen mielenlaatuaan. Herra lupasi antaa viisaan sydämen ja siunata kaikin tavoin.

Jostain syystä aikaa myöten Salomo menetti nöyrän asenteen ja mielenlaadun suhteessa Jumalaan. Mikä sai sen aikaan? Salomo oli ihminen niin kuin mekin, yhtä vajavainen kuin kuka tahansa meistä. Hän teki virheitä. Niin mekin. Mikä sai Salomon harhaan? Katsotaan ensin vielä Jumalan ja Salomon dialogin loppua:

1.Kuningasten kirja 3:14

Ja jos vaellat minun teitäni säädösteni ja määräysteni mukaisesti, niin kuin isäsi Daavid vaelsi, minä annan sinulle pitkän iän.

Pitkä ikä ei ollut ollenkaan itsestäänselvyys noihin aikoihin. Raamattu kertoo Vanhassa testamentissa kuninkaista jotka eivät vaeltaneet niin kuin Herra tahtoi ja joutuivat salaliittomurhien uhreiksi. Huomaa, että Jumalan lupaus on ehdollinen, hänet rinnastetaan myös isäänsä, joka vaelsi Herran mielen mukaan. Elikö Salomo Herran tietä säädösten ja määräysten mukaan? Kyllä ja ei. Haittaako se, jos elää vain osittain Jumalan tahdossa? Se saa Jumalan murheelliseksi. Aikaa myöten valinnat johtavat syvemmälle luopumukseen, niin kuin näemme luvusta 11. Voimme varmaan todeta, ettei yksikään ihmisen valinta ole neutraali ja sitä mitä me kylvämme, sitä tulevaisuudessa myös niitämme.

Emme tiedä varmasti, mikä sai Salomon ottamaan vaimoja muista kansoista, joista Herra oli selkeästi kieltänyt. Mutta fakta on se, että Herra olisi tahtonut varjella Salomon sydämen puhtaana. Niin kuin voimme lukea, vaimot viettelivät Salomon palvelemaan heidän jumaliaan. Synti ei koskaan tule elämäämme yhtäkkiä ja saa luopumaan Jumalasta. Se turmelee uskomme pikku hiljaa. Huomaa, että Raamattu sanoo Salomosta, että hän rakasti vaimojaan. Jos joku muu tulee rakkaammaksi kuin Jumala itse, siitä tulee epäjumala. Ja epäjumalat saavat sydämen kääntymään pois Jumalasta, jonka kuuluisi olla meidän elämämme keskipiste. Voimme nähdä tässä selkeän syy-seuraussuhteen: Salomo rakasti vaimojaan ja kiintyi heidän jumaliinsa.

Miten tämä kaikki liittyy meihin, jotka elämme tässä nykyisessä maailman ajassa? Paljonkin. Samat hengelliset lainalaisuudet ovat voimassa tänäänkin. Mitä voimme oppia? Silloin kun Salomo oli nuori ja kääntyi Jumalan puoleen anomaan ymmärtäväistä sydäntä, hän tiedosti oman pienuutensa. Hän oli nöyrä. Se sai hänet anomaan tätä asiaa. Saatanan yksi aseista on ylpeys (johon hän myös itse lankesi). Jos menetämme käsityksen siitä, että kaikki hyvä tulee Jumalalta, vaan ajattelemme itse hankkineemme sen, emme enää pelkää Herraa. Se on vaarallista. Jumala armossaan voi näyttää Pyhän Henkensä kautta todeksi ylpeytemme ja meillä on aina mahdollisuus tehdä parannus. Se on Jumalan suurta armoa! Salomolla oli varmasti monia tilaisuuksia tehdä parannus, mutta koska hän niin rakasti lukuisia vaimojaan, he saivat hänen katseensa pysymään nautinnoissa, eikä Jumalassa.

Jumala tahtoo varjella meidät synnistä ja luopumuksesta, siksi jaejaksossa sanotaan: Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen. Siksi meidän tulee ymmärtää, ettemme saa kiinnittää katsettamme näkyvään maailmaan ja sen tarjoamiin nautintoihin, koska synti tarjoaa vain lyhytaikaista nautintoa. Sen sijaan meidän tulee kiinnittää katseemme Jeesukseen, kuolla päivittäin omalle lihallemme ja sen haluille. Olemme täysin riippuvaisia Jumalasta, ja kun sen ymmärrämme ja hyväksymme, emme lankea pois uskosta! Kyse on rakkaus- ja luottamussuhteesta Jeesukseen. Silloin voimme rakastua Herraamme ja alamme nauttimaan hänen läheisyydestään enemmäin kuin maailmasta.

Aika jossa elämme korostaa nautintoja ja itsekeskeisyyttä. Nykyajan slogan voisi olla: Et saa kieltää itseltäsi mitään, mitä sydämesi vaatii. Meidän tulee sisäistää, mitä Jumala meille sanoo.

Kolossalaiskirje 1:21-23a

Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.

Näissä jakeissa Jumala opettaa Paavalin kautta valtavia totuuksia. Tästä näemme millaisia olimme ennen kuin vastaanotimme pelastuksen. Me olimme Jumalasta vieraantuneita, joilla ei ollut mitään asiaa pyhän Jumalan läheisyyteen, koska olimme syntisiä ja elimme pahojen tekojemme vallassa. Ei kovin ruusuinen kuva. Sitten tapahtuu jotain järisyttävää: Jumala on tehnyt sovinnon ihmisen kanssa Jeesuksen tähden, ja hän asettaa meidät pyhän Jumalan eteen pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina. Meidät on puettu Kristukseen. Siksi voimme olla puhtaita. Eli, Isä ei näe meidän syntisyyttämme enää, vaan Jeesuksen puhtauden. Kiitos Jeesus! Mitä sen jälkeen? Meidän täytyy pysyä kiinni uskomme perustajassa ja täydelliseksi tekijässämme (Hepr. 12:2), Jeesuksessa, jottemme horjahda ja kaadu pois. Ovatko nämä jakeet (22 ja 23a) ristiriidassa? Eivät ole koska pyhitys on kaksiosainen: Olemme Jeesuksessa pyhitettyjä täydellisesti, kuten Sana selkeästi vakuuttaa, toisaalta se ymmärretään myös jatkuvaksi prosessiksi, jossa me kasvamme Jeesuksen kaltaisiksi halki elämämme.

Voimme oppia Salomosta paljon. Kun ymmärrämme, että ilman kunnioittavaa suhdetta Jumalaan kukaan ei pääse perille, se saa meidät kerta toisensa jälkeen nöyrtymään ja pyytämään armoa taivaan Isältä. Jos kiinnitämme katseemme vain siihen, mitä näemme pankkitilillä ja muihin ajallisiin, sydämemme voi eksyä. Sitähän paholainen yrittää: Saada katseemme pois Jeesuksesta. Kun epäonnistumme, voimme oppia, jos emme ylpisty. Huomaamme, että on täysin mahdotonta elää uskovan elämää ilman Jeesusta. Kol. 1:21-23a perusteella meidän täytyy ymmärtää ja sisäistää, ettemme olemme itsemme omat enää. Jeesus omistaa meidät, koska hän lunasti meidät. Kun tahdomme päivittäin alistaa jokaisen elämämme osa-alueen hänen tahtoonsa, voimme kasvaa uskossa. Muista tää:

Heprealaiskirje 12:3

Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi.

Jeesus on sinun kanssasi joka päivä! Ole siunattu 🙂

Rukous = hengittäminen

Juha Alatalo, Joona ja Hilda Rantanen, Antti ja Sirpa Haataja, Juha Kaukonen, Marjatta Koskela, Henry ja Anu Seilonen, Jouni ja Tiina Seilonen, Heikki Seilonen, Petri Seilonen, Kari Niemi, Tomi Kivilompolo, Toivo Haataja, Timo Syrjälä, Jukka Myllymäki, Tero Koivuniemi, Hanna ja Marko Aarnio, Sebastian Tynkkynen, Juha ja Susanna Metso, Ilmari Mäkisalo, Arto ja Kaija Pöllänen, Liisa Kähkönen, Martti Kallionpää, VP ja Tuija Isohella, Jacob ja Johanna Huttunen, Ville Pitkänen, Kirsi ja Johannes Pöllänen, Pentti Pihkakoski, Joona Väärämäki, Mirja Autio, Jukka Eskola, Einari ja Hilja Kähkönen, Irja Murtonen, Mikko ja Annika Ojala, Markku Tuppurainen, Janne Maunumäki, Tomi Ritola, Markus ja Sanni Särkkä, Risto Salo, Arttu ja Laura Koskenranta, Pekka ja Neea Perho, Marko Selkomaa, Timo Närhi, kaikki solulaiseni ja jokainen kotiseurakunnassani rukouspalvelussa palveleva ja Seinäjoen illan tiimijohtajat.

Kuhmo, Kärsämäki, Oulainen, Kokkola ja Seinäjoki. Jokainen näistä asuinpaikoista on muuttanut minua, koska siellä ovat suurin osa edellämainituista vaikuttaneet. 

Kun rukoilemme, tartumme Herran käteen ja antaudumme hänen talutettavakseen. Tän määritelmän Herra laski sydämelleni. Se ei ole sitä, että pidämme itsellämme murheemme ja syntimme, vaan luottamuksen osoituksena heitämme ne Herran päälle, sillon hän pitää meistä huolen. 

Elämässäni on ollut Jumalan armosta paljon Jumalan miehiä ja naisia, jotka ovat vaikuttaneet minuun isosti. Näkemässäsi luettelossa on vain pieni osa heistä, jotka ovat vaikuttaneet elämässäni. Kuten huomaamme, listassa välillä on aviopuolisoita, mutta ei aina. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että olen manitun henkilön kanssa viettänyt enemmän aikaa rukouksessa kuin toisen, joskus vain vähän hänen, jota ei ole mainittu. 

Tämän listan tarkoitus ei ole arvostaa joitain ihmisiä korkeammalle kuin toisia, vaan nostaa esille muutamia, joilla on ollut merkittävä rooli kasvussani rukouksen mieheksi ja palvelutyöhöni Seinäjoen Helluntaiseurakunnan rukouspalvelijana ja Seinäjoen illan (=nuorisotyö) rukouspalvelun yhdeksi johtajaksi. Olkoon tämä pohjustuksena tälle kirjoitukselle, jonka otsikko liittyy rukouksen voimaan ja merkitykseen elämässäni. 

On lukemattomia hetkiä, joilloin olen rukoillut näiden Jumalan miesten ja naisten kanssa, ja ne ovat minua muuttaneet ja muovanneet. Siksi tahdon aivan ensimmäisenä muistuttaa meitä jokaista Jumalan lasta, että jos tahdomme rakentua terveeseen uskoon, rakastua Jeesukseen ja kasvaa Jumalan valtakunnan hyvinä huoneenhaltijoina, rukous on todella tärkeä asia. Sanon sen koko sydämestäni. Jeesus ei sanonut Isä meidän rukouksessa opetuslapsilleen, että ”jos teitä joskus huvittaa, voitte rukoilla näin” vaan ”kun rukoilette”. Joten ymmärrämme varmaan, miksi se on jokaiselle Jumalan lapselle tärkeää. Rukous muuttaa meitä ja maailmaa. 

irja Murtonen, Einari ja Hilja Kähkönen

He ovat taivaan Isän kodissa tällä hetkellä. He ovat minun rakastamiani isovanhempia, joilla on ollut merkittävä rooli rakastuessani Jumalaan ja rukoukseen elämäntapana. Jo pienenä poikana äitini puolen suku on tullut läheiseksi ja siksi Einari ja Hilja olivat minulle rakkaita. Minulla on kuva kotona ukista ja minusta kotonani Miilurannasta, jossa olen hänen kainalossaan tyytyväisenä. Minulle, joka en ole saanut nauttia biologisen isäni läheisyydestä, voit ehkä jotain ymmärtää, kuinka merkittävää oli saada olla hyväksytty ja rakastettu Einarin ja Hiljan puolesta. Muistan Einarin aina positiviisena, rakastavana ja rukoilevana pappana. Parempaa en voi toivoa. Se tyydytti Isän ikävää pienen, aran pojan sydämessä. Rakas tätini (Liisa Kähkönen) muistutti, että mummu ja ukki rukoilevat suvun puolesta. Se jäi sydämeeni asumaan ja muistutti mikä on tärkeää. Monet kerrat kun ajoimme Kärsämäeltä lomien aikana Kuhmoon ja vietimme päiviä siellä, muistan aina ennen kotiinlähtöä todella tärkeäksi ja turvallisiksi loppurukouksen. Sitten oli mukava lähteä paluu matkalle ja yleensä taisimme ottaa lähtökuvankin ja monesti mummun leveä hymy muistutti rakkaudesta 🙂

Irja-mummun kanssa tapasimme harvemmin, mutta silloin kun tapasimme, muistan hänet aina positiivisena ja rohkaisevana. Jumala armossaan antoi minulle tällaiset positiiviset ja rakastavat esikuvat, jotka todella rakastivat Jumalaa suurella sydämellä. Kun vuosia sitten olin jo nykyisessä työpaikassani ja työmatkalla pääkaupunkiseudulla, sain mahdollisuuden vierailla hänen luonaan kerrostaloasunnossa. Lukijani, et voi uskoa miten rohkaistuneena lähdin sieltä joka kerta! Varmaan molemmin puolin rohkaisimme toisiammekin, mutta Irja-mummu tuntui olevan Pyhässä Hengessä samalla aaltopituudella kanssani. Sitä ei voi selittää tyhjentävästi sellaiselle, joka ei ole uskossa Jeesukseen, mutta koin sellaista yhteyttä hänen kanssaan, mikä joko vain on tai sitä ei ole. Sitä kutsutaan kristittyjen yhteydeksi, joka voi olla toisten uskovien välillä todella voimakkaampi kuin toisten. Muistan kuin eilisen päivän, kun eräänä kauniina syksyn päivänä menin Irja-mummon luokse ja vastassani oli siunattu ilme rakkaan mummon kasvoilla. Kuinka hän arvosti sitä, että tulin piipahtamaan kiireiltäni häntä. Sen hän osoitti konkreettisesti: Oli jos minkälaista herkkua pöydällä ja piti vähän toppuutella, että nyt ei ennää mahu 🙂 Sitten keskustelimme värikkäästi eri hengellisistä aiheista ja ymmärsimme toisiamme. Puhuimme muistaakseni seurakuntayhteyden merkityksestä ja rakkaussuhteesta Herraan. Silloin mummoni silmät loistivat niin kirkkaasti. Siinä todistus meille, mitä on vaeltaa Jeesuksen kanssa vuosikymmenet ja ymmärtää, että rakkaussuhteesta on todella kysymys. Syvälle sydämeeni painui hänen sanansa: Minun ja sinun yhteys perustuu siihen, että uskomme Jeesukseen ja meillä on paljon yhteistä sen tähden ja koemme sen. Siihen ei voinut sanoa muuta kuin aamen. Tälläkin kertaa rukoilimme yhdessä, ja koimme kuinka Jumalan Pyhä Henki tuli lähelle konkreettisesti. Kun sain siunata Irjaa, koin, kuinka Jumala hoiti minua syvällisellä tavalla samalla. Lähdön hetki koitti ja halasimme. En tiennyt, etten tule enää maan päällä häntä tapaamaan tämän jälkeen. Onneksi on jälleennäkemisen toivo sydämessäni ja tiedän, että Jeesus jota hän lähti seuraamaan kauan sitten, piti hänestä huolta loppuun asti, koska hän on luotettava.

Tahtoisin sanoa Einariin, Hiljaan ja Irjaan liittyen yhden ajatuksen sydämestäni. Ilman tämän pian Herran luokse pääsevän sukupolven esirukouksia ja elämäntapaa rukoilla, tämä kotimaamme olisi jo vajonnut syvälle syntiin. Ilman rukousta presidentin ja eduskunnan puolesta emme ehkä saisi näin vapaasti tunnustaa uskoamme ja todistaa Jeesuksen muuttavasta voimasta. Ilman rukousta ja Jumalan sanan esilläpitämistään itse kunkin perhe ei olisi oppinut tärkeintä: Antamaan koko elämää Jeesukselle ja katumaan aidosti syntejään, elämään pyhää, Jumalalle kokonaisvaltaista elämää. Ilman heidän rohkaisujaan, en itse olisi tänään se joka olen. Heidän elämänsä puhuu vielä nytkin, kun he ovat päässeet perille.

Kun viime talvena sain kutsun Seinäjoen Helluntaiseurakunnan päiväviiriin puhumaan Jumalan sanaa, syvä kiitollisuus nousi sydämeeni. Nämä Jumalan naiset ja miehet ovat olleet perustamassa 80 vuotta täyttänyttä kotiseurakuntaani ja kuinka kiitollinen olemme heille tänään, että Seinäjoella on tänään kasvava, ”Jumalan läsnäolon innoittama, lämminhenkinen seurakuntaperhe (seurakuntamme näkylauseke).” Kun olin puhunut ensimmäisen tessalonikalaiskirjeen toisen luvun jaejaksosta, monet tulivat kiittämään ja rohkaisemaan minua ja olivat aidosti kiinnostuneita mitä nuorten työhön kuuluu. He iloitsivat sydämestään, kuinka Jumala on pitänyt seurakunnan nuorista hyvää huolta. Se rohkaisee minua luottamaan, että Jumalan työ jatkuu niin minun kuin sinunkin elämässäsi. Ihan oma lukunsa vaatisi Pekka ja Neea Perho plus nuorten työn tiimijohtajat, joiden kanssa olen kokenut sanoinkuvaamatonta Jumalan läsnäoloa ja me-henkeä, kun olemme kokoontuneet yhteen ja tehneet päätöksiä ja ymmärtäneet, että meidän tulee etsiä ensin Jumalaa ja sitten käydä työhön 😀 Kiitos siitä heille 🙂

Jaakob 5:15-18

Uskon rukous parantaa sairaan, ja Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, se annetaan hänelle anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Vanhurskaan voimallinen rukous saa paljon aikaan. Elia oli yhtä vajavainen ihminen kuin mekin. Hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Kun hän rukoili uudelleen, taivas antoi sateen ja maa tuotti hedelmänsä. 

Huomatko, ettei tässä sanota: ”Uskon rukous parantaa joskus sairaan” tai ”…mahdollisesti” vaan parantaa! Mikä valtava Jumalan lupaus sinulle ja minulle, kun ojentaudumme uskossa rukoilemaan. Siksi meidän tulee kunnioittaa Jumalaa, ja rukoilla, eikä voivotella. Ihmeitä ei tapahdu, jos emme rukoile ja julista terveyttä Jeesuksen nimessä. Mutta kun sen teemme, Jeesus toimii meidän vajavaisten opetuslapsiensa kautta, koska hän on päättänyt käyttää meitä. Jos me emme tee omaa osaamme (ojenna kättämme ja rukoile) ei hän tee omaa osuuttaan (paranna sairasta). Hyvin yksinkertainen totuus, eikö vaan? Pastori Ville Pitkänen opetti joskus: Uskoa ei voi puristaa itsestämme vaan se aktivoituu, kun kytkeydymme (rukouksessa) Jeesukseen, joka on voiman lähde. Miksi emme siis voisi palvella lähimmäisiämme, kun tapaamme heitä ja näemme tai kuulemme heidän sairastavan tai kantavan jotakin taakkaa. Jeesus luottaa meihin. Meidän on aika toimia. Ja kun hän parantaa, hänelle kuuluu siitä myös kaikki ylistys ja kunnia, ei meille, jotka välitämme parantumista. 

Herramme kehottaa tunnustamaan syntimme toisillemme ja rukoilemaan, että parantuisimme. Jokainen uskovakin on armahdettu syntinen, ja joskus kaadumme ja teemme syntiä. Silloin on hyvä tunnustaa jolle kulle ystävälle ja tuoda se Herran eteen avoimesti, silloin hänen rakkautensa vuotaa meidän päällemme ja koemme levon ja rauhan, jonka Jumala lupaa. Tarvitsemme toisiamme. Kukaan uskova ei pärjää ilman Jeesusta, ei seurakuntayhteyttä eikä uskonveljiä ja -sisaria. Jumalan lapseksi synnyttään Jumalan perheeseen ja seurakunta, joka on Kristuksen ruumis, on se perhe johon meidät liitetään. Siksi sielunvihollinen yrittää tuhota uskovien välit, koska se vihaa uskovien yhteyttä, joka on suuri todistus tälle maailmalle. Sellaista ei ole maailmassa. 

Sovellus Eliasta on tärkeä. Hän on yksi Vanhan testamentin tärkeimpiä profeettoja ja silti Jumala sanoo sanassaan, että hän ei ollut superihminen, vaan normaali, vajavainen ihminen, niin kuin mekin. Jos rukoilet rukoilemalla, se tarkoittaa paljon rukousta, eikö totta? Elia ymmärsi omakohtaisesti riippuvuussuhteensa Herraan ja rukoili uskollisesti. Tunnetaanko meidät Jumalan lapset siitä, että toteutamme Isän tahtoa ja kasvamme uskossa vahvoiksi, niin että meidät tunnetaan niiksi, jotka rukoilevat toisten puolesta ja Jumala armossaan toimii kauttamme? Oppikaamme tästä se, että me riitämme Jumalalle. Hän tahtoo käyttää meitä jokaista. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Ihminen, synti ja pyhitys

Tämän päivän aihe ei ole mieltä aina niin ylentävä. Jokainen ihminen kohtaa jossain vaiheessa oman pahuutensa. Aihe perustuu siihen, että olen opiskellut Global University Finlandin kurssia nimeltä ihminen ja synti. Voin sanoa suoraan: Mainio kurssi, jonka kautta ihmisyys, suhde Jumalaan ja synti ovat selkeyttäneet omia ajatuksia aiheesta.

Syntiinlankeemus Eedenissä aloitti sellaisen prosessin, jota kukaan ihminen ei pysty pysäyttämään. Kukaan ihminen ei voi pysäyttää synnin seurauksia. Emme ole nähneet maailmaamme ennen syntiinlankeemusta, emmekä voi suhtautua ulkopuolisena tarkkailijana syntiin, koska jokainen on syntiä tehnyt ja siksi erotettu Luojastaan. Synnin turmelus vaikuttaa jokaisessa ihmisessä planeetallamme. Niin kuin Paavali sanoo:

Room. 7:15-17

Minä en tunne omakseni sitä, mitä teen, sillä minä en toteuta mitä tahdon, vaan mitä vihaan, sitä minä teen. Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, minä myönnän, että laki on hyvä. Niinpä en sitä enää teekään minä itse vaan synti, joka minussa asuu.

Ensimmäinen asia joka meidän tulee myöntää on, että minä olen syntinen Pyhän, Kaikkivaltiaan Kuninkaan edessä. En voi puolustella vääriä asenteitani, tekojani ja sanojani hänen edessään, joka on kaikkitietävä. Olemme syntyneet syntisiksi, siksi Paavali sanoo, että synti asuu meissä. Vaikka Aadam teki syntiä ja olemme perisynnin alaisia hänen vuokseen, emme silti voi siirtää vastuuta hänelle, vaan olemme itse vastuussa omista vääristä valinnoistamme ja elämästämme.

Miten synnin vaikutusta voisi havainnollistaa? Esimerkiksi sillä tavalla, että aikaisemmin yhteytemme Luojaan oli täysin ehyt, Aadam ja Eeva olivat suorassa yhteydessä Jumalaan. Kun syntiinlankeemus tapahtui, linja katkesi. Synti katkaisi ikään kuin ”puhelinlinjan” meidän ja Luojan välillä.

Mihin tieto syntisyydestämme johtaa? Siihen, etten voi miellyttää Jumalaa. En voi pelastaa itseäni hyvillä teoillani oikeudenmukaisen tuomarin edessä. Kun Jumala näyttää meille, että olemme syntisiä ja tiedostamme oman tilamme, tulen siihen johtopäätökseen, että minä tarvitsen pelastajaa, joka vapauttaa minut tästä karmeasta kierteestä.

Room. 8:3-6

Mikä laille oli mahdotonta, koska se lihan vuoksi oli heikko, sen teki Jumala. Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa ja synnin tähden ja tuomitsi synnin lihassa, jotta lain vanhurskauden vaatimus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan vaan Hengen mukaan. Niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha.

Näissä Pyhän Hengen innoittamisissa sanoissa Paavali kertoo erittäin tärkeän totuuden: Se mikä on minulle ja sinulle mahdotonta, koska olemme syntisiä, teki Jumala! Hän lähetti Poikansa maailmaan ihmiseksi, jotta hän voi kantaa meidän kaikkien syntivelan ristille, tuomitsi oman rakkaan Poikansa meidän edestämme, koska synnin palkka on kuolema. Kaikkien ihmisten synnit olivat Jeesuksen päällä ja vaikkei hän ollut tehnyt koskaan syntiä, häntä rangaistiin, jotta me saisimme syyttömyyden lahjan hänen ansiostaan. Katsotaanpa, miten tätä rangaistusta kuvaa Jesaja:

Jesaja 53:3-5

Hän oli halveksittu ja ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu.

Toisin sanoen: Synnin rangaistus, syyllisyys ja häpeä joka on meidän päällämme siirrettiin Jeesukseen. Tunnustamalla ja hylkäämällä syntimme saamme anteeksi kaiken, koska Jeesus on kärsinyt rangaistuksen edestämme. Mikä ilouutinen! Olemme päässeet rauhaan oikeudenmukaisen Jumalan edessä ja sen kautta olemme parantuneet kuollettavasta sairaudesta, nimeltä synti. Toki näissä jakeissa viitataan myös siihen, että Jeesus kantoi myös sairautemme ristille ja hänen nimessään voimme parantua myös niistä.

Mitä siis tapahtui Jeesuksen ansiosta? Katkennut ”puhelinlinja” ihmisen ja Luojan välillä palautui ennalleen. Nyt meillä Jumalan lapsilla on täysi oikeus lähestyä Jumalaa rukouksen linjoja myöten ja käydä dialogia Herramme kanssa 🙂

Palataan takaisin Roomalaiskirjeen kahdeksanteen lukuun. Siellä verrattiin lihan ja Hengen mieltä. Kun ihminen on tullut siihen päätökseen, että tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja seurata häntä elämäni loppuun asti meistä tulee Jumalan lapsia, eli perillisiä. Tämä päätös on kuin lähtölaukaus kisalle, joka päättyy aikanaan taivaan kirkkauteen. Se mitä tapahtuu sillä välillä kun olemme lähteneet Jeesusta seuraamaan ja pääsemme taivaaseen hänen luokseen on merkittävää. Voimme elää tuon ajan joko lihan tai Hengen mukaan. Vaikka olemme siirtyneet eräänä päivänä kuolemasta elämään ja meidät on lunastettu synnistä ja sen turmelevasta vaikutuksesta, se ei tarkoita sitä, että emme voi enää tehdä syntiä. Uskovatkin tekevät syntiä edelleen, kyse on siitä, miten asennoidumme siihen. Pyhitys on kaksiosainen: Jeesuksessa pyhitetty kertakaikkisesti, niin kuin Raamattu selkeästi osoittaa, mutta sitä kuvataan myös jatkuvaksi prosessiksi, jossa Jumalan lapset kasvavat Jeesuksen kaltaisiksi. Raamattu osoittaa selkeästi, että ilman pyhitystä kukaan ei ole näkevä Herraa. Olemme matkalla, ja meidän on katsottava tarkasti, miten rakennamme Kristus perustalle.

1.Piet. 1:13-17

Vyöttäkää siis mielenne ja olkaa raittiita. Pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Olkaa niin kuin kuuliaiset lapset älkääkä mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana elitte. Tulkaa sen sijaan kaikessa vaelluksessanne pyhiksi, niin kuin teidän kutsujannekin on pyhä. Onhan kirjoitettu: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.” Jos te siis Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee jokaisen hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika.

Meidän tehtävämme on siis laittaa kaikki toivomme Jeesukseen ja alkaa elämään Pyhän Hengen johtamaa elämää, eikä totella enää vanhan syntisen luonnon himoja. Apostoli kehottaa tulemaan pyhiksi vaelluksessa, aivan kuten Jumalammekin on pyhä. Meidän tulee siis elää alamaisena Jumalan Hengelle, eikä syntiselle luonnollemme, jonka kautta sielunvihollinen yrittää saada meidät lankeamaan pois Jumalan tahdosta. Pietari muistuttaa, että jokainen, myös uskovat, tekevät tiliä Jumalan edessä elämästään, ja siksi kehottaa elämään jumalanpelossa tämän matkamme taivaaseen. Jos todella ymmärrämme, että meidät on kutsuttu elämään pyhää elämää Jeesuksessa, emme tahdo elää synnissä. Se saa meidät vihaamaan sitä saastaa, koska tekemällä tietoisesti syntiä murehdutamme Pyhän Hengen. Kiitos Jumalalle, hän on Totuuden Henki ja varoittaa meitä ja tahtoo meidän käsittävän, että Kristuksen maksama hinta oli kallis meidän edestämme.

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Sen, että kun Aadam ja Eeva lankesivat paratiisissa syntiin, siitä alkaen perisynti on vaikuttanut elämässämme, koska se on osa luontoamme. Ainoa tapa korjata yhteys pyhään Jumalaan on vastaanottaa pelastus uskomalla Jeesukseen ja hyväksymällä armo omalle kohdalle. Kun olemme vastaanottaneet pelastuksen ja yhteys Jumalaa palautunut, me ymmärrämme, että Jeesus on elämämme Herra. Hän on ostanut omalla verellään meidät ja tahdomme tehdä hänen tahtonsa elämässämme tästä eteenpäin. Sitä on pyhityselämä, johon Jumala meitä johtaa. Meillä on syytä iloita ja ylistää siis Jeesusta tänäkin päivänä, olivat olosuhteemme mitkä tahansa. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Isä meidän

Matteus 6:7-13

Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan. Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, [sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen].

”Isä meidän, joka olet taivaassa pyhitetty olkoon Sinun nimesi”

Nämä muutamat sanat ovat mielettömät! Olen ymmärtänyt Puhakan Ilkan saarnasta, että oli täysi skandaali, että juutalaiset voivat kutsua Jumalaa Isäkseen, sillä he eivät saaneet edes lausua suoraan hänen nimeään, vaan käyttivät kiertoilmaisuja. Jumala on Isämme. Meillä on läheinen suhde häneen Jeesuksen tähden. 

”Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.” 

Mitä tää tarkoittaa meille tänään? Onko hänen pyhä nimensä korotettu, erotettu nimi, meidän elämässämme? Saako hän kaiken palvonnan elämässämme? Kyse on siis syvästä kunnioituksesta Jumalaamme kohtaan.  

”Jumalan läsnäoloa ei oteta, se annetaan” 

-Markku Tuppurainen

”Sä rakkain oot Jeesus. Sä rakkain mulle oot. Mitään muuta en tarvitse kun kanssain oot”

-Apa Ali-Löytty

Bethel on hyvä esimerkki siitä, että he ovat viettäneet paljon aikaa Jumalan läsnäolossa. Sen aistii, kun laittaa biisin soimaan. Itse koen Jumalan läsnäolon yleensä kehossani ja rauhana sydämessä. Kun jotkut biisit ja artistit kolahtavat, koen läsnäolon jo alussa. Sillä ei yleensä oo  merkitystä, onko levy tehty studiossa vai livenä. Jumalan läsnäolossa voi olla eri tasoja. Bethelin kohdalla koen sen korkeaksi. Se on heidän kulttuurinsa myös seurakuntana. Kun joskus katson heidän musiikkivideoitaan, yleisö ei istu tai katso esiintymistä, vaan he ylistävät Jumalaa ja hän on palvonnan kohde, eikä bändi :). Siitähän tässä on kyse: Fokuksen siirtämisestä itsestämme tai muista Jeesukseen. 

Kun olemme nöyrtyneet Jumalan pyhyyden edessä, alamme ilmaisemaan palvontaa rakkaimmalle, joka on meidän elämämme Herra, lunastajamme, parantajamme, eheyttäjämme. Mainitsemme hänen ihmeellisen nimensä syyksi iloomme ja rauhaamme. Hän on meidän Jeesuksemme, jota emme häpeä. Suullamme ja elämäntavoillamme kunnioitamme häntä, hänen läsnäolonsa loistaa meistä silloin. 

”Tulkoon Sinun valtakuntasi” 

Seurakuntapastorimme Pekka Perho aloitti juhannuksen jälkeen sunnuntai aamupäivän jumalanpalvelusta jakamalla ajatuksia Jumalan valtakunnasta. En paljon enää muista siitä, mutta se jäi mieleen, että Jumalan valtakunta ei ole demokratia vaan kuningaskunta. Jumala on ylin auktoriteettimme, jota tottelemme. Onko Jeesus minun ja sinun sydämesi valtaistuimella? Annameko hänen hallita elämämme jokaista osa-aluetta, vai pyydämmekö hänet hätiin kun olemme epäonnistuneet? Nää kysymykset tulee mua kohti. Liian helposti tahdon luottaa omaan itseeni, sen sijaan että alistuisin Jumalalle. 

Jaakob 4:6, 10

”Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: – Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän korottaa teidät.  

Mikä valtava Jumalan lupaus: Kun teemme päätöksen nöyrtyä Herralle kokonaan, hän antaa armonsa ja korottaa meidät. Kun hän on elämämme auktoriteettina, vihollinen ei voi mitään tehdä meille. Tulkoon Herra sinun valtakuntasi näkyvämmäksi tämän ajan keskellä tänään :). 

”Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa”

 Kun koko sydämestämme rukoilemme: Herra tapahtukoon sinun tahtosi minun elämässäni, kotiseurakunnassani, tällä paikkakunnalla ja Suomessa, alkaa todella tapahtumaan! Meistä tulee hänen sotureitaan, jotka tottelemme kun Herra sanoo, että nyt tehdään näin. Tämä on siis avoin valtakirja Jumalalle. Jotta paikkakuntamme ja seurakuntamme todella muuttuisivat, jokaisen tulisi antaa elämänsä Herralle kokonaan. Jos jokainen Jumalan lapsi toimisi näin, sillon emme jäisi kirkon penkkeihin odottamaan herätystä, vaan Pyhä Henki rohkaisisi meidät lähtemään ihmisten keskelle ja elämään todeksi uskoamme.  

”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme”

Monet kärsivät todella nälästä maailmassamme. Siksi, kun Jumala antaa meille hädän ihmisistä joilla ei ole mitään, teemme sen mihin hän johtaa. Meidän ei siis tule vain kiittää siitä, että Jumala on antanut meille jokapäiväisen leipämme, vaan rukoilla ja tehdä se, mihin Herra meitä johtaa, jotta lähimmäisillämme olisi myös ruokaa. Kyse on sydämen asenteesta, että tahdon tehdä sen minkä voin. Voin osoittaa Jumalan rakkautta konkreettisesti osallistumalla omalta osaltani keräyksiin joissa tuetaan niitä, joilla ei ole välttämättömiä elintarpeita. 

Jaakob 1:27

Puhdasta ja tahratonta jumalanpalvelusta Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdingossaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta. 

Kyse on siis sydämestämme, joka ei vain tahdo vain itsensä parasta vaan tahtoo auttaa muitakin. 

”Anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme”

Tää on niin suoraa, ettei tää tarvitse liiemmin selitystä. Jumalan valtakunnan periaate on selkeästi se, että kun me olemme saaneet syntimme anteeksi, se synnyttää meissä halun antaa myös anteeksi lähimmäisillemme. Jos itse olemme kokeneet Jumalan armon ja rakkauden, emme entää tahdo pidättää sitä muiltakaan 😀

”Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta”

Vain Jumalan avulla voimme elää voittoisaa elämää hänen lapsinaan. Me olemme täysin riippuvaisia hänestä. Piste. Kun ymmärrämme, ettei meidän lihassamme asu mitään hyvää, tulemme tietoisiksi, että on mahdotonta elää uskovan elämää aidosti ilman Jeesusta. Kun opimme turvautumaan päivittäin vihollisen kiusausten kohdatessa elämäämme aidosti Jeesukseen ja tunnustamaan, että ”jos et sinä auta Herra nyt, minä en selviä” paholainen pakenee. 

Jaakob 4:7

Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, niin hän pakenee luotanne. 

Niin kuin näemme, tämä on Jumalan lupaus, sillä Jaakob Pyhän Hengen johtamana on kirjoittanut tämän ja voimme luottaa Jumalan Sanaan sataprosenttisesti. Avain siis on alistua Jumalan alaisuuteen, jolloin Kristus näkyy meistä. Silloin vihollinen joutuu kohtaamaan Jeesuksen, ja hän pelkää häntä. Silloin paholainen juoksee karkuun ja me voimme iloita voitosta! Rakas lukijani, tuumaile tätä Isä meidän rukousta, ja pyydä että Pyhä Henki opettaa sinua soveltamaan tätä omassa elämässäsi. Ei varmasti ole huono asia, jos päivittäin rukoilemme tämän rukouksen sydämestämme ja niin osoitamme alistuvamme Kuninkaamme opettamaan rukoukseen. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂 

Rehellinen, kiitollinen ja ylistävä sydän

Psalmi 73:1, 13-15, 21-28

Aasafin psalmi. Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille, kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!

Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana ja käteni viattomina? Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu. Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua», pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.

Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti. Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi. Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni. Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja viimein sinä nostat minut kunniaan. Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti. Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät. Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut. Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.”

Tää Psalmi ei meinannut avautua ensin. Koska tää on kohtuu pitkä, otin siitä vain osia, jotka mielestäni liittyvät toisiinsa. Aasaf muistuttaa itselleen ja kaikille jotka uskovat Jumalaan, että hän on hyvä. Meidänkin on hyvä muistuttaa itseämme siitä. Samoin hän osoittaa, että meille, joilla on vilpitön sydän häntä kohtaan, saamme kokea sitä jatkuvasti. Aasaf vertailee jumalatonta ja vanhurskasta tässä Psalmissa ja myöntää rehellisesti kysyneensä, miksi kannattaa olla kuuliainen Jumalalle. Hän toteaa myös, että hän on kokenut kärsimystä uskonsa tähden, sitä mekin joskus kyselemme Jumalalta. Mutta Aasaf osoittaa, ettei hän tahdo samaistua jumalattomiin ja pettää niitä, jotka pitävät häntä esikuvanaan. 

Pysähdytään hetkeksi. Miksi Jumalan lapset kokevat kärsimystä? Rehellisesti: En tiedä. On sydäntä särkevää kuulla ihmisten tuskasta, mutta sen tiedän, että Jumala on aina uskollinen, rakastava, armollinen, olivat olosuhteet mitkä tahansa. Jos päätämme silti uskoa ja luottaa Jumalaan, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä, huomaamme, kuinka murheet pakenevat ja voimme antaa ylistyksen Herralle kaikesta huolimatta. 

Aasaf jatkaa, että oli katkeroitunut ja tunnustaa sen. Hän huomaa toimiessaan näin, ettei siinä ollut järkeä. Miksi? Koska hän saa olla tiiviissä kanssakäymisessä Jumalaansa, hän johdattaa ja tulee nostamaan Aasafin kunniaan, koska hän on nöyrtynyt. Muista: Nöyrille Jumala antaa armon, ylpeät joutuvat kärsimään. Aasaf kuvaa suhdetta todella väkeväksi: Aivan sama onko hän taivaassa vai maan päällä, hän kokee turvaa Herran lähellä. Hän on sitoutunut Jumalaan, riippumatta siitä miltä ruumissa tuntuu. Ne, jotka eivät turvaa Herraan kohtaa tuomio viimeisenä päivänä Jumalan edessä. Meidän onnemme ei perustu olosuhteisiin vaan kaikkivaltiaaseen Jumalaan, ja kerromme olemuksellamme hänen suurista töistään elämässämme! 

Psalmi 103:1-5
”Daavidin psalmi. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.”

Kuinka helposti unohtuu olla kiitollinen Jumalalle.

Me teemme päämme sisällä, tahdossamme, päätöksen miten suhtaudumme lähimmäisiimme ja Jumalaan. Voimme olla todella tylyjä, kiittämättömiä tai lempeitä ja kiitollisia. Kielemme paljastaa, kuka hallitsee sydäntämme: Jos olemme kiittämättömiä ja kovia, emme ole oppineet tuntemaan Jumalaa siinä mielessä, koska hän on rakkaus. Hänen rakkautensa meitä, hänen vihollisiaan kohtaan, jotka hän pelastanut suuressa armossaan, saa aikaan sen, että olemme kiitollisia ja taipuisia.

Daavid suorastaan komentaa sydäntään ylistämään Jumalaa. Miksi? Koska turmeltunut luontomme, lihamme, vastustaa sitä, mitä sisällämme asuva Pyhä Henki tahtoo. Meidän täytyy joskus päättää ylistää. Ylistys voi olla sitä, että päätät olla valittamatta kun on hankalaa ja olet hiljaa. Meidän ei siis kannata rajata Jumalan ylistystä vain ylistysmusiikin kanssa tehtäväksi toiminnaksi. Se on elämän asenne. Daavid päättää ylistää koko olemuksellaan ja mikä saa ylistyksen aikaan? Jumalan pyhyys. Kun saamme ilmestyksen Jumalamme pyhyydestä, se saa meidät syvästi kunnioittamaan häntä. 

Daavid jatkaa, että meidän tulee muistella Herran uskollisuutta ja hyvyyttä pahoina päivinä. Siinä riittää meille ylistettävää. Hän osoittaa mielisuosiotaan lapsiaan kohtaan antamalla kaikki syntimme anteeksi ja parantamalla meidän henkiset ja fyysiset sairaudet. Tässä on Jumalan lupaus, johon voimme vedota, kun rukoilemme terveyttä lähimmäistemme tai omaan elämään. Herramme osoittaa valtavan rakkautensa meitä kohtaan niin, että vaikka olemme itse onnistuneet tuhoamaan elämämme, hän nostaa meidät sieltä! 

”Kruunaa sinut armolla ja laupeudella” kuulostaa minulle siltä, kuin orpolapsi joita olemme ilman yhteyttä Luojaamme, saa kuninkaallisen arvon Isän edessä. Niin kuin me olemmekin Jeesuksen tähden! Jumala tahtoo uudistaa mielemme näkemään itsemme hänen rakkaina lapsinaan, jotka tulevat perimään hänet eräänä päivänä! Sinä ja minä olemme Kuninkaan lapsia, emme enää synnin orjia ja orpoja. Sisäistä tämä asemasi rakas ystävä ja kiitä Jeesusta siitä 🙂 Kaikki sinun kaipauksesi hän tyydyttää paremmin kuin kukaan muu voi, koska hän loi sinut. Hän on luojasi, pelastajasi, kuninkaasi, ystäväsi. Hän on päättänyt haluta olla sinun ystäväsi, jos vain sinä tahdot. Tässä meille monia syitä ylistää ja palvoa Herraa.

Kiitollisuus saa aikaan Hengen hedelmiä. Esimerkiksi kuuliaisuutta. Olimme viime torstai iltana rukoilemassa ILTA Conference tapahtuman puolesta (suuri nuorille suunnattu tapahtuma seurakunnassamme 30.10 – 1.11. olet lämpimästi tervetullut!), ja kun katsoin ympärilleni, huomasin, että nämä Jumalan miehet ja naiset ovat niitä, jotka uskollisesti palvelevat Herraa täydellä sydämellä. Rakas kotiseurakuntani, Seinäjoen Helluntaiseurakunta, Pyhän Hengen johdossa saa aikaan sitä, että seurakuntalaiset rakastuvat Jeesukseen, alkavat osoittamaan vastarakkautta ja sitoutuvat. Kyse ei todellakaan ole siitä, että pelkästään nuoret ovat palavia, vaan kokeneemmat seurakuntalaiset ovat aivan 100%:sti liekeissä! Kärkkäisen Helena ja Petäjämäen Orvo tulivat rukoilemaan meidän kanssamme ja me todella arvostamme sitä syvästi. Tuleva tapahtuma on tämän seurakunnan tapahtuma, ja uskomme, että kun koko seurakunta rukoilee tapahtuman puolesta, Jumala vie koko seurakuntaa eteenpäin!  

Kun mietin Vanhaa testamenttia ja lakiliittoa, jonka Jumala määräsi israelilaisille, sielläkin ensin tunnustettiin ja hylättiin synnit, sen jälkeen annettiin kiitosuhri Jumalalle. 

Mitä tämä kuva voi kertoa meille, jotka elämme uuden armoliiton aikaa? Mieleeni nousi tällainen ajatus: Ensin tunnustamme ja hylkäämme syntimme jotka Totuuden Henki meille näyttää, sen jälkeen annamme kiitos- ja ylistysuhrin rakastavalle Jumalalle, joka lähetti oman Poikansa maailmaan pelastamaan meidät, jotka olemme tuomittuja pyhän Jumalan edessä ilman Jeesusta. Siinä on paljon syytä ylistää Herraamme! Kun ylistyksemme nousee Jumalan kunniaksi, Hän liikuttuu siitä, koska hänelläkin on tunteet kuten meillä, sillä erotuksella, ettei hänen tunteensa ole koskaan ”ylimitoitettuja”. Vihastuessaan hän ei raivoa kuten syntiin langennut ihminen. Ja toiseksi: Hänen vihansa on oikeutettua, toisin kuin meidän, sillä hän on täydellinen Jumala. 

Galatalaiskirje 1:3-5
”Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille – Kristuksen, joka uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmasta, niin kuin oli Jumalan, meidän Isämme, tahto. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.”

Isän tahto oli pelastaa sinut ja minut. Tähän Poika suostui vapaaehtoisesti. Jumala tuntee ajan jossa elämme tänään. Hän tietää sen pahuuden ja koska hän rakastaa luotujaan, hän valmisti pelastuksen Jeesuksessa. Aina kun siirrämme katseemme Jeesukseen, meillä on syytä ylistää ja palvoa häntä. Ilman häntä ei olisi armoa ja rauhaa ihmisen ja Luojan välillä. Jeesus tehtiin synniksi, Jumalan viha siirtyi hänen päällen, jonka me ansaitsemme omilla töillämme. Siksi kun Isä katsoo meihin, hän näkee Poikansa sovituksen edestämme ja antaa anteeksi syntimme, kun sydämestämme teemme parannuksen. Hänelle kuuluu tästä kaikki kunnia koko elämämme ajan. Pyydä päivittäin, että Pyhä Henki muistuttaa sinua siitä, miten paljon Jeesus oli valmis maksamaan sinusta, jotta sinulla on yhteys kolmiyhteiseen Jumalaan. Silloin sydämesi alkaa kiittämään häntä. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Pelastetun kiitos ja rukous

Olen tänä iltana ollut Herran läsnäolossa, kohdannut hänen armonsa ja pyhyytensä. Ikään kuin sattumalta käsiini osui tää Psalmi. Se sopii mainiosti näihin tunnelmiin:

Psalmi 40:1-6
Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui puoleeni ja kuuli avunhuutoni. Hän nosti minut ylös turmion kuopasta, upottavasta liejusta. Hän asetti jalkani kalliollle ja vahvisti askeleeni. Hän antoi minun suuhuni uuden laulun, ylistyslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet, tuntevat pelkoa ja turvaavat Herraan. Autuas se mies, joka panee luottamuksensa Herraan eikä käänny ylpeiden puoleen eikä niiden, jotka valheeseen eksyvät. Herra, minun Jumalani, monet ovat sinun tekemäsi ihmeet ja sinun ajatuksesi meitä kohtaan – ei ole ketään sinun vertaistasi – niitä tahdon julistaa ja niistä puhua. Niitä on paljon enemmän kuin voidaan laskea.

Ajattele, miten hyvä ja armollinen Jumalamme on: Kun meillä on ahdistus, me käännymme hänen puoleensa ja hän kumartuu puoleemme ja auttaa! Rakastan tätä adjektiivia: kumartui. Heti, kun ihminen nöyrtyy hänen edessään, hän on valmis auttaamaan. Mitä sitten tapahtuu: Hän nostaa kerta toisensa jälkeen nöyrtyvän, syntiin langenneen ihmisen, pois upottavasta liejusta. Minusta tämä kuva osoittaa selkeästi millainen synti on: Se pettää, vie syvemmälle riippuvuuteen, on tuhoamassa ihmisen elämän ilman pelastajaa. Mutta juuri silloin Jumala saapuu auttamaan meitä, kun sitä eniten tarvitsemme. Hän ei koskaan jätä meitä pulaan. Näin toimii ainoastaan rakastava Isä. Tässähän on kuvaus Jeesuksesta, joka lähtee pelastamaan yhtä kadonnutta lammasta ja kantaa turvaan.

Upottava lieju taas kuvaa mielestäni sitä, että sielunvihollinen voi houkutella meidät nautintoihin, jotka päältä päin näyttävät aivan mahtavilta, mutta kun ihminen astuu houkutukseen, se pettää. Juuri näin paholainen on toiminut Eedenistä asti. Vihollisen päämäärä on jättää uhri upottavaan liejuun, ja tuhota hänet. Meidän tulee siis todella olla hereillä kun paholainen syöttää mieleemme ajatuksia, jotka eivät ole Jumalan sanasta nousevia: Meidän tulee heti torjua ne Jeesuksen nimessä. Siksi on niin tärkeää tietää, mitä Raamattu opettaa, sisäistää ja soveltaa omassa elämässä, ettemme eksy matkalla kohti taivaan kotia.

Psalmi 50:14-15
Uhraa kiitosta Jumalalle ja täytä lupauksesi Korkeimmalle. Huuda minua avuksi ahdistuksen päivänä. Minä vapautan sinut, ja sinä olet kunnioittava minua.

Huomaamme, että kun rakas taivaan Isä pelastaa meidät, asettaa jalkamme Kristus kalliolle ja vahvistaa askeleemme, niin me kunnioitamme häntä syvästi. Tästä kunnioituksesta me alamme palvomaan häntä ja annamme koko elämämme hänen käyttöönsä. Uskon, että yksi sovellus tuosta ”lupauksesta Korkeimmalle” voi olla nimenomaan kokosydäminen antautuminen.

Palataanpa tuohon Psalmiin 40. Siinä kuvataan ihmisen sydäntä, joka on kokenut Jumalan valtavan hyvyyden ja nyt alkaa palvoa Herraansa (jae 4). Huomaa, että Daavid Pyhässä Hengessä osoittaa, että kun me ylistämme, monet alkavat kunnioittamaan Jumalaa ja turvaavat häneen. Kun elämäsi ylistää Kuningasta, todistat mitä Jeesus on tehnyt, kuinka olet päässyt ahdistuksesta vapauteen, muissakin syttyy toivo, että ”kun Jeesus auttoi häntäkin, kyllä hän minuakin voi auttaa”. Huomaa myös, että jakeessa viisi meitä kehotetaan pistämään koko luottamuksemme Herraan ja siitä seuraa onnellisuus. Itsekin olen unohtanut useastikin, että minun tulee oppia luottamaan Jumalaan jatkuvasti kaikissa valinnoissani, eikä luottamaan ”lihan käsivarteen”, siis omaan voimaani. Sitä Herra meiltä odottaa, että opimme antamaan hänelle kaiken vallan elämämme jokaisella sektorilla.

Jakeessa kuusi huomaamme, kuinka Daavid ylistää Jumalan valtasuuruutta, ei ole ketään hänen vertaistaan! Kun opimme vastustamaan paholaisen kavalia juonia, arvostamaan Jumalamme huolenpitoa ja hyvyyttä, alamme elämällämme todistaa Jumalan suurista töistä elämässämme, koemme hänen pyhyytensä ja suuruuteensa entistä läheisemmin. Se saa kielemme puhumaan hänen uskollisuudestaan ja hyvyydestään. Tiedätkö, että kiitollisen elämä on paljon helpompaa? Näin sanoi rakas seurakuntapastorimme Jacob Huttunen. Siitä tulikin mieleeni Jaskan slougan: Mistä sinä tänään olet kiitollinen? Meillä on paljon syytä kiittää, ylistää ja palvoa Jeesuta, joka sovitti jokaisen ihmisen syntivelan yhdellä, täydellisellä uhrilla. Siitä riittää kiitoksen aihetta koko elämän ajaksi 🙂 Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Uskollisuudesta Jumalalle

Seuraavat ajatukset nousivat Apostolien tekojen neljännen luvun pohjalta, joissa apostolit Johannes ja Pietari olivat syytettyinä kauniinportin edessä kerjäävän miehen parantamisen johdosta. Meillä on paljon opittavaa näiden Jumalan miesten ja alkuseurakunnan toimintatavoista, koska he eivät vähääkään välittäneet miten hengelliset johtajat yrittivät tukkia heidän suunsa puhumasta Jeesuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan.

Apt. 4:13-14

Kun hallitusmiehet ja vanhimmat näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulua käymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät. He tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. Nähdessään myös parannetun miheen seisovan apostolien kanssa he eivät kyenneet sanomaan mitään vastaan. 

Neuvosto piti heitä idiootteina, pelastukseen kelpaamattomina kalastajina, koska eivät voineet noudattaa lakia. Silti heidän kauttaan oli tapahtunut ilmeinen ihme. Sitä he nyt ihmettelivät ja tahtoivat saada apostolien suut tukittua, jottei heidän mielestään harhaoppi leviäisi ja uhkailivat heitä. Tässä kohtaa ei kerrota apostolien joutuneen kokemaan ruoskimista, mutta myöhemmin näin tapahtui. Apostolit suhtautuivat kärsimykseen positiivisesti, he hyväksyivät sen osaksi tehtäväänsä. Ihmiset voivat pitää uskovia hihhuleina, jotka turvaavat Jumalaan, mutta kun Jumala alkaa käyttämään heitä rakkautensa, armonsa ja ihmeiden välittäjinä, ihmiset hiljenevät. Älä koskaan anna ihmisten määrittää sitä, kuka sinä todella olet. Anna Jumalan kertoa todellinen identiteettisi ja voit olla historiantekijä! Älä masennu kun sinua arvostellaan ja mollataan uskosi tähden, vaan kiitä Herraa, että saat olla hänen lapsensa, jota hän rakastaa ja käyttää. Pietari ja Johannes sanoivat neuvostolle, että ”päättäkää itse, onko Jumalan edessä oikein kuulla enemmin teitä kuin Jumalaa!” He sanoivat myös, etteivät voi olla vaiti siitä mitä he omin silmin ovat nähneet ja kuulleet. He eivät voineet olla tottelemattomia suhteessa Jeesuksen käskyyn kertoa ilosanomaa kaikille. Jeesus itse sanoi, että apostolit ovat hänen ylösnousemuksensa todistajat. He päättivät siis olla kuuliaisia Jumalalle riippumatta siitä, seurasiko siitä jotain rangaistusta.

Pyhä Henki on rohkaisija. Hän oli täyttänyt heidät rohkeudella, jotta he uskalsivat sanoa näin. Kun miettii, että kannattaako olla kuuliainen loppukädessä ihmisille vai Jumalalle, meidän täytyy ymmärtää, että valinta kertoo ketä palvomme. Emme voi palvoa sekä Jumalaa että ihmisiä, jos nämä kaksi ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Uskovat ovat kutsutut tottelemaan Jumalaa, joka on ostanut heidät omikseen Jeesuksen kalliilla sovintoverellä. He eivät ole enää itsensä omat, vaan ovat Jumalan omaisuutta. Siksi Jumala palkitsee ne, jotka eivät tahdo mielellyttää ihmisiä vaan Jumalaa, ja käyttää heitä voimallisesti. Ne, jotka päättävät yrittää palvella molempia tai loppukädessä tottelevat ihmisiä, eivät ole antautuneet kokosydämisesti Jumalalle, jota Herramme niin syvästi kaipaa. Heidän elämänsä menee hukkaan siinä merkityksessä, että Jumala tahtoisi antaa niin paljon enemmän kuin kukaan muu voi tarjota. 

Olemmeko siis ihmisten vai Jumalan palvelijoita? Siitä on kysymys. Apostolit ja alkuseurakunta päättivät olla Jumalan palvelijoita sataprosenttisesti. Heidän antautumisensa ja uskollisuutensa tähden sinulla ja minulla on mahdollisuus kuulua Jumalan perheeseen. Jos he eivät olisi tahtoneet olla kuuliaisia, emme mekään olisi koskaan kuulleet Jeesuksesta. Valinnoillamme on siis rajujakin seurauksia, tehkäämme siis päätös olla kuuliaisia Jumalalle ja elää ilosanoma Jeesuksesta todeksi arjessamme ja osoittaa elämällämme että rakastamme Jumalaa kaikella mitä meillä on. Silloin saamme nähdä kuinka monet ihmiset löytävät toivon Jeesuksessa. 

Elämässämme tulee jatkuvasti eteen valintoja, joissa päätämme joko olla Jumalan tai ihmisten palvelijoita. Ei todellakaan ole väärin kuunnella ihmisiä ja heidän mielipiteitään ja olla kohteliaita, mutta meidän täytyy nostaa ylimmäksi auktoriteetiksemme Raamattu ja Jumalan tahto. Emme saa tehdä kompromisseja maailman arvojen kanssa, kuulostivat ne miten trendikkäiltä ja oikeutetuilta tahansa, sen kustannuksella, että olemme törmäyskurssilla Jumalamme kanssa. Jos tahdot reseptin menestyksekkääseen elämään (ei aina tarkoita taloudellisesti), päätä olla kuuliainen Jumalalle, kunnioittaa häntä enemmän kuin ketään muuta. Kun päätät kunnioittaa, arvostaa Jumalaa, kaikki muukin annetaan. 

Matteus 6:31-34

Älkää siis murehtiko sanoen: Mitä me syömme? tai mitä juomme? tai mitä puemme päällemme? Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa. 

Nämä ovat Jeesuksen sanoja, ja hän on sitoutunut sanoihinsa. Tämä lupaus Jumalan huolenpidosta on siis voimassa jokaisen elämässä. Kun päätät priorisoida Jumalan tahdon korkeimmalle elämässäsi, opit luottamaan Herraan päivä päivältä enemmän, huomaat, kuinka ongelmat kutistuvat ja näet hänen huolenpitonsa kaikilla elämäsi osa-alueilla. Se vaatii nöyryyttä, ja jos olemme kovapäisiä (niinkuin itse olen), Herra kouluttaa meistä sellaisia, ellemme käännä hänelle selkää ja katkeroidu. Päätös on meidän. Luin pienen lehtijutun hetki sitten jossa vanhat avioparit antoivat tärkeitä neuvoja avioliiton kestämiseksi. Viimeinen kohta oli, että he murehtisivat vähemmän. Voimme varmasti allekirjoittaa tämän. Opetellaan siihen ystävät! Siunausta! 

Heikko itsetunto

Sellainen minulla on ollut. Ja alemmuuden tunne toisinaan pyrkii pintaan. Sielunvihollinen, valheen isä, pyrkii lyömään sillä monia meistä ja me tomppelit välillä usein, välillä harvemmin uskomme. Ymmärretäänkö me todella miten arvokkaita olemme Jumalalle, joka on luonut ihmisen omaksi kuvakseen? Kysyn vaan. Uskallan väittää, että identiteettimme tuhoaminen on saatanan yksi päästrategioista, koska se liittyy voimakkaasti siihen keitä koemme olevamme, ja kuka on Luojamme ja miksi olemme täällä, mikä on elämän tarkoitus.

Minä olen Jumalan kuva. Sano se ääneen, jos voit. Se merkitsee, että kuulumme hänelle, koska hän todella loi sinut ja olet ainutlaatuinen; ei ole ketään sinun kaltaistasi maan päällä.

1.Moos 1:26-27

Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja ja koko maata sekä kaikkia maan päällä liikkuvia isoja ja pieniä eläimiä.” Niin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 

Ajattele! Kolmiyhteinen Jumala; Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat suunnitelleet ihmisen luomisen, koska tuossa sanotaan ”tehkäämme”. Sitä on edeltänyt huolellinen paneutuminen työhön, jonka hän aikoi suorittaa. Mitään vastaavaa ei tapahtunut muiden luotujen kohdalla. Jumala loi ihmisen kuudentena päivänä jo luotuaan kaiken muun. Hän oli valmistanut kaiken ihmisen tuloa varten, kuten huomaamme:

Psalmi 115:16

Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisille. 

Ajattele, että ihmisen luomiseen sisältyi Jumalan suoranainen teko. Hän muotoili ensimmäisen ihmisen maan tomusta. Hän ei vain sanonut sanaa; hän myös muovaili miehen. Samalla tavoin hän osallistui suoraan naisen luomiseen. Riippumatta siitä miten tulkitsemme ensimmäisen Mooseksen kirjan alkuluvut, voimme todeta Raaamatun selkeän linjan: Ihminen on Jumalan ainutlaatuinen luomus, eikä häntä voi rinnasta muihin Jumalan luomiin olentoihin (Chan 1994, 31-32).

Ihmisen ainutlaatuisuudesta erinomaisen kuvauksen antaa kuningas Daavid Psalmissa 139:13-16

Sinä loit minut sisintäni myöten, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että minut on tehty ylen ihmeellisesti. Ihmeelliset ovat sinun tekosi, sieluni tietää sen sangen hyvin. Minun luuni eivät olleet sinulta kätkössä, kun minut salassa valmistettiin, kun minut kudottiin taidokkaasti maan syvyyksissä. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani. Kaikki päivät oli luotu ja kirjoitettu sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut. 

On aivan timanttia ymmärtää, että taivaan ja maan Herra on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja osallistunut hänen luomiseensa. Siksi jokainen ihminen on äärettömän arvokas, riippumatta mitä mieltä muut ihmiset ovat hänestä. Voimme siis näiden jakeiden perusteella tehdä päätelmän, että koska olemme Luojan käsialaa, meissä jokaisessa on ”pala” Jumalaa. Koska hän on luonut meidät, hän omistaa meidät. Silti Jumala päätti antaa ihmiselle vapaan tahdon tehdä päätöksiä ja kantaa niistä vastuu. Voimme siis valita yhteyden häneen tai olla erossa hänestä valintamme mukaisesti. Ilman yhteyttä häneen emme ole kokonaisia ihmisiä siinä merkityksessä, että emme ole yhteydessä rakastavaan Luojaamme. Hän tuntee meidät aivan kokonaan. Sinulla ja minulla ei ole yhtään ajatusta, jota hän ei tuntisi perin pohjin, kuten Psalmin 139 alkupuolen jakeissa kerrotaan.

Mikä sitten avuksi siihen, että kokisimme Jumalan suuren myötätunnon elämämme yllä ja hyväksyisimme, että riippumatta siitä miten meitä on kohdeltu elämämme aikana, olemme korvaamattoman arvokkaita taivaalliselle Isällemme? Meidän täytyy opetella kunnioittamaan Jumalan sanaa enemmän ja uskoa siihen paljon enemmän kuin vaihtuvia tunteitamme, jotka vaihtelevat monesti sen mukaan, miten ihmiset asennoituvat ja toimivat kanssamme. Jos alamme sisäistämään asemaamme Jumalan luomina, hänen ostaminaan ja vapauttaminaan lapsinaan, itsetuntomme nousee, kuten Jumala tahtoo. 

Sefanja 3:14-17

Riemuitse, tytär Siion, puhkea huutoon, Israel. Iloitse ja riemuitse kaikesta sydämestäsi, tytär Jerusalem. Herra on poistanut sinun tuomiosi, raivannut pois vihollisesi. Herra Israelin kuningas, on keskelläsi. Ei sinun enää tarvitse nähdä onnettomuutta. Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: ”Älä pelkää, Siion, älkööt kätesi hervotko. Herra, sinun Jumalasi, on keskelläsi, hän on pelastava sankari. Hän iloitsee sinusta suuresti, hän tyynnyttää sinut rakkaudessaan, riemuiten hän sinusta riemuitsee.” 

No, nyt joku voi katsoa jaejaksoa ja todeta, tuossahan puhutaan israelilaisille. Me jotka olemme vastaanottaneet pelastuksen Jeesuksessa, olemme hengellisen Israelin kansalaisia. Meillä on jopa velvollisuus iloita äänekkäästi, riemuita koko sydämestämme siitä, että meitä uhmannut kadotustuomio on pois pyyhitty Jeesuksen tähden! Mikä seuraus siitä oli, että Jeesus kertakaikkiaan sovitti syntimme kuollessaan ristillä? Se, että synnin rikkoma suhde Jumalaan ennalleen asetettiin! Mikä valtava syy iloita! Siksi Jumalamme on syy iloon ja hän on keskellämme ja hän ansaitsee kaiken ylistyksen ja palvonnan hänen lapsiltaan. Sinä, joka olet välillä alaspainettu voit lukea: rakastava Isäni iloitsee minusta suuresti ja tyynnyttää minut rakkaudellaan. Mikä valtava lohduttaja Jumalamme onkaan. Hänen sylinsä on aina avoin jokaiselle luodulleen joka kaipaa tulla hänen läsnäoloonsa ja kokea täydellistä rakkautta. Voitko enää kuvitella olevasi masentunut, turhautunut kun alat näkemään kuinka Isäsi on tehnyt kaiken valmiiksi? Hän toivottaa sinut milloin tahansa rakastavaan läsnäoloonsa, voit lähestyä häntä Jeesuksen kautta ja kokea kuinka arvokas hänelle olet. 

Siinä hetkessä kun alat ymmärtämään ja kokemaan sinua rakastavan Luojasi läheisyyttä kaikki paholaisen valheet ja hyökkäykset vain sulavat pois elämästäsi. Sinun ei tarvitse enää laulaa ”minä mato matkamies maan” siinä merkityksessä, että olet surkea ja paholainenkin sanoo, että niin oletkin surkea mato, vaan voit kiittää ja palvoa Isääsi ”kiitos Isä rakkaasta Pojastasi, joka vapautti minut synnin ja kuoleman vallasta Abba Isän rakastavaan yhteyteen ja saan tänään iloita kuninkaan tyttärenä/poikana!”

Toivon, että nämä jakeet ja ajatukset voisivat nostaa katseesi itsestäsi Jeesukseen. Kun alat ymmärtämään, että olet hänen lunastamansa entinen synnin orja, alat palvomaan häntä erittäin mielelläsi. Meidän tehtävämme on alkaa ymmärtämään, että olemme Jumalan täydellisen rakkauden kohteita ja se saa meissä halun antautua täysillä hänen hyvään tahtoonsa. Vaikkei meille ole helppoa elämää luvattukaan Jumalan lapsina, voimme aina tiedostaa, että Herramme on rohkaisemassa ja kantamassa kun käännymme hänen puoleensa milloin tahansa. Täyttykäämme siis Jumalan rauhalla ja iloitkaamme siitä, mitä hän on puolestamme tehnyt 🙂 Ole siunattu. 

Jumalan sanan vaikutuksia

Jostain syystä tänä yönä ei vaan meinaa nukuttaa. Joten pitkästä aikaa kerkeän kirjoittamaan blogia 🙂 Mielessäni on ollut jo muutaman viikon ajan yksi jae, jonka koin Herran laskevan sydämelleni.

Matteus 22:29

Jeesus vastasi heille: Te olette eksyksissä, koska ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. 

Ihan aluksi tahdon sanoa avoimesti, että Raamattu on minulle tänään erityisen rakas siksi, että kun sain uudistua asuessani vielä Kokkolassa, sain Jumalan armon kautta ymmärtää, ettei uskoni koskaan voi kasvaa vahvaksi ellen tunne Jumalan sanaa. Sitä ennen luin Raamattua epäsäännöllisesti ja vasta kun aloin tutkimaan tätä Sanaa säännöllisesti, (päivittäin) se alkoi vaikuttaa minun ajatteluuni, tahtooni, toimintaani ja käytökseeni. 

Siksi tahdon tästä aiheesta jotain kirjoittaa, jotta sinun ystäväni arvomaailma ei perustuisi enää siihen mitä ihmiset sinusta ajattelevat ja sanovat, vaan siihen, mitä Jumala, taivaalinen Isäsi ajattelee ja sanoo. Sanon sen myös, että vaikka Jumala on opettanut minua Sanastaan, minun täytyy viettää aikaa rukouksessa, ylistyksessä ja Sanan tutkimisessa jotta voisin jatkuvasti edistyä Jumalan tuntemisessa. Siksi se, mitä nyt kirjoitan on vajavaista, sen mukaan mitä Pyhä Henki minulle näistä edellä olevista jakeista nostaa. Pyhä Henki voi (ja tahtoo) opettaa sinua myös henkilökohtaisesti: Jos tutkit näitä jakeita rauhassa, voit pyytää häntä avaamaan ja opettamaan koska hän asuu meissä ja yksi hänen tehtävistään on olla meidän opettajamme. Ole vain avoin ja pyydä, että Herra opettaa sinua ja saat janon tutkia Kirjoituksia yksityisesti säännöllisesti, niin voit kasvaa uskovana vahvaksi. 

Lähdetään liikkelle siis Matteuksen evankeliumin kohdasta jossa Jeesus sanoo saddukeuksille, että he eksyvät, koska eivät tunne Jumalan Sanaa eikä hänen voimaansa. Silloinhan ei ollut vielä Uutta testamenttia luettavana, vaan pelkästään Vanha testamentti jota juutalaiset opiskelivat. Mitä tämä kohta kertoo meille tämän päivän uskoville? Sen, että Jumala on sitoutunut sanaansa sataprosenttisesti, koska hän ei voi valehdella. Jeesus sanoo kaikella arvovalla meille tänään, että jos tahdot elää elämää jolla on voimakas vaikutus tämän maailman keskellä, opettele tuntemaan Jumalan Sanan periaatteet ja hänet henkilökohtaisesti. Jumala tahtoo, että sinulla on henkilökohtainen, intohimoinen, kunnioittava, ylistävä suhde hänen kanssaan! Se on valtava totuus. Sinulla ja minulla ei olisi oikeutta tulla synnistä erottuneen pyhän Jumalan eteen vaatimaan, että tahdot oppia tuntemaan hänet, mutta koska hän rakastaa meitä niin paljon, ja tahtoi suhteen kanssamme, hän lähetti oman Poikansa ja ilmaisi itsensä täydellisesti hänen kauttaan. Muista, että kun elät Jumalan sanan muikaista pyhää elämää, sillä on menestys.

Siksi voimme uskoa, että Jumala tahtoo antaa sinulle elämän, josta vaikutusalassasi olevat ihmiset totetavat: Hän on Jumalan mies/nainen. Kyse ei ole statuksesta, jolla voisimme ylpeillä, koska se on Jumalan armosta! Ilman, että Herra olisi pelastanut meidät, kutsunut yhteyteensä ja alkanut vaikuttaa meissä halua olla lähellä häntä, emme kasvaisi uskossa. Kunnia kuuluu siis aina Jumalalle. Meidän osamme on hyväksyä ja janota, että kasvamme uskossa vahvoiksi, hengellisesti aikuisiksi jotka voivat opettaa myös muita ensisijaisesti elämällään. 

Luukas 24:32

Ja he sanoivat toisillensa: ”Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?”

Tämä jae on siitä kohtaa, jossa kaksi opetuslasta olivat palaamassa Jerusalemista Jeesuksen kuoltua jonka jälkeen hän ilmestyy heille Emmaukseen vievällä tiellä ja selitti Kirjoitukset, miksi hänen täytyi kärsiä ja kuolla jokaisen syntisen edestä. Huomaa, että kun rakastut Jumalaan ja hänen sanaansa, sydämesi alkaa palamaan hänelle. Kun sovellamme Jumalan sanaa elämässämme, rakkaus ja into välittyy meistä, sillä voimme todistaa ihmisille kuinka hyvä Jumalalle on! Hän tahtoo vapauttaa kaikki synnin orjat ja meillä on ilouutinen heille Jumalalta. Kun siis itse luet Raamattua, pyydä Pyhää Henkeä opettamaan sinua, jotta ymmärtäisit mitä luet ja voit soveltaa sitä omassa elämässäsi. Kun toteutat tätä säännöllisesti sinun luonteesi alkaa heijastamaan Jumalan kaltaisuutta, kasvat Hengen hedelmissä ja muutut rakastavammaksi, kärsivällisemmäksi ja tahdot auttaa toisia, koska alat ymmärtää, että Jumala on tarkoittanut meidän elävän epäitsekästä elämää kuten mestarimme Jeesus eli. Siksi on niin äärettömän tärkeää imitoida Jeesusta, koska hän todellakin on Isän täydellinen ilmentymä. 

2.Tim 3:14-17

Pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut. Olet myös jo lapsuudestasi asti tuntenut pyhät Kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, ja se on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen ja varustautunut kaikkiin hyviin tekoihin. 

Tässä jaejaksossa on paljon asiaa, enkä varmasti voi tyhjentää pankkia täydellisesti, mutta huomaa muutama sana: Kun opimme pienestä pitäen arvostamaan Jumalan sanaa ja kuulemme sitä, meistä kasvaa varmoja uskovia. Ei sellaisia, jotka eivät ymmärrä perusasioita ja ovat harhaoppien vietävissä. Siksi on äärettömän tärkeää oppia tuntemaan Raamattu ja soveltaa sitä käytännössä, silloin emme eksy pois tältä tietä, koska Jumala ilmaisee tahtonsa meille tämän sanan kautta ja opettaa mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Ja mikä parasta: Raamattu sanoo, ettei tältä tieltä eksy hullutkaan. Hän varjelee niitä jotka tahtovat seurata häntä 🙂

Toiseksi, kun opit tuntemaan Raamattua sinusta tulee viisas. Jumalan viisaus on aivan eri asia kuin tämän maailman viisaus. Jumala tahtoo sinun tulevan viisaaksi, jotta voit opettaa muita ja koska ymmärrät, että pelastumme yksin Jumalan armosta voit opettaa muitakin elämään pyhää elämää, joka on prosessi vaeltaesamme kohti taivasta. Jumalan Sanassa on kaikki mitä tarvitsemme: Hän opettaa meitä kaikenlaisten kirjoitusten kautta: Sananlaskujen, psalmien, saarnojen, vertausten jne, jotta oppisimme elämään Herraa kunnioittaen. Jos esimerkiksi luet, miten joku Raamatun henkilö lankesi syntiin ja siitä seurasi rangaistus jossain muodossa, voit ymmärtää, ettei sinun kannata toimia samoin ja varoa sielunvihollisen kavalia juonia. 

Joskus Jumala nuhtelee meitä Sanansa kautta. Itse olen löytänyt elämästäni syntiä kun olen tutkinut sanaa ja Totuuden Henki on paljastanut sen. On suurta armoa, että saa tehdä parannusta. Meidän täytyy muistaa, että pyhitys on kertakaikkinen sekä etenevä prosessi. Mitä tarkoitain? Sitä, että Jeesuksen sovitustyö oli täydellinen ja pelastumme ainoastaan sen kautta ilman yhtään hyvää tekoamme. Pyhitys liittyy myös vaellukseeni uskovana, ja kun pysyn lähellä Jeesusta en lankea pois uskostani. Uskoontulo on alku tälle vaellukselle ja taivaassa olen vasta perillä, siksi tarvitsen jatkuvasti Jumalan apua, jotta varjellun uskossa loppuun asti. 

Huomaa, että kun Jumala nuhtelee ja ojentaa, se kasvattaa meitä. Se kuuluu pyhitykseemme, että kasvamme kaikenlaisten koetusten kautta. Ilman koetuksia usko ei kehity, koska sitä ei haasteta, testata. Uskon koetus (test of faith) kasvattaa jumalallisen luonteen, joka ei koskaan anna periksi. Kun olemme kaatuneet, meidän täytyy nousta pystyyn! Kun teemme syntiä, Jumalan miehet ja naiset tekevät sydämestään parannuksen ja jatkavat matkaa, koska he eivät jää katselemaan itseään ja syntisyyttään, vaan katsovat Jeesukseen, joka on heidän elämänsä Herra. Silloin vastaanotamme puhdistuksen hänen verensä kautta. Kun olemme kompuroineet, kaatuneet riittävästi, ja näemme miten synti tuhoaa sisäistä ihmistämme, jonka Jumala on jo vapauttanut, meissä syttyy halu elää tuossa vapaudessa. Silloin ymmärrämme, että olemme sataprosenttisesti riippuvaisia Jeesuksesta! Alamme haluta viettää aikaa Jeesuksen lähellä, naulitsemme päivittäin vanhan syntisen luontomme ristille ja kuolemme sille. Kun alamme näkemään, ettei minun tarvitse kompuroida enää heikolla alueellani, vaan rakastamalla ja sitoutumalla Jeesukseen voin voittaa kaikki kiusaukset, luottamussuhteemme rakentuu Herraamme. Jumalan Sana saa meidät rakastumaan Jumalaan jolla on kaikki valta sekä taivaassa että minun elämässäni. Kun janoamme, että Raamattu tulee osaksi luonnettamme, että Pyhä Henki voi muistuttaa asemastamme Kristuksessa, huomaamme, että vihollisella ei ole mitään todellista valtaa meihin, koska Jeesus voitti hänet jo! Elämme hänen voittosaatossaan ja palvomme elämällämme ainoastaan häntä. 

Lopuksi apostoli Paavali kertoo Timoteukselle, että kaikki edellämainitulla on päämäärä: 

jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen ja varustautunut kaikkiin hyviin tekoihin. 

Kuka meistä on täydellinen? Ei kukaan. Mutta Jeesus on 🙂 Kun kasvamme Jumalan tuntemisessa, siis rakastumme häneen ja hänen Sanaansa meistä alkaa muotoutua Jumalan kaltaisia. Sitten taivaaseen perille päästyämme olemme täydellisiä, koska siellä ei ole enää mitään vajavaista, silti taivoitteet auttavat meitä kasvuprosessissa. Jos tavoite on tarpeeksi korkealle asetettu, ymmärrämme, että omassa voimassamme emme voi saavuttaa sitä, vaan tulemme entistä riippuvaisemmiksi Jeesuksesta. Sinä ja minä emme pärjää ilman häntä koskaan, hyväksytään tämä fakta ja antaudutaan hänelle sataprosenttisesti. Näin kun kilvoittelemme tällä tiellä eläen todeksi uskoamme Jeesukseen, voimme tehdä Jeesuksen kuuluisaksi siellä missä elämme tehden hyvää. Tee päätös sanoa jotain positiivista lähimmäisillesi joita kohtaat tänään ja rohkaise heitä jollain sanalla. Elämme sellaisen maailman keskellä, missä ei rohkaista, vaan ollaan itsekeskeisiä ja negatiivisia. Pelkästään sillä voit erottua jo massasta. Jumalan runsasta siunausta elämääsi rakas lukijani 🙂

Hengelliset esikuvat ja johtajat

Monet ihailevat, jopa kadehtivat heitä. Heitä arvostellaan ja tuomitaan raakasti. Perkele ja sen joukot ahdistavat heitä ja heidän perheitään jatkuvasti. Kuinka helposti unohdetaan, että hekin ovat vain ihmisiä? Monet tahtoisivat tulla hengellisiksi johtajiksi, mutta eivät ymmärrä millaisen hinnan heidän perheensä maksavat siitä, että päättävät palvella Jumalaa. On hengellisiä johtajia, jotka eivät ole nimettyjä seurakuntien pastoreita. He toimivat seurakunnan parhaaksi pyyteettömästi ja johtavat esimerkillään yhtä tai useampaa henkilöä. Ilman heidän panostaan seurakunnat kuolisivat. Jumalan valtakunta tarvitsee jatkuvasti uusia esikuvia, jotka näyttävät elämällään kehen he todella uskovat. He jatkavat, vaikka vaikeuksia tuleekin. He kunnioittavat kaikkia Jumalan lapsia ja rohkaisevat jatkamaan taistelua.

Heitä koetellaan jatkuvasti, ja he alistuvat siihen. He hyväksyvät sen, että kaikenlaiset hyökkäyksen osuvat heihin. Näissä koetuksissa heidän luonteenlujuutensa testataan äärimilleen ja kun he läpäisevät ne, he iloitsevat ja Herra saa kunnian. Silti helläkin on omat heikkoutensa, jotka sielunvihollinen tietää tasan tarkkaan ja säännöllisesti hyökkää niitä hyväksikäyttäen. 

Jaakob 4:5-8a

Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka on pannut meihin asumaan”? Mutta vielä suurempi on armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.” Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, nii hän pakenee luotanne. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.

Nämä ehkä tututkin jakeet paljastavat melko pajon Isän sydämestä. Taivaallinen Isämme halajaa jatkuvasti olla yhteydessä lapsiinsa. Mikä valtava etuoikeus! Maailmankaikkeuden Luoja tahtoo viettä aikaa juuri sinun kanssasi. Ajattele nyt. Tää on ihan posketonta. Ne, jotka päättävät seurata Jumalaa, viettää aikaa hänen läheisyydessään, alkavat muuttua Kristuksen kaltaisiksi. Heille Jumala osoittaa armoaan, jotta he voivat osoittaa sitä taas eteenpäin. Ja koska sielunvihollinen vihaa heitä jotka alkavat muuttua Jeesuksen kaltaisiksi, heitä vastaan hyökätään. Nämä jakeet paljastavat miten voimme vastustaa perkelettä: Olemalla kuuliaisia, tottelevaisia, suhteessa Jumalaan. Silloin suljemme oven viholliselta päästä sotkemaan elämäämme. Meidän on syytä sisäistää se fakta, ettei paholaisella ole koskaan laillista pääsyä sekoittamaan elämäämme, muuten kuin siten että me annamme sen vallan olemalla tottelemattomia suhteessa Jumalan tahtoon. Silloinkin, kun olemme kaatuneet, tehden syntiä, meillä on aina pääsy Herran eteen Jeesuksen tähden. Katumalla syntiämme sydämestämme koemme Jumalan rauhan täyttävän olemuksemme ja vihollinen joutuu pakenemaan. Huomioi, että Kristuksen voitto saatanasta on voimassa, tuntui sinusta parannuksen jälkeen miltä tahansa, mutta Herra suuressa armossaan monesti vahvistaa meitä antamalla rauhansa. Luota siis täysin Jeesuksen voittoon. 

Moni voi haluta johtajien voitelun, mutta moni ei näe niitä taisteluita, sitä hintaa, jonka he maksavat. Heillä ei ole vain mahtavaa palvelutyötä vaan myös vastuu niistä ihmisistä joita he johtavat. Jos he lankeavat julkisesti, se vaikuttaa moniin ihmisiin, riippuen heidän vaikutusalastaan. Kukaan ei voi nauttia pelkästään julkisuudesta ja välttää vastuuta, vaan ne kulkevat käsikädessä. Myös johtajat ovat auktoriteetille alamaisia. Seurakunnan vanhimmisto on vastuussa seurakunnan tilasta Jumalalle ja pastorit ovat heille alamaisia. Jos johtajat voisivat johtaa mielensä mukaan, ilman auktoriteettia, jotkut eksyisivät ja eksyttäisivät monia. Siksi Jumala loi myös tämän toimintamallin, varjellen seurakuntaansa. Loppukädessä jokainen Jumalan lapsi on vastuussa omasta vaelluksestaan Mestarilleen. Se on hyvä muistaa kaikissa olosuhteissa. Jumalan seurakunta tarvitsee aina uusia esikuvia, jotta työ voi jatkua sukupolvesta toiseen. Tarvitaan opetuslapseuttamista, jotta hiljainen tieto voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Kuten olemme huomanneet, nöyryys, kuuliaisuus ja arvostus liittyvät aina hyvään johtajuuteen. 

Kuka voi toimia hengellisenä esikuvana, johtajana? Kuka tahansa Jumalan lapsi, juuri sinä. 

Efesolaiskirje 4:11-16

Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi tehdäkseen pyhät valmiiksi palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki saavutamme ykseyden uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, kypsän miehuuden, Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden mitan. Silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja ovat kaikkien opintuulten heiteltävinä ihmisten arpapelissä ja eksytysten kavalissa juonissa, vaan noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme häneen, joka on pää, Kristus. Hänessä koko ruumis, yhteen liittyneenä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa ja rakentuu rakkaudessa sen voiman mukaan, joka kullakin ruuminosalla on. 

Roomalaiskirje 12:4-5

Sillä niin kuin meillä yhdessä ruumissa on monta jäsentä, joskaan kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, samoin me monet olemme yksi ruumis Kristuksessa mutta olemme kuitenkin toistemme jäseniä. 

Nämä jakeet kannattaa lukea oikeasti monta kertaa, jotta voimme ymmärtää, mitä Herramme tahtoo opettaa meille asemastamme ja tehtävästämme. Kun näitä tutkin, välittyy sellainen ajatus, että osa Jumalan seurakunnasta on kutsuttu toimimaan apostoleina, profeettoina, evankelistoina, paimenina ja opettajina. Jumala on kutsunut heidät tähän tehtävään. Joku voi olla armoitukseltaan opettaja, vaikkei toimisi seurakunnan pastorina. Seurakuntapastorimme Ville Pitkänen opetti joskus selkeään tyyliinsä, että kun joku henkilö seurakunnassa siunataan evankelistaksi, se EI tarkoita sitä, että muiden joilla on evakelistan virka lakkaa toimimasta. Jumala tahtoo siis käyttää meitä kaikkia, riippumatta siitä, mikä on meidän tehtävämme Jumalan valtakunnassa. 

Mitä varten Jumala antoi nämä virat seurakunnalleen? Jotta seurakunta, sinä ja minä, voisimme yhdessä toimia Jumalan valtakunnan viestinviejinä omassa vaikutusalassamme tehokkaasti, saaden tukea hengellisiltä auktoriteeteiltamme. Kun yhdessä teemme ilosanomaa tunnetuksi, koemme yhteyttä toistemme kanssa, rakennumme hengellisenä rakennuksena kuten Sana myös kuvaa asiaa ja voimme turvallisessa hengellisessä kodissamme kasvaa Jumalan tuntemisessa ja kasvaa hengellisiksi aikuisiksi. Kaiken päämäräänä on, että uskovien yhteys, Sana ja rukous kasvattaa meistä vahvoja hengelisiä työntekijöitä, keskipisteenä Jeesus. Kun seurakunnalla on yhteinen näky kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen, keskinäinen rakkaus lisääntyy ja niiden jotka eivät vielä tunne Jeesusta on helppo tulla tällaiseen rauhalliseen, turvalliseen, rakkaudelliseen ilmapiiriin ja antaa elämä Herralle. 

Päätä siis tänään tehdä oma osasi Jumalan valtakunnassa: Tule Jumalan eteen ja pyydä, että saat olla hänen lähellään, oppia tuntemaan hänet syvällisellä tavalla, opetella rakastamaan kaikkia ihmisiä, rohkaista ja siunata heitä ja kasvaa hengelliseksi aikuiseksi, jota mitkään harhaopit eivät saa otteeseen, koska olet rakentanut Kristus kalliolle, joka ei sorru koskaan. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Hesekiel ja Jeesus

Hesekiel 13:9-12, 14

Minä lyön kädelläni profeettoja, jotka näkevät olemattomia näkyjä ja lausuvat perättömiä ennustuksia. He eivät saa kuulua minun kansaani, Israelin kansan kirjaan heitä ei saa merkitä, ja Israelin maahan he eivät koskaan pääse. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra Jumala. »He ovat johtaneet minun kansaani harhaan. He ovat vakuuttaneet: ’Rauha’, vaikka rauhaa ei ole. Kun kansa on rakentanut suojamuurin, he ovat valkaisseet sen kalkilla. Sen tähden sano noille kalkitsijoille: ’Muurinne sortuu.’ Kun tulee rankkasade, kun rakeet pieksävät maata ja puhkeaa raivoisa myrsky, silloin se sortuu, ja teiltä kysytään: ’Missä on kalkki, jolla muurin valkaisitte?’ Minä revin muurin, jonka te olette kalkilla valkaisseet, minä raastan sen maan tasalle, niin että siitä jää vain perustus. Teidän muurinne tuhotaan, ja te tuhoudutte sen mukana. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra. 

Johannes 15:1-8

»Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän. Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. »Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään. Joka ei pysy minussa, on kuin irronnut oksa: se heitetään pois, ja se kuivuu. Kuivat oksat kerätään ja viskataan tuleen, ja ne palavat poroksi. »Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani.

Monet värjäävät totuuden ja ihmiset uskovat valheeseen, joka kaatuu heidän päälleen. 

Jeesus opetti selkeästi, että olemme täysin riippuvaisia hänestä. 

Kun nämä kaksi jaksoa liittää yhteen, voidaan tehdä tällainen sovellus: 

Älä rakenna uskoasi valheelle, tutki kaikki Jumalan sanan valossa ja hylkää valhe jota vihollinen tarjoaa, jottei uskosi raukeaisi tyhjiin. Jeesus tahtoo olla elämäsi joka osa-alueen Herra, olemme täysin riippuvaisia hänestä. Älä sano, että voin tehdä parannuksen parin, kolmen vuoden päästä, koska Herran tulo viipyy. Mistä tiedät minkä aikaa saat elää tämän ajan keskellä? Luota Jumalaan, antaudu kokonaan hänelle. Jos päätät olla kuuliainen Herralle, sana lupaa antaa sen mitä anomme.

Synnin olemus on kapinallisuutta Jumalaa vastaan. Synnin pettämänä ihminen paatuu. Siksi synnin kanssa ei ole kenenkään varaa leikkiä ja puolustella sitä. 

Jeesus vs Saatana

Täysin vastakkaiset. Saatana nousi kapinaan taivaassa, koska ylpistyi ja tahtoi korottaa itsensä muiden kapinaan yhtyneiden enkeleiden tuella auktoriteettinsa yläpuolelle. Jeesus päätti suorittaa Isän tehtävän täydellisesti, olla kuuliainen sille koko elämänsä, kaikista ihmisten maailmassa ilmenevistä ongelmista huolimatta. Siksi Isä rohkaisi häntä ja siksi hän on kunnian kuningas tänään, sekä taivas että hänen omansa kunnioittavat häntä! Ja juuri tämä uskollisuus erottaa nämä voimat toisistaan. Sitoutuminen ja uskollisuus ovat meidän lahjoja Jumalalle, joita hän todella arvostaa. Se heijastaa Jeesuksen luonnetta, johon hän kutsuu meitä. Sana sanoo, että Isä kunnioittaa niitä, jotka palvelevat häntä! Ajattele mikä totuus! 

Mikä saa meidät antautumaan kokonaan? Eikö se, että alamme sisäistämään identiteettimme Jeesuksessa: Olemme Jumalan armosta uskon kautta Jeesukseen hänen hyväksymiään ja rakastamiaan! Me emme omin ansioin pääse Jumalan hyväksymiksi, vaan uskomalla hänen voittoonsa ristillä saatanasta. Se on lahja rakastavalta Isältä. 

Jesaja 11:1-2

Mutta iisain kannosta nousee verso, ja vesa puhkeaa sen juurista. Hänen päällään lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, tiedon ja Herran pelon henki. 

Saatana on valheen isä, Jeesus on totuus. Valhe sitoo ihmiset syntiin. Esimerkiksi moni alkoholisti on ylpistynyt myöntämään riippuvuuteensa. Sama teema on kaikissa riippuvuuksissa, riippumatta synnistä, sen sijaan Jeesus kutsuu meidät elämään läpinäkyvää elämää. Silloin hän voi auttaa. Kun päätät tunnustaa tekemäsi syntisi, Herra ojentaa käden ja Pyhä Henki rohkaisee ja nostaa sinut synnin yläpuolelle. Siksi synnintunto on siunaus eikä kirous niin uskosta osattomalle kuin uskovallekin. Pyhä Henki on myös totuuden Henki, hän tahtoo viedä meidät jatkuvasti totuuteen Jumalasta ja itsestämme, jotta meistä kasvaisi avoimia, rehellisiä Jumalan lapsia, jotka eivät pelkää rangaistusta synnin tunnustamisesta. Pyhä Henki on armon Henki. Vaikka hän näyttää meille totuuden, hän ei lyö meitä sillä, koska on rakkaus, kuten Isä ja Poikakin. Saatana yrittää muuttaa synnin tunnustamisen ihmisten mielessä hankalaksi ja epämukavaksi, vaikka se on valtavan suuri ilo, kun luovumme syyllisyydestä jota synti tuottaa. Myös väärä syyllisyys jota vihollinen käyttää meitä vastaan häviää, kun tiedostamme elävämme läpinäkyvästi suhteessa Jumalaan ja ihmisiin, ja elämme Herraa lähellä. Siksi onkin niin tärkeää elää lähellä Jeesusta, jottei saatana pääse väliin valehtelemaan. Voitko erottaa rakastuneen avioparin toisistaan? Et voi! Älä siis anna synnin ja saatanan valheiden tulla sinun ja Jeesuksen väliin, niin rakkaussuhteesi kukoistaa. 

Pyhä Henki on myös Herran pelon Henki. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että kun koemme Jumalan armon, elämme läpinäkyvää elämää, Pyhä Henki vaikuttaa uskollisuutta, syvää kunnioitusta, arvostusta Herraamme kohtaan. Kun koemme hänen verensä puhdistavan meitä synnistä, se herättää kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Kun koemme hänen hyvyyttään, rakastamme häntä, tätä kaikkea Herran pelko on. Herran pelko on aarre, niin kuin Sana ilmaisee asian. Se varjelee meidät ylpistymistä suhteessa pyhään Jumalaamme. Siksi on elintärkeää oikealle, terveelle, Jumalasuhteelle ymmärtää, että rakastava ja armahtava Jumalamme on myös pyhä, joka todella ansaitsee kunnioituksemme. Kun meillä on Herran pelko ja armo sydämessämme, emme horju uskossamme. Sitä Isä todella tahtoo lapsiltaan, ettemme lankea pois armosta lainalaisuuteen, emmekä toisaalta anna kurittoman vaelluksen turmella uskoamme. 

Jumalalla on selkeä suunnitelma jokaiselle ihmiselle. Toteutuuko se, riippuu meidän päätöksestämme, koska hän on antanut meille vapauden valita ja päättää, tahdommeko olla kuuliaisia vai tottelemattomia Hänelle. Siksi kukaan ei voi koskaan syyttää Jumalaa oikeutetusti siitä, että hän pilasi elämäni. Raamattu sanoo lukuisia kertoja, että joudumme syömään vaelluksemme hedelmiä, toisin sanoen, meillä itsellämme on sekä vapaus valita, sekä vastuu niistä. Siksi rohkaisenkin sinua antamaan koko elämäsi Jeesuksen käyttöön, antautumaan hänen hyvään suunnitelmaan ja luottamaan häneen joka päivä riippumatta olosuhteista, koska hän on hyvä. 

Ole siunattu 🙂

Syvä yhteys Jumalan kanssa

Mikä merkitys on ylistyksellä, kiitoksella ja palvonnalla, kun lähestymme Jumalaa? Jos saamme ilmestyksen henkeemme siitä, mitä Jeesus on tehnyt edestämme, se saa henkemme salpautumaan. Hänen valtava rakkautensa saa meidät murtumaan. Jos ymmärrämme sen hinnan suuruuden, emme tahdo elää synnissä. Tahdomme vain palvoa ja koroittaa häntä koko elämällämme.

En tahdo rajoittaa Herraa millään tavoin, vaan olla jatkuvasti hänen läsnäolossaan, jotta voin muuttua hänen kaltaisekseen. Kun lähestyn Herraani palvoen, koen hänen läsnäolonsa, ikäänkuin hän ottaisi minut Isän syliin, jossa saan olla juuri niin haavoittuvainen, rikkinäinen ja avoin kuin en koskaan uskaltaisi olla. Voin luottaa häneen sataprosenttisesti. Hän ei koskaan hylkää eikä jätä. 

Joskus ei tarvita musiikkia ollenkaan, kun olen opetellut tavan lähestyä häntä rukoillen ja kiittäen. Toisinaan minua auttaa paljon Pyhässä Hengessä syntyneet biisit, joissa palvotaan Jeesusta avoimesti. Jos sanat eivät ole tutut, voin rukoilla kielillä ja hengessäni yhtyä palvontaan. Toisinaan Herra näyttää ilmestyksiä kun tulen hänen vaikutusalaansa. Se lohduttaa, rohkaisee, saa rakastumaan syvemmin häneen. Saan ilman rangaistuksen pelkoa lähestyä kunnian Kuningasta, koska Jeesus on pyhittänyt kertakaikkisesti verellään minut. Koska olemme Jumalan lapsia, meillä on aina vapaa pääsy hänen pyhään läsnäoloonsa. Tahdommeko käyttää tätä mahdollisuutta, jonka Herra on antanut meille?

Hyvä esimerkki biisistä joka puhuttelee juuri nyt on Jesus Culturen come away:

”Come away with Me, Come away with Me

It’s never too late, it’s not too late

It’s not too late for you

I have a plan for you

I have a plan for you

It’s gonna be wild

It’s gonna be great

It’s gonna be full of Me

Open up your heart let Me in”

Tässä huomaamme, kuinka Herra on antanut ilmestyksen biisin kirjoittajalle itsestään. Hän kehottaa päästäämään irti hänen kanssaan, rohkaisee luottamaan hänen suunnitelmaansa, kutsumukseensa, johon hän kutsuu, joka ylittää kaikki rajat mitä ihmisellä voi olla! Se on täynnä Häntä. Avaa sydämesi ja päästä Hänet sisälle. 

Tässä kutsutaan todella läheiseen yhteyteen Jumalan kanssa. Jostain syystä kaikki Jumalan lapset eivät uskalla antautua hänelle, niin kuin hän toivoisi. Hän joka on täydellinen rakkaus, miksemme tahtoisi ystävystyä hänen kanssaan, rakastua häneen syvästi? Hän odottaa vain sitä, että avaamme sydämemme hänelle päivittäin ja annamme hänen hallita elämämme jokaista osa-aluetta. Silloin tämä kansa muuttuu, kun uskovat täyttyvät Herran läsnäololla, rakkaudella joka vuotaa yli lähimmäisten elämiin. Se muuttaa paikkakuntamme, jokaisen kohtaamisen ihmisten kanssa. Emme kai tahdo pidättää suurta pelastusta vain itsellämme? Eikö se olisi jotain todella surullista, jos niin päättäisimme toimia? 

Jeremia 29:11-13

Sillä minä tunnen ajatukseni, joita minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra. Ne ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia – minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette minun luokseni ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Silloin te etsitte minua ja löydätte minut, kun etsitte minua kaikesta sydämestänne. 

Eikö ole lohduttavat sanat suoraan Herralta? Hän tahtoo, että tunnemme hänen hyvät ajatuksensa, suunnitelmansa ja tahtonsa elämällämme. Silloinhan me rohkaistumme todella viipymään hänen lähellään, olemaan läpinäkyviä kaikessa, kysymme kaikissa asioissa hänen tahtoaan ja hän vastaa meille Sanansa mukaan! Rakastumme häneen itseensä ja luottamussuhde vahvistuu päivä päivältä. Se on Isän tahto juuri sinun elämääsi. Usko ja luota siihen sataprosenttisesti ja elämäsi tulee olemaan jotain mieletöntä, koska hänen ajatuksensa ovat paljon korkeammat kuin meidän :).

Tiedätkö mikä on osa Jumalan timanttia suunnitelmaa elämäämme, jos luovutamme elämämme ohjat hänen käsiinsä? Se, että kun palvelemme häntä lahjoilla jotka hän on antanut, ystävystymme hänen kanssaan, hän alkaa osoittamaan luottamustaan meihin ja meistä kasvaa hengellisiä johtajia. Ei ole kyse siitä, että he kaikki johtavat seurakuntia, vaan heistä kasvaa Jumalan ystäviä, jotka kasvavat hengelliseen aikuisuuteen. He ottavat vastuuta mielellään, tahtovat seurata Jeesusta kokosydämisesti ja ovat esimerkkeinä yhdelle tai useammalle ihmiselle, jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa osoittaakseen rakkautensa Herraansa kohtaan. 

Jumalan läsnäolossa

Zau 🙂 Vietin juhannusta Keuruulla Juhannuskonferenssin 70 vuotisjuhlilla. Lauantai aamuna kun ajelin kohti aluetta, yhdyin ylistykseen Petri Kosonen & Undivided Heartsin kanssa. Biisi joka mursi minut matkalla oli Apa Ali-Löytyn sanoittama Sun läsnäolossas. Sanat menevät näin:

”Sun läsnäolossas mun sydän huokaisee: ei kaltaistas oo, ei kaltaistas oo! Ja arkuus pelko vaihtuu Sun täyteytees, ei kaltaistas oo, ei kaltaistas oo! Kohtaa mua taas Jumalani, Sun rakkautes on voimani, kohtaa mua taas Jumalani, Sun rakkautes on voimani!” 

Palvoaessani Herraa, sydämeni alkoi murehtia, koska tiedostin Herran puhuvan henkeeni etteivät kaikki tule ylistävällä, palvovalla mielellä juhille, vaan toiset tulevat riitojen keskeltä, sydän rikki ja ajatukset sekaisin. Siinä tapauksessa on hankala keskittyä hengelliseen antiin. Herra tahtoisi antaa meille niin paljon enemmän, jos vain me olisimme vastaanottavaisia. Ei ne rajoitteet oo koskaan olleet Jumalan puolella, vaan meissä ittessämme. Jostain syystä liian helposti annamme Jumalan Hengelle vain tietyn alueen elämässämme jossa hän saa toimia, ja sitten sanomme stop. Nyt on aika uudistua ja täyttyä Hengellä, antaa koko elämämme hänen hallintavaltansa alle ja virrata arkemme keskellä Jumalan rakkautta. 

Kelaa uudestaan noita sanoja, mitkä Apa Pyhässä Hengessä on kirjoittanut. Siis aivan timantti biisi! Siinä on palanen Herran läsnäolon kirkkautta, jota on vaikea pukea sanoiksi. Kun me tulemme poteroistamme ulos ja annamme Pyhän Hengen tehdä työtään meidän sisällämme, alamme eheytymään, parantantumaan ja vapautumaan. Se mitä tämä maailma tarjoaa on täysin päinvastaista: Huolia, murheita ja ahdistusta niin paljon kuin vain vastaanotat. Kumman valitset: Rauhan vai ahdistuksen? Olemmeko menettäneet yksilöinä ja seurakuntina janomme päästä syvälle Jumalan läsnäoloon? Herra tahtoo uudistaa meidät. Avaammeko sydämemme hänelle? Osoita janoa olosuhteiteistasi riippumatta. Ole periksiantamaton – Herra palkitsee sellaiset aina. 

2. Kor. 3:17-18

Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki. 

Näissä raamatunjakeissa on sanottu paljon. Tahdommeko tulla Herran läsnäoloon kasvot peittämättöminä? Onko meillä jotain pois laitettavaa, ennen kuin lähestymme häntä ja kohtaamme hänet kasvoista kasvoihin? Jeesuksen kallis sovintoveri puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä kun tunnustamme ja hylkäämme ne. Saamme lähestyä häntä rohkeasti, koska hän on lunastanut meidät omikseen ja hänen kauttaan meillä on rohkea luottamus lähestyä Kuningastamme. Kun lähestyt Jumalaa rukoillen, palvoen, laulaen, tanssien – miten tahansa itsesi ilmaisetkin, alat elämään, koska tulet hänen vaikutusalaansa jossa on todellinen, pysyvä vapaus. Mikä valtava totuus ystäväni! Ja tuossa pyhässä kohtaamisessa me aina muutumme hänen kaltaisekseen vähän kerrallaan. 

Kun huomaat kuinka rakastava ja hyvä Isä sinulla on, nautit tulla hänen lähelleen päivittäin, eikä se tunnu vastenmieliseltä ollenkaan. Kyse on rakkaussuhteesta Isääsi, joka nauttii siitä, että saa viettää aikaa juuri sinun kanssasi. Hän iloitsee sydämestään sinusta, kun alat näkemään hänen valtavan rakkautensa omalle kohdallesi.  Se saa sinut palvelemaan ja antamaan koko elämäsi hänelle uhrina. Hänen rakkautensa suuruus ei riipu meidän hyvistä teoistamme, vaan koska hän yksinkertaisesti on hyvä. Mutta ne, jotka todella tahtovat palvella häntä kokosydämisesti, niille hän tahtoo tulla läheiseksi ystäväksi ja ilmaista salaisuuksiaan. Niitä ei paljasteta muuta kuin läheisille ystäville joihin luotetaan, Jumala toimii itsekin siis tämän periaatteen mukaisesti. 

Pelkäätkö kohdata taivaallisen Isäsi? Traumamme voivat tulla esteeksi läheiselle suhteelle Jumalamme kanssa ellemme anna hänelle oikeutta parantaa meitä. ”Miksi hän salli sen ja sen asian tapahtua mulle, jos hän muka rakastaa?” Jokaiseen miksi-kysymykseen emme saa vastausta täällä elämämme aikana, mutta voimme luottaa Jumalamme hyvyyteen silti. Jeesus ymmärtää meitä täydellisesti, koska hän eli ihmisen elämän aivan niinkuin mekin, sisältäen kaikki mahdolliset tunteet ja koetukset joiden läpi kuljemme. Siksi hän voi auttaa meitä, koska voi samaistua meihin täysin. Eikö tämän pitäisi saada meitä rohkaistumaan, että hän on aina kanssamme, rukoilee puolestamme ja asuu meissä Pyhän Henkensä kautta?

Uskommeko tunteitamme ja kokemuksiamme enemmän kuin Jumalan Sanaa? Toisin sanoen, meneekö omat vaikuttimemme yli Jumalan arvovallan? Sallimmeko sen, että meidän omat vaikuttimet määrittelee identiteettimme vai tahdommeko omaksua sen identiteetin, joka meillä on Jeesuksessa? Näitä on toisinaan hyvä pohtia ja pyytää Pyhää Henkeä valaisemaan, jos identiteettimme rakentuu väärälle perustalle. Silloin kasvamme terveeseen uskoon ja kasvamme vahvoiksi Jumalan miehiksi ja naisiksi, joita mitkään olosuhteet eivät voi horjuttaa, koska luottamuksemme kaikkivaltiaaseen, rakastavaan Isäämme on saanut määritellä keitä me todella olemme. Ole siunauttu Jeesuksen nimessä 🙂

Miten rakastua Raamattuun? 

Mieleeni nousi tänään ajatus kirjoittaa tänne ajatuksia siitä, miten voimme uskoutua, rakastua, päästä syvemmälle Jumalasuhteessamme. Tänä vuonna Seinäjoen Helluntaiseurakunta juhlii 80 vuotis taivaltaan ja yksi kohta jonka johtava pastorimme Markku Tuppurainen on nostanut on se, että hoidamme Jumalasuhdettamme. Tahdomme myös kertoa hyvät uutiset Jeesuksesta ihmisille, ja siksi tässä kohtaa toivotan sinut arvoisa lukijani lämpimästi tervetulleeksi Keskellä elämää konferenssiin heinäkuun 15-19. päivinä! Olemme rukoilleet tapahtuman puolesta ja uskomme, että Jumala tulee pelastamaan, parantamaan, vapauttamaan ja täyttämään Pyhällä Hengellä ja tulella jokaisen janoisen sydämen, joka tulee Seinäjoki areenalle! Laita nyt kalenteriin merkintä ja tule paikallle!

Mutta palataanpa tähän asiaan, miten voimme päästä sisälle Jumalan tuntemiseen. Otan esimerkin, joka ei imartele ollenkaan: En osaa kommunikoida ruotsiksi, mutta jos muuttaisin Ruotsiin, joutuisin opettelemaan kielen, jotta tulisin toimeen paikallisessa kulttuuriympäristössä. 

Jos tahdomme päästä syvälle Jumalan tuntemiseen, kokea hänen läsnäoloaan jatkuvasti elämässämme, meidän täytyy uhrata aikaa ollaksemme hänen läsnäolossaan. Silloin Raamattu tuloo rakkaaksi. Tahdotko tulla oikeasti läheiseksi Jumalan kanssa? Siihen ei ole oikotietä, ei sinulla eikä minulla. Jos sanot uskovasi Jeesukseen, seuraavasi häntä, tule hänen kaltaisekseen intohimoisen rakkaussuhteen kautta 🙂 

Otetaan toinen esimerkki. Harva, paremmin: ei kukaan, mene naimisiin kenenkään kanssa, ellei todella tahdo tuntea häntä syvällisellä tavalla: viettämällä aikaa, keskittymällä lukuisissa tapaamisissa häneen, näkemällä millainen ihminen todella on, miten hän toimii erilaisissa elämäntilanteissa, pettymyksissä ja voitoissa. Kun aviopuolisot ovat nähneet vaivaa tutustuen, he sitoutuvat toisiinsa, myös silloin, kun on vaikeaa. He ovat päättäneet rakastaa toinen toisiaan, he tuntevat toistensa heikkoudet ja vahvuudet, elekieli paljastaa heille toisessa, miten menee. Jumala antaa voiman hyväksyä toinen puutteineen päivineen, koska tiedostamme myös oman vajavaisuutemme, ja sitoutumisen siunaus antaa voimallisen kuvan vaikutusalassa oleville ihmisille, kuinka hyvin avioliitto todella voi. Itse ihailen monia aviopareja, joihin törmään kotiseurakunnassani, nuorempia ja vuosikymmeniä yhdessä olleita. Heistä paistaa syvä arvostus sekä Jumalaa, että aviopuolisoa kohtaan. He tuottavat avioliitoillaan kunniaa Jumalalle, joka on keksinyt sen. 

Maallinen rikkaus on katoavaa

Luukas 12:13-21

Joku kansanjoukosta sanoi Jeesukselle: ”Opettaja, sano veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön.” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Ihminen! Kuka on asettanut minut teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?” Sitten hän sanoi heille: ”Olkaa valppaat ja karttakaa kaikenlaista ahneutta, sillä ihmisen elämä ei riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä olisi ylen määrin.” Ja hän kertoi heille vertauksen: ”Rikkaan miehen maa tuotti hyvin. Hän mietti mielessään: Mitä minä teen, kun minulla ei ole paikkaa, mihin kokoaisin satoni? Sitten hän sanoi: Minäpä teen näin: puran aittani, rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken viljani ja omaisuuteni. Sitten sanon itselleni: Sieluni, nyt sinulla on varastossa paljon hyvää moneksi vuodeksi. Lepää, syö, juo ja iloitse! Mutta Jumala sanoi hänelle: Sinä mieletön! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois. Kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut? Näin käy sen, joka kerää aarteita itselleen mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan luona.

En voi käsitellä jokaista yksityiskohtaa tässä yhteydessä, sillä en minä etkä sinä jaksaisi lukea sitä, ja toiseksi en ole perehtynyt juutalaistaustoihin, jotta voisin maalata kuvan tästä jaejaksosta kuin Ilkka Puhakka. Mutta joitan pointteja löysin, kun luin tämän muutamia kertoja:

Mielestäni Jeesus korostaa riiteleville veljeksille sitä tosiasiaa, ettei kannata riidellä perinnöstä kynsin hampain, koska se on katoavaa, ei iankaikkista, pahimmassa tapauksessa voi menettää välit myös veljeensä siksi, että niin kovasti himoitsi omaisuutta. Tästä lähtökohdasta katsomme tähän vertaukseen. Ensimmäinen seikka jonka huomamme, on se, että rikkalla miehellä oli ongelmia. Hänellä ei näytä olevan läheisiä joiden kanssa hän jakaisi ilonsa ja osoittaisi laupeutta ihmisille menestyksestään. Hän on itsekeskeinen, en edes viitsi laskea, kuinka monta kertaa hän näissä jakeissa viittaa itseensä! Niitä on yksikertaisesti liikaa. Kuinka helposti lankeamme tähän samaan ansaan tänä päivänä. Antakoon Herra meille anteliaan sydämen, joka iloitsee, kun voimme auttaa läheisiämme ja tukea Jumalan valtakunnan työtä. Aivan kuten rakas pastorini Jacob Huttunen on sanonut muutamia kertoja seurakunnan keskellä: Rukoilen, että sinusta tulisi antaja. Se on juuri näin! 

Voimme todeta, että rikas mies oli yksinäinen ja jos olen jotain tuosta kulttuuriympäristöstä ymmärtänyt, sellainen ihminen oli yksi säälittävimmistä tapauksista tuon ajan keskellä juuri sen takia. Ilman perhettä hänellä ei ollut tulevaisuutta. Tästä seurauksena oli ahneus, joka oli vienyt hänen huomionsa, omaisuudesta oli tullut hänelle epäjumala. Voimme katsoa tässä kohtaa peiliin ja kysyä, onko tässä materiaalivallankumousta elävässä yhteiskunnassamme käynyt samoin myös meidän elämässämme? Kun rikas mies lopettaa pohdintansa siihen, kuinka hyvin hänellä mielestään asiat ovat, Jumalan vastaus pysäyttää. Hänen kysymyksensä jää vaille vastausta, koska rikas mies ei ollut varautunut siihen, että hänen elämänsä päättyy yllättäen. 

Vertaus päättyy rakkaan Jeesuksemme sovellukseen, siitä kuinka tärkeää meidän on ymmärtää aikamme rajallisuus, panostaa Jumalasuhteeseemme, kerätä aarteita taivaaseen, eikä maan päälle. Tähän yhteyteen sopii samasta luvusta myös pari muuta jaetta:

12:4-5

Minä sanon teille, ystävilleni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät sen jälkeen voi tehdä mitään enempää. Minä osoitan teille, ketä teidän tulee pelätä: pelätkää häntä, jolla on valta tappaa ja sen jälkeen syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille: häntä pelätkää. 

12:29-31, 34

Älkää siis etsikö, mitä söisitte tai joisitte, älkääkä murehtiko. Näitä kaikkia maailman kansat tavoittelevat. Teidän Isänne kyllä tietää, että te näitä tarvitsette. Etsikää hänen valtakuntaansa, niin teille annetaan lisäksi myös nämä. Missä on teidän aarteenne, siellä on myös sydämenne. 

Lähtökohta Jumalan palvelemiseen nousee arvostuksesta, kunnioituksesta, eli Herran pelosta, johon viitataan jakeissa neljä ja viisi. Toisin sanoen, rakastamme samoja asioita ja arvoja kuin Kuninkaamme ja vihaamme sitä, mitä hänkin vihaa. Jeesuksen päämäärä näyttää olevan näissä jakeissa se, että alistamme tahtomme hänen alleen, ollen kuuliaisia hänelle, jolloin sijoitamme taivaan pankkiin 🙂 Jos päätämme olla kuuliaisia, uskollisia Jumalan hyvälle tahdolle elämässämme, sydämemme muuttuu ja alamme nauttimaan uskostamme Jeesukseen päivä päivältä enemmän. Ole siunattu lukijani 🙂

Hengellinen sodankäynti

Miksi käymme taistelua sielunvihollista, saatanaa vastaan? Koska se vastustaa ja vihaa Jumalaa, jota edustamme hänen lapsinaan. Miksi toiset uskovat kokevat paljon hänen hyökkäyksiään elämässään, kun taas toiset eivät lähellekään siinä määrin? Ne, jotka tahtovat elää radikaalisti, palvellen elävää Jumalaa kokosydämisesti, joutuvat kokemaan myös paljon vastustusta, koska vihollinen pelkää kuinka paljon tuhoa he saavat aikaan hänen näkökulmastaan katsottuna. Ne uskovat, jotka eivät ole viholliselle vaaraksi, jotka eivät tiedosta taistelua käytävän koko ajan heidän ympärillään näkymättömässä, hengellisessä maailmassa, eivät ole hänelle uhka. 

Efesolaiskirje 6:10-18

Lopuksi: vahvistukaa Herrassa, ottakaa voimaksenne hänen väkevyytensä. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen. Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta.

Näissä jakeissa apostoli Paavali kehottaa viisitoista kertaa(!) uskovia, ja meidänkin tulee huomioida nämä omaan elämäämme, jotta voimme vastustaa sielunvihollista ja sen joukkoja, jotka ahdistavat meitä. Ensimmäisenä meitä kehotetaan vahvistumaan vastaanottamalla Jumalan voima yllemme, koska yksikään kristitty ei selviä taistelusta vihollista vastaan omassa voimassa. Meidän tulee pukeutua myös Jumalan taisteluvarustukseen, jolla voimme sekä puolustautua, että hyökätä ja kulkea Kristuksen voittosaatossa. Huomio ystäväni, että Herra siis antaa voimansa ja varusteensa käyttöömme, joiden avulla voimme selvitä ahdistuksista ja koetuksista pystyssä pysyen! Hän on tarkoittanut meidän elävän vapaudessa. 

Ajattele miten timantti Jumala meillä on! Hän tahtoo, että sisäistämme identiteettimme hänen Pojassaan, joka tuli ihmiseksi, kärsi synnin rangaistuksen edestämme, voitti saatanan ja hallitsee tänään! Hän todella ymmärtää mitä käymme läpi ja tahtoo, että elämme siinä vapaudessa, johon hän pyhällä sovintoverellään on meidät jo lunastanut. Me voimme elää siis hänen voittosaatossaan, eikä vihollinen voi meille yhtään mitään, koska sillä ei ole mitään todellista valtaa meihin. Miksi sitten välillä kaadumme ja teemme syntiä? Koska olemme syntyneet syntiinlangenneeseen ihmiskuntaan joka luonnostaan tekee syntiä, toistaalta myös siksi, ettemme tiedosta Jumalan lapsina asemaamme saatanan orjuudesta vapautettuina. Toimin itse niin, että pukeudun tähän Jumalan taisteluvarustukseen aamuisin ennen arjen kiireitä, koska ilman sitä en pärjää ollenkaan. Tiedostan, että olen heikko ja vajavainen ihminen, siksi tahdon turvautua Jumalaani, enkä omaan ymmärrykseeni. Jumala on opettanut pikku hiljaa enemmän ja enemmän sitä, etten minä voi tehdä yhtään mitään ilman häntä. Tiedostan, että olen täysin riippuvainen Hänen voimastaan ja siksi tarvitsen kipeästi häntä jokaiseen päivääni. 

Miten pääsemme voitolle taisteluissamme paholaista vastaan? Puolustautumalla ja hyökkäämällä Jumalan sanan auktoriteetilla. Oma tulkintani on, että uskon kilpi ja Hengen miekka on Jumalan sana, jälkimmäinenhän mainitaankin tutkimassamme jaejaksossakin. Uskomme perustuu vain ja ainostaan Jumalan iätikestävään sanaan, ja sisäistämällä identiteettimme Jeesuksessa torjumme paholaisen valheet ja hyökkäykset. Siksi on elintärkeää jokaiselle Jumalan lapselle sisäistää asemmme! Sen avulla tulemme näkemään voittoja kiusausten kohdatessa meitä, ja voittojen kautta huomaamme, että Jeesuksen kanssa olemme aina voitokkaita :). Kun alamme kasvaa hengelliseen aikuisuuteen, alamme näkemään Jumalan sanan valossa siteitä, jotka ovat voineet kulkea elämässämme pitkänkin aikaa, voimme vapautua niistä Jumalan sanan auktoriteetin voimalla. Tiedostamme, hylkäämme ja vapaudumme ja iloitsemme, että identiteettimme saa vahvistua päivä päivältä kun kasvamme uskovina tämän ajan keskellä. 

Meidät on kutsuttu loistamaan Jumalan valoa tähän pimeään maailmaan, jotta ne, jotka ovat vielä pimeydessä voisivat erottaa meidät ja tulla tuntemaan totuuden joka vapauttaa heidätkin. Jumala on pelastanut sinut tarkoitusta varten, ja hän tahtoo sinun elävän hänen tahdossaan ja suunnitelmassaan, joka on paras mahdollinen elämällesi. Ole siunattu 🙂

Heprealaiskirjeestä

Morjesta! Tällä kertaa kirjoitan Heprealaiskirjeestä. Syy siihen löytyy teologian opinnoistani Global University Finlandille, koska suoritan parhaillaan kurssia kyseisestä Raamatun kirjeestä. Kurssi on ollut erittäin avartava, voin todella rehellisesti myöntää, ettei tämä kirje ole ollut suosikkieni joukossa, koska se on ollut osittain vaikeatajuinen. Viittaukset Vanhaan testamentiin, uhreihin, Moosekseen, Joosuaan ja enkeleihin ovat tuntuneet kaukaisilta. Mutta kun aloin tekemään tätä kurssia ja sen rinnalla lukemaan Heprelaiskirjettä, se on alkanut elämään aivan uutta elämää. Tässä yhteydessä täytyy myöntää, että kun Jumala on armossaan antanut minulle halun lukea Raamattua säännöllisesti, myös Vanhaa testamenttia, olen päässyt paremmin syvälle tähänkin kirjeeseen. Sitä voin suositella kaikille, jotka tahtovat sisäistää paremmin Heprealaiskirjeen sanoman.

Mikä on avaimena Heprealaiskirjeen ymmärtämiselle? Mielestäni se, että ymmärtää, että tässä kirjeessä puhutaan kahdesta liitosta: Uudesta ja vanhasta. Me, jotka olemme vastaanottaneet Jumalan tarjoaman pelastuksen, elämme uudessa armoliitossa, joka on tullut voimaan Jeesuksen täydellisen sovitustyön kautta. Vanha liitto joka perustui Jumalan säätämään lakiin on kumottu ja uusi liitto astunut voimaan. 

Heprealaiskirje vertailee vanhaa ja uutta liittoa monella tavalla, ja osoittaa, kuinka meidän tulee elää armoliitossa. Se fakta, että Jeesus syntyi ihmiseksi, eli ihmisen elämän, sovitti täydellisesti kaikki syntimme ja siksi meillä on pääsy Jumalan perheeseen saa meissä tahdon rakastaa takaisin. Kun käsitämme Jeesuksen maksaman hinnan suuruuden, se saa aikaan halun palvella, rakastaa ja antautua kokonaan hänelle. Sen saa aikaan terve Jumalan pelko, siitä kunnioituksessa on kysymys. Heprealaiskirje varoittaa myös siitä puolesta, jos emme arvosta pelastustamme ja jatkamme tietoisessa synnissä elämistä, ei ole enää uhria edestämme (10:26). Toki on hyvä muistaa, että Jumalamme on todella kärsivällinen meitä kohtaan, kun ihminen nöyrtyy tekemään parannuksen sydämestään aidosti, hän armahtaa! Kun elämme Jumalaa kunnioittaen, elämästämme näkyy väistämättä hyvä hedelmä ja Jumalan Henki ohjaa meitä.

On hyvä muistuttaa myös yhdestä tärkeästä teemasta, nimittäin siitä, että Jeesus on meidän ylipappimme:

Heprealaiskirje 7:26-28

Sellainen ylipappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivata korkeammaksi tullut. Hänen ei tarvitse noiden ylipappien tavoin joka päivä uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien vuoksi, sillä sen hän teki yhdellä kertaa uhratessaan itsensä. Lakihan asettaa ylipapeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka tuli lain jälkeen, asettaa ylipapiksi Pojan, joka on tullut iankaikkisesti täydelliseksi. 

Eikö ole lohduttavaa, että Jeesus on sinun ja minun ylipappi? Hän eroaa täysin muista ylipapeista, jotka joutuivat uhraamaan omien syntiensä edestä ennen kuin voivat palvella ja auttaa muita. On järisyttävää ymmärtää, että Jeesus on täydellinen ylipappimme: hän suhtautuu kärsivällisesti tietämättömiin ihmisiin, hän opettaa meitä, sekä on kärsivällinen eksyvien lastensa kanssa, varoittaen ja johtaen takaisin. Kyse on siitä, että sielunvihollinen yrittää valehdella Jumalan lapsille jatkuvasti, että katso nyt kuinka taas lankesit syntiin, luovuta jo! Sen sijaan Jeesus nostaa ylös ja rohkaisee meitä: Me teemme oman osamme, kadumme syntejämme, jotka Pyhä Henki näyttää ja koemme kuinka Jumalan rauha täyttää sydämemme! Meidän ei tarvitse enää kuunnella perkeleen valheita, vaan uskoa Jumalan iätikestävää Sanaa, joka on voimassa loppuun asti! 

Katso mitä Sana sanoo, usko omalle kohdallesi ja ala elämään elämääsi Jumalan armosta käsin:

Heprealaiskirje 10:11-14

Jokainen pappi seisoo päivittäin palvelemassa ja uhraa toistuvasti samoja uhreja, jotka eivät koskaan voi poistaa syntejä. Kristus sen sijaan on uhrannut yhden ainoan uhrin syntien vuoksi ja istuutunut ikuisiksi ajoiksi Jumalan oikealle puolelle. Tästä lähtien hän odottaa, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi, sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pystyvästi täydelliseksi ne, jotka pyhitetään. 

Kumpa todella ymmärtäisimme, mitä näissä jakeissa sanotaan. Tulkoon Pyhä Henki valaisemaan meille asemaamme Kristuksessa. Kun pikku hiljaa alamme ymmärtämään, meistä kasvaa uskossa vahvoja, joita erilaiset koetukset eivät saa luovuttamaan, vaan riippumaan kiinni, luottamaan syvästi Jumalan Sanan lupauksiin, jotka eivät voi raueta tyhjiin milloinkaan. Pyhitys, josta tässä puhutaan, tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että Jeesuksen pyhyys luetaan meidän yllemme. Se tarkoittaa sitä, että meillä on vapaa pääsy Jumalan perheeseen. Toinen asia on pyhityselämä, jossa voimme kasvaa vaeltaessamme kohti taivasta. Näitä kahta ei tule sekoittaa keskenään: Pelastava pyhitys tulee jokaisen uskoon tulleen kohdalle, eikä sitä oteta pois. Pyhityselämämme kautta voimme kasvaa hengellisestä lapsuudesta vastuullisiksi aikuisiksi, kun tahdomme oppia tuntemaan Jumalamme syvällisellä tavalla.

Jumala rohkaiskoon meitä tutustumaan, rakastumaan ja soveltamaan Raamattua arjen keskellä 🙂 Ole siunauttu!

Jumala etsii sinua läheiseen yhteyteensä

Morjensta 🙂 Kiireitä on ollut, joten pienen tauon jälkeen täällä taas. Pyydän, lue ajatuksen kanssa nämä jakeet ja ajatukset, jospa niistä olisi matkaevästä matkallesi kohti taivasta 🙂

Efesolaiskirje 3:16-20

Rukoilen, että hänen Henkensä kautta, suuren kirkkautensa mukaisesti, antaisi teidän sisäisen ihmisenne vahvistua voimassa, niin että Kristus asuisi uskon kautta teidän sydämissänne. Rukoilen, että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittää, mitä on leveys, pituus, korkeus ja syvyys, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikea tietoa ylempänä. Näin te tulette täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä. Hänelle, joka voi tehdä monin verroin enemmän kuin kaikki mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa. 

Paavali rukoilee tässä todella tärkeitä rukouksia seurakuntalaisten puolesta. Ja voimme uskoa, että se on Jumalan tahto myös meidän kohdallamme jotka elämme tämän päivän maailmassa, koska se on tallennettu Raamattuun. Lähtökohta kaikelle on, että olemme yhteydessä Pyhään Henkeen, joka asuu jokaisessa Jumalan lapsessa, jossa pääsemme Jumalan kirkkauden läsnäoloon. Se on valtava totuus, että olemme Pyhän Hengen temppeleitä Kristuksen tähden. Apostoli rukoilee, että sisäinen uudestisyntynyt henkemme, sisäinen ihmisemme, voisi kasvaa vahvaksi. Se on todella tärkeä pointti, koska ilman kasvua näivetymme uskonnollisiin muotomenoihin, joissa ei ole mitään voimaa. 

Paavali rukoilee myös, että uskomme perustuisi rakkauteen, jonka Jumala vaikuttaa, jotta sen kautta ymmärtäisimme asemamme, avautuisimme Jumalan valtakunnalle ja alkaisimme ymmärtämään Jeesuksen rakkauden suuruuden, joka sai hänet menemään ristille meidän edestämme. Kun täytymme Jumalan rakkaudella ja asemamme vahvistuu hänessä, tulemme hänen kanssaan läheisiksi, usko alkaa näkymään elämästämme ja alamme heijastamaan Jumalaa. Kun alamme olemaan avoimempia Jumalan vaikutukselle elämässämme, Jumala tulee yllättämään meidät totaalisesti, kuinka rajaton hän on! Hän ei asetu mihinkään ihmisen asettamiin rajoihin, vaan osoittaa jatkuvasti elämässämme tilanteita, johdatusta ja ihmeitä, joita emme pysty kertakaikkiaan selittämään :). 

Varmasti itse kunkin elämässä on tilanteita joissa Herra on osoittanut hyvyyttään ja uskollisuuttaan. Meidän on hyvä muistella sellaisia hetkiä ja kiittää Herraa niistä, silloin usko virvoittaa henkeämme ja alamme näkemään elämäntilanteemme Jumalan näkökulmasta käsin. Kun alamme kiittäämään, avaamme kanavan Herran ylistykselle, ja keskitymme häneen, emmekä itseemme ja ongelmiimme. Kun viivymme Jumalaa lähellä, hän pääsee muuttamaan meitä Sanansa, uskovien yhteyden, palvelemisen ja rukouksen kautta. Herra tahtoisi meidän ymmärtävän sen, että jokainen ihminen on äärettömän arvokas, sen tähden mitä Jeesus teki. Itsetunto alkaa paranemaan kun mietiskelemme Jumalan sanaa ja sovellamme sitä elämässämme. 

Tiedätkö millaisia ihmisiä Jumala etsii?

Hän etsii omiaan, jotka ovat kokonaan antautuneet. Jotka eivät välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat ja puhuvat heistä, vaan tahtovat aina tehdä sen, mihin Herra on kutsunut. He eivät etsi ihmiskunniaa vaan tahtovat tuottaa ylistystä, kiitosta ja kunniaa ainoalle jolle kaikki tämä kuuluu! Vaikka heidän uskoaan koetellaan monissa ahdistuksissa, he eivät koskaan luovuta, sillä he tuntevat valtuuttajansa. Entistä enemmän he koetuksissa etsivät Jumalaa, turvaavat hänen sanaansa ja kulkevat niiden läpi voittoihin. 

He pelkäävät enemmän Jumalaa, kuin ihmisiä. He vahvistuvat jatkuvasti kutsumuksessaan (2. Piet 1:10) ja rohkaisevat vaikutusalallaan olevia sisaria ja veljiä olemaan tottelevaisia Herralle, koska palkkamme on suuri taivaassa, katse kiinnitettynä uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka on esikuvamme (Hepr. 12:2).

Nämä Jumalan miehet ja naiset ovat liian hyviä tälle maailmalle: Heidät ymmärretään monesti väärin, heitä pilkataan ja kirotaan, mutta he eivät koskaan luovuta, sillä he tietävät kuka on heidän tukenaan joka hetki: Kolmiyhteinen Jumala. He saavat kuulla Jumalan salaisuuksia ja Pyhä Henki lohduttaa, rohkaisee, kehottaa heitä. He ovat niin läheisiä hänen kanssaan, että he ovat sydänystäviä sanan varsinaisessa merkityksessä. 

Kukaan ei voi riistää Jumalan omia hänen yhteydestään (Room. 8:39): He tuntevat identiteettinsä Kristuksessa, se pitää heidät perustuneina häneen, kalliolle, siksi talo ei sorru koskaan. Tunteet ja olosuhteet voivat vaihdella, mutta sana kestää. Tee päätös satsata elämässäsi asioihin jotka kestävät. Jumalan Sana kestää ikuisesti, mikset avautuisi tuolle Jumalan aarreaitalle, josta virtaa elämä välillä voimattomaankin ruumiiseesi? Ole siunauttu 🙂

Viihdemaailma

Luukas 9:23-26

Jeesus sanoi kaikille: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, pelastaa sen. Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saattaisi itsensä tuhoon tai turmioon? Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää, kun hän tulee kirkkaudessaan ja Isän ja pyhien enkelien kirkkaudessa. 

1. Joh. 2:15-17

Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmien halu ja elämän korskeus, se ei ole Isästä vaan maailmasta. Maailma katoaa himoineen, mutta joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti. 

Miksi Raamattu varoittaa meitä maailmallisuudesta? 

Koska Sana osoittaa, maailman ystävyyden olevan vihollisuutta Jumalaa vastaan (Jaakob 4:4). Emme yksinkertaisesti voi olla molempien ystäviä, koska ne ovat vastakkaisia. Jeesus tahtoo kokosydämisesti antautuneita, sitoutuneita seuraajia, ei faneja, kuten voimme lukea yltä. Vasta silloin meistä tulee hänen ystäviään, ja tulemme tuntemaan totuuden joka vapauttaa meidät maailman kahleista elämään Jumalan tahdossa :).

Maailmassa elävät ihmiset kaipaavat sitä, että joku tarjoaa todellisen vaihtoehdon sille, missä he tänään elävät. Maailmallisuus on aina ollut, se ei ole millään muotoa uusi keksintö. Sana jonka liittäisin maailmallisuuteen on nautinto. Jos katsomme tämän päivän mainoksia, lähes kaikkiin liitetään ajatus nautinnosta. Kun maailma huutaa sitä, kuinka tärkeää on tehdä asioita joista nautimme, seurauksena on entistä enemmän itsekkyyttä, piittaamattomuutta ja rakaudettomuutta. Jos uskovat totuttavat itsensä maailman arvoihin, jossa tärkeimpänä on se, että mitä minä saan, nautinko minä jne, seurauksena on itsekeskeisiä uskovia. Kukaan meistä ei pääse pois maailmasta jossa elämme, mutta voimme valita mitkä asiat ja arvot hallitsevat elämässämme. Raamattu ei turhaan sano: Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee (Sananl. 4:23). Jos uskovat eivät varjele sydäntään maailmallisilta ajattelu- ja toimintatavoilta seurauksena on ajan saatossa luopuminen uskosta. 

Kovaa tekstiä, voi joku nyt ajatella. Raamattu on Pyhän Hengen inspiroima kuudenkymmenenkuuden kirjan kokoelma, jossa on löydettävissä Jeesus Kristus yhdistävänä tekijänä. Sana sisältää myös kehoituksia ja varoituksia, jottemme eksyisi pois terveestä uskosta. Olen omassa elämässäni tehnyt useampia pienempiä ja isompia mahalaskuja tällä alueella. Olen flirttaillut maailman kanssa, ajattelut, ettei tässä mittään ongelmaa ole, jos en ole pilkulleen kuuliainen Jumalalle tässä asiassa. Se on sielunvihollisen ikivanha strategia, että alamme vähätellä tottelemattomuutta: 

1. Mooseksen kirja 3:1-5

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: »Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?» Nainen vastasi käärmeelle: »Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: ’Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.’» Silloin käärme sanoi naiselle: »Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan.»

Kun jakeita tutkii, voi todeta sielunvihollisen strategian: ensin puhuu kaikista puista ja heti, kun Eeva nostaa esille, ettei yhdestä ainoasta puusta saa syödä, syöttää houkuttelevan nautinnon tarjottimella, ettet saa kieltää itseäsi nauttimasta juuri siitä, välittämättä Jumalan kiellosta. Se mitä sielunvihollinen tässä tarjoaa (tulo Jumalan kaltaiseksi) oli jo ensimmäisellä ihmisparilla. Saatana pystyy tarjoamaan halpoja kopiota alkuperäisestä, jonka Jumala tarjoaa. Siinä syy, miksi maailmassa ihmiset eivät saa kyllikseen nautinnoista, vaan se on oravanpyörä, jota he koko elämänsä juoksevat. Jumala sen sijaan tarjoaa pysyvän turvan, ilon ja rauhan! Jeesushan sanoi, että hän antaa oman rauhansa omilleen, jota maailma ei voi antaa. Tottelemattomuus paratiisissa muistuttaa myös siitä, että se on aina kapina Jumalaa vastaan, sitä ei tule vähätellä. Siihen Saatana myös itse lankesi, kun hänet ajettiin pois taivaasta. 

Miten voimme vastustaa tarjouksia, kiusauksia jotka maailmasta tulevat? Yksinkertaisesti etsimällä Jeesusta, viettämällä aikaa hänen läsnäolossaan ja ystävystymällä hänen kanssaan syvästi, sekä muistamalla uskovien yhteyden merkitys. Miksi koko Raamattu puhuu Jeesuksesta? Koska hänen kauttaan ja hänessä koko maailma pysyy voimassa ja vain hänessä meillä on yhteys Isään. Sielunvihollisen strategia on kiinnittää ihmisten katseen itseensä, nautintoihin eikä suinkaan elämän antajaan Jeesukseen. Kun tulemme Jeesuksen luo, koemme syntien anteeksiannon ja vapauden, alamme ymmärtämään ja kokemaan Jumalan rakkauden omalla kohdallamme. 

Miten voisimme päästä syvemmälle suhteessamme Jeesukseen? Keskittymällä häneen. Jos vietämme aikaa ihmisten kanssa, jotka todella rakastavat Jumalaa, rukoilevat ja siunaavat lähimmäisiään, alamme arvostamaan näitä kohtaamisia, jotka muuttavat meitä sydämeltämme. Kiire on myös yksi keino, jolla vihollinen yrittää saada keskittymisemme pois Herrasta. Siksi on erityisen tärkeetä suunnitella aikataulumme niin, että varaamme päivittäin aikaa kohdata Jumalaa tutkien Sanaa joka on elämän leipä, jota ilman emme kasva. Terve usko tarvitsee kolme jalkaa: Jumalan sanan tutkiminen, rukouselämä ja seurakuntayhteys. Jos joku niistä puuttuu, sielunvihollinen pääsee väliin. 

Efesolaiskirje 6:16-17

Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. 

Heprealaiskirje 4:12

Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. 

Jumalan sana on sekä puolustus-, että hyökkäysase: Kilpi ja miekka. Voimme torjua kilvellä vihollisen palavat nuolet ja murtaa vihollisen linnoitukset maahan. En ole koskaan kuullut noin valtavan tarkasta miekasta, joka paljastaa millaisia todella olemme. Se vaatii nöyryyttä, että tulemme yhä uudelleen täysin läpinäkyvinä Jumalan läsnäoloon, tutkimme hänen pyhää Sanaansa ja muutumme sen voimasta. Kun antaudumme tähän elämän pituiseen prosessiin, jossa annamme Jumalallemme oikeuden parantaa, eheyttää ja johdattaa elämäämme kaikilla osa-alueilla, tutkimalla Sanaa ja alistumalla sen arvovallan alle, voimme kasvaa Kristus keskeistä elämää tiedostaen oman asemamme. 

Olen sitä mieltä, että jokaisen Jeesuksen seuraajan kuuluisi tunnistaa siitä, että rakastamme ihmisiä ja Jumalaa, sekä tunnemme Raamattua, niin että voimme perustella sillä mielipiteemme ja voimme vastata kysymyksiin sen pohjalta. Silloin emme ole ihmisiä joita heitellään kaikissa opin tuulissa sinne ja tänne. Ole siunattu ystäväni 🙂

Mitä YTM todella on?

Yhdessä Tekemisen Meininki. Se kumpuaa toimintatavasta. Opetellaan tekemään asiat yhdessä. Vartuin lapsuuteni Kärsämäellä, Miilurannan kylässä (pohjois-pohjanmaalla), ja mieleeni muistui monta juttua. Lähdimme keräämään mansikoita ja lakkaa. Meillä oli vanha rintamamiestalo,  ja ulkorakennus, jossa oli melko iso liiteri. Lapsuudessa muistan, että ennen kuin tuttu kirvesmies rakensi taloomme saunan, kävimme saunassa siellä ulkorakennuksessa. Kova pakkanen (tyyliin -30) ja ei kun saunaan, tähtitaivas, ei parempaa! (Juha Tapio: ”minä muistan pakkastalvet” 🙂 ) Mieleeni muistui siihen liiteriin liittyen, kuinka joskus oli niin, että oli paljon puuta, joka piti pieniä sirkkelissä, ja heitellä sisään. Tässä on ihan oikeasti kuva YTM:stä! Ensimmäinen nosti pitkän puun sirkkeliin, kokenut mies sirkkelöi, jonka jälkeen puut tippuivat maahan, sen jälkeen annettiin seuraavalle, joka heitti puut liiteriin. Tätä toistettiin useampi tunti. Käytiin syömässä ja kahvilla välissä ja taas jatkettiin. Eihän se pikkupojalle mitään älyttömän hauskaa todellakaan sillon ollut, kun oli komia 20-30 asteen aurinkoinen päivä, olis halunnut futista pelata ennemmin, mutta nyt ymmärrän, mistä yhteisöllisyys kumpusi aiemmin!

Menetelmät muuttuvat, tästä sirkkelöinnistä ei mennyt montakaan vuotta, kun sen korvasi valmiiksi  pienitty puukuorma, joka toimitettiin monen kuution eränä. Oli siinäkin oma yhteisöllisyytensä, kun nakkelimme niitä liiteriin… Mutta silti, vanha tapa oli enemmän, kun teimme asiat yhdessä monta tuntia: teimme töitä, söimme yhdessä, kävimme välillä pienellä tauolla ja taas mentiin! Ei ihme, että ihmiset olivat melkoisen terveitä, kun tehtiin oikeasti ruumiillista työtä. Kun mietin itseäni nyt, ja vertaan sitä lapsuuteeni, sillon tehtiin ite, nyt istun kerrostalossa ja oletan kaiken tulevan mulle niin kuin manulle illallinen. 

Missä sitä yhteisöllisyyttä tänään voi kokea? Esimerkiksi seurakunnassa. Niin minä sen aattelen. Carl-Gustaf Severin vieraili valloita maa konferenssissa tammikuussa Seinäjoella ja kertoi myös yhteisöllisyydestä, jota koki pienessä seurakunnassa, jossa alkoi nuorena käydä. Hän kertoi vanhemmasta Jumalan naisesta, joka rukoili monien kansojen puolesta ja myöhemmin ymmärsi, että oli julistanut juuri noiden kansojen keskellä ilosanomaa Jeesuksesta!

1. Joh. 5:1-4

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme.

Uskomme siis näkyy, tulee eläväksi, kun rakastamme Jumalan lapsia. Apostoli Johannes, Pyhän Hengen vaikutuksesta kirjoittaa, että ”siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään.” Se on selkeä asia. Kun alamme soveltaa tätä Jumalan asettamaa periaatetta elämässämme, siitä tulee valittu toimintatapa. Rakkaudesta kumpuaa rohkaiseminen, rinnallakulkeminen, ystävyys, uskollisuus, hyvyys, kärsivällisyys, itsehillintä ja kaikki muut Hengen hedelmät. Ja ajattele, että rakkaudesta kumpuava uskomme, se voittaa maailman! Kun ihmiset jotka ovat rikki sisäisesti, näkevät ja kokevat Jumalan rakkauden (agapee) meissä, herää kiinnostus, koska aidon tunnistaa. Meidän tulisi siis välittää Jumalan rakkautta siinä vaikutusalassa jonka Herra on antanut meille. 

Katsotaanpa pari aiheeseen liittyvää kohtaa: 

Jaakob 2:1, 8, 26

Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, älkää erotelko ihmisiä. Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi», te teette oikein. Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja. 

1. Joh. 4:19-21

Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään. 

Voimme varmaan todeta Jaakobin ja Johanneksen kanssa, että ei ole mitään epäselvää tässä asiassa. Jumala on rakkaus, ja hänen käsittämätön rakkaus tuli julki hänen Pojassaan, kun hän tahtoi ja tahtoo edelleen, pelastaa vihollisensa, jumalattomat. Jos todella ymmärrämme, että Jumala on pyhä, ettei hänessä ole mitään syntiä itsessään, vaan erottuu siitä, ymmärämme sen valtavan eron hänen ja meidän välillämme, jotka olemme syntisiä. Ainoa, joka pystyi tuon kuilun poistamaan, oli Jeesus Kristus. Miten se onnistui? Jeesus nöyrtyi ja tuli ihmiseksi. Hän eli niin kuin me. Silti hän oli myös Jumala ja koska eli synnittömän elämän, uhrasi itsensä jokaisen ihmisen tähden, ja sovitti kaikki syntimme ja teki sen, minkä synti oli tuhonnut: Toi meidät takaisin yhteyteen Jumalan kanssa. Tähän voisi sanoa halleluja 😀

Tähän perustuu todellinen yhteys ja rakkaus. Jos todella tahdot kokea aitoa yhteyttä ja rakkautta, tule Jumalan luo. Jos koet, ettet osaa rakastaa, opettele viettämään aikaa Jumalan läsnäolossa. Jos tahdot kokea yhteyttä, ala käymään säännöllisesti seurakunnassa, tutustu uskon veljiin ja sisariin. Ja ihan oikeasti: Ala palvella seurakunnassa, siitä tulee hyvä mieli, kun rakkaudesta Herraa kohtaan voit palvella toisten kanssa. Jos sitoudut seurakunnan yhteyteen ja kasvat Jumalan rakkaudessa luonnollinen seuraus on se, että alat antamaan omastasi Jumalan valtakunnan eteenpäin viemiseksi paikkakunnallasi ja aina maailman ääriin saakka. Meistä kasvaa antajia 🙂 

Meidän kolmiyhteinen Jumalamme on täydellinen kuva keskinäisestä harmoniasta, yhteydestä 🙂 ole siunattu ystäväni 🙂

Marjatta ja Martti Kallionpää

IMG_7812
Matteus 25:37-40

»Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’

Tänään oli Seinäjoen helluntaikirkolla suuret juhlat Marjatalle ja Martille. Vieraita oli paljon, kirkko oli väljästi täynnä 🙂 Puheenvuoroja ja musiikkia oli mukavasti, esimerkiksi mikin takana kävivät: Juha Ketola, Sergei Popov, Petri Ritari, Ilkka Puhakka, Hannu Grönroos, Markku Vuorinen, Saara Tikkakoski, Pirkko Säilä, Jarmo Makkonen, Niilo Närhi, seurakunnan vanhimmisto, Seinäjoen illan puolesta Suvianna Tuomisto ja vajaan kuukauden päästä työt aloittava Pekka Perho. Monta laulua ja kaunista sanaa sanottiin. Tilaisuutta oli kunnioittamassa monia ystäviä ja pastoreita perheineen, esimerkiksi Helsingin Saalemin  eläkkeelle muutama vuosi sitten siirtynyt  pastori Klaus Korhonen vaimonsa kanssa 🙂

Ajatus oli selkeä: Marjatta ja Martti ovat olleet todella epäitsekkäitä aloittaessaan evankeliumin työn 40 vuotta sitten. Evankeliumi on myös maksanut: Heidän lapsensa ovat kokeneet monta muuttoa, eikä isä ole ollut paikalla niin paljon kuin olisi halunnut työnsä puolesta. Marjatta teki myös oman uhrauksensa, jätti omat urahaaveensa ja keskittyi hoitamaan lapsia kun Martti aloitti työt Helsingin Lähetysseurakunnassa ja koko matkan tukien miestään kutsumuksessa. Martti totesi, että tää on elämäntapa. 

Myös ministeri Paula Risikko kävi antamassa oman tervehdyksensä ja kiitti ystävyydestä ja tuesta, jonka pariskunta on antanut. Heidät muistettiin uskon henkisinä, yhteiskristillisinä, valtavan rohkaisivina, ja kuinka Saksassakin Marttia kutsutaan vaatimattomasti Martti Lutheriksi 😀 Puhakan Ilkka kertoi, kuinka pariskunnan rakkaus mursi kaikki ennakkoluulot, kun hän ensikerran tapasi heidät Seinäjoella monta vuotta sitten, tullessaan juhlille puhumaan. Tätä taustaa vasten on helppo kuvitella, miksi Ilkka on myöhemmin vaimonsa kanssa todennut: Eihän Martille sanota ei (kun Martti pyysi keskellä elämää konferenssiin häntä puhumaan, juuri kun Ilkka oli vaimolleen luvannut ”loman” saarnahommista). 

Se vaikutus ja hengellinen hedelmä joka on ollut Marjatan ja Martin palvelutyöllä on mykistävä. Se rakkaus joka heistä paistaa, sulattaa aina kaikki ihmiset. Itsekin yli 3,5 vuotta sitten tänne muuttaneena muistan kuinka Martin ja Marjatan toimista paistaa syvä rakkaus seurakuntaa ja Jumalaa kohtaan. Se tapa jolla Martti Jumalan antamalla arvovallalla tuo esiin asioita, saa todella miettimään ja pysähtymään, sekä tekemään parannusta. Muistan kuin Martti jakoi voimakkaan sanan Matteuksen evankeliumista: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa! Hän toisti lukuisia kertoja sanaa ensin. Ja siihen perään: niin teille annetaan kaikki muukin. On ollut erittäin rohkaisevaa saada kasvaa tällaisen seurakunnan keskellä, jossa johtava pastori aina osoittaa esimerkkiä laumalleen, opettaen sellaisia perustotuuksia, joita hän itse on kuuliaisesti noudattanut kymmeniä vuosia! 

Lämmin kiitos nousee taivaan Isälle tästä perheestä, joka on lukuisien Jumalan valtakunnan työntekijöiden esikuvana. He ovat toimineet näin, koska ovat syvästi sitoutuneet Mestarin antamaan esimerkkiin 🙂 Tottakai on haikeeta irrottaa heistä, mutta se mikä on edessäpäin saa meidät ylistämään Jumalaa. 

Pienestä on lähdetty: 80 vuotta sitten 22 Jumalan lasta perustivat tämän seurakunnan, mukana esimerkiksi Marjatan isoäiti. Työ todellakin jatkuu, ja kuten Birger Skoglund sanoi Martille viime syksynä, että hän tulee kyynelehtimään ilosta, kun näkee seurakunnan edelleen kasvavan! Työ ei ole ollut millään tavoin turha! 

1. Joh. 5:1-5

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?

Teemme hyvin, kun sitoudumme siunaamaan Martin ja Marjatan palvelutyötä jota he voivat tehdä siellä, minne Jumala heidät johdattaa! 

Pyhästä Hengestä ja ylistyksestä

Johannes 16:13-15

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.

Kotiseurakunnasta :)

Kotiseurakunnasta 🙂

Olemmeko avoimia Pyhälle Hengelle? Annammeko hänelle tilaa tuoda ilmestyksen Jumalasta? Jos tahdomme tuntea Jumalan, meidän tulee oppia tuntemaan hänet. Hänen kauttaan pääsemme kokemaan, millainen Herramme on.

Meidän tulee antaa tilaa Pyhälle Hengelle toimia keskellämme, jotta saamme nähdä läpimurron maassamme. Meidän tulee olla kuuliaisia häntä kohtaan. Sillä siellä missä Herran Henki on siellä on vapaus, ilo ja rauha! Sitä tämä maailma kaipaa ja etsii millon mistäkin uskonnoista ja maailman halvoista kopioista. Tarvitsemme Pyhän Hengen voimallista läsnäolon kosketusta seurakuntiimme, ja antaa hänen johtaa meidät Jeesuksen ristin luo, sillä hän toimii aina yhteistyössä ja kirkastaa meille Jeesuksen. 

Pyhä Henki tuo Jumalan kirkkauden lähellemme jossa voimme parantua, siksi meidän ei tule väheksyä häntä vaan antaa tilaa elämässämme ja ystävystyä häneen. Hän on yksi persoona, samoin kuin Isä ja Poika. Hän on Jumala meidän keskellämme. Olemme Pyhän Hengen temppeleitä niin kuin Sana sanoo. Meidän tulee kunnioittaa häntä, silloin kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa. 

Suomen kristilliset seurakunnat tarvitsevat kipeästi sitä, että seurakunnat päättäävät alkaa ylistämään ja palvomaan Pyhässä Hengessä ja totuudessa kaikkivaltiasta Jumalaamme. Silloin Herran Henki yhtyy ylistykseen ja saa meidän katseemme kiinnittymään Jeesukseen ja hänen voittoonsa perkeleestä. Ylistys on valtava ase Jumalan valtakunnassa, jota emme ole ymmärtäneet. Se saa katseemme pois sairauksista, huolista, murheista, surusta, kiukusta, olosuhteista ja itsestämme Jeesukseen, ja silloin Pyhä Henki muistuttaa hänen asemastaan, joka on myös meidän asemamme, koska olemme hänen lapsiaan! 

Oli olosuhteesi mikä tahansa, ylistä ja palvo Jumalaa. Sana sanoo: Ylistys on soveliasta. Ja Heprealaiskirjeessä 13:15 Uhratkaamme siis hänen (Jeesuksen) kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät. 

Pyhä Henki tukee ja nostaa meitä kun tarvitsemme sitä. Ojentautukaamme uskossa Herran puoleen.

Ylistys on kuin yksityinen tai julkinen rakkauden osoitus meiltä Jumalallemme. Kristuksen morsian, seurakunta osoittaa intohimoista rakkauttaan sulhaselleen, Jeesukselle, palvoessaan Hengessä ja totuudessa. Mikään parisuhde ei voi toimia pitkässä juoksussa, ellei se ilmennä rakkautta. Herra rakastaa sitä, kun osoitamme vastarakkautta häntä kohtaan, joka ensin rakasti meitä! 

Olin rukouksessa muutamia päiviä sitten ja koin Herran ilmestyvän seuraavalla tavalla:

Jeesus ristillä verta vuotaen

Tein tämän koska rakastan sinua. Olet minulle todella tärkeä. Älä anna ihmisten loukkausten määrittää itsetuntoasi vaan katso minuun. Rangaistus oli minun päälläni, jotta sinulla rauha olisi ja minun haavojeni kautta paransin sinut. Kun keskityt minuun ja saamaani voittoon, häpeä poistuu ja alat uskomaan olevasi todella arvokas. En koskaan jätä tai hylkää sinua. Kun teet parannuksen tehtyäsi syntiä, saat aina kokea puhdistuksen minun vereni kautta. Armo on voimassa niille, jotka eivät pidä halpana sovitustyötäni ja jotka kunnioittavat minua.  Ne, jotka ymmärtävät, että synti tuhoaa ihmistä ja katuen tulevat luokseni puhdistumaan, elävät oikeassa suhteessa minuun, ilmaisen itseni heille ja heistä tulee ystäviäni. Tahdotko olla ystäväni ja seurata minua koko sydämestäsi, vaikka se maksaa? 

Tee tänään päätös etsiä Jeesusta kokosydämisesti. Se muuttaa elämäsi kokonaan. Ole avoin Jumalan sanalle, opi rakastamaan hänen läsnäoloaan ja anna Sanan tutkia sinua ja muuttaa tapojasi ja aikataulusi.  Pyhä Henki tahtoo paljastaa sinulle totuuden, kuinka riippuvainen olet Jeesuksesta. Ole siunattu 🙂

Taistelu mielestä

1. Piet. 5:8-10

Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastutajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava. 

Voit uskoa, että nämä jakeet eivät ole olleet helppoja minulle. Vaatii todellista nöyryyttä myöntää, etten itse pärjää taistelussa, omassa voimassa, vihollista vastaan. Monien taisteluiden jälkeen olen pikku hiljaa oppinut, että itse en voi tehdä mitään, vaan annan Jumalan olla Jumala minun elämässäni. Kaikkea ei tarvitse kantapään kautta oppia.

Sielunvihollinen pyrkii kaikin keinoin täyttämään ihmisten mielet huolilla, murheilla, syyllisyydellä, avuttomuudella, pettymyksillä, peloilla, himoilla ja häpeällä, joka saa ihmisen musertumaan taakkojen alle, kun ei löydä rakkautta joka kestää, auttaa ylös pettymyksistä, ei syyllistä vaan osoittaa, että Jeesus on ainoa, joka todella voi auttaa. Jos ihminen ei löydä apua, hän masentuu, katkeroituu, kyynistyy ja alkaa käyttäytymään torjuvasti, eristäytyy ja alkaa menettämään toivonsa. Silloin ihminen tekee mielessään päätöksen: kumman valitsen? Nöyrrynkö olemaan täysin rehellinen ja etsimään apua vai luovunko toivosta. Jos ihminen ei hae apua, sielunvihollinen ahdistaa, syyttää ja tuomitsee niin kauan, että hän alkaa uskoa sen valheita, ettei hänelle ole enää toivoa pelastua, jolloin elämän päättäminen alkaa kuullostaa hyvältä vaihtoehdolta. 

Vain Jeesus voi puhdistaa ja vapauttaa tällaisesta kierteestä, hän on jo kantanut kaiken ihmisen tuskan, kivun, synnin ja sairauden Golgatalla, ja ylösnoussut voittajana. Hänellä on kuoleman ja tuonelan avaimet: hän voitti saatanan ja tarjoaa todellisen vapauden yhteydessään! Saatanan perimmäinen, todellinen tavoite on murskata ihmisen oma identiteetti (jonka Jumala loi kaltaisekseen), ja tuhota ihminen. Jumala tahtoo kiihkeästi päästä ihmisen kanssa takaisin yhteyteen ja siksi hän lähetti Poikansa kuolemaan ja vapauttamaan meidät saatanan orjat vapauteen! Kaksi täysin vastakkaista vaihtoehtoa, silti lukemattomat ihmiset eivät ylpeytensä ja vahvan tahtonsa tähden tahdo nöyrtyä Jumalan edessä myöntämään, että minä tarvitsen armahtajaa, joka voi ottaa kaiken taakan pois. Kuinka pimeitä me ihmiset ollaan? Miksi meidän on niin vaikeaa hyväksyä maailman paras uutinen todellisesta vapaudesta ja henkilökohtaisesta, läheisestä suhteesta Jumalan kanssa, sen sijaan, että syntiinlankeemuksen seurauksena elämme kuolemaantuomittuina saatanan orjina?

Jumala päätti antaa ihmiselle vapaan tahdon, koska hän ei tahtonut robotteja, jotka on pakotettuja tekemään mitä käsketään. Nehän ovat tunteettomia. Sen sijaan Herra rakkaudessaan tahtoi antaa vapauden itse määrittää millaisia olemme, valinnanvapauden olla kuuliaisia tai tottelemattomia hänelle. Isä itkee luotujaan, jotka luulevat, ettei hän rakasta, koska maailma on täynnä pahuutta, eli syntiinlankeemuksen seurauksia, koska maailma on sielunvihollisen otteessa, ellemme hyväksy ilosanomaa Jeesuksen voitosta tästä valheen isästä, jolloin siirrymme pimeydestä valkeuteen, Jumalan armon valtakunnan laillisiksi perijöiksi 🙂 

Silloin kun vastaanotamme pelastuksen Jumalan lahjana, alamme kasvamaan Jumalan rakkauden vaikutusalassa ja pääsemme suhteeseen uudelleen, joka tuo ilon, rauhan, hyväksynnän, rakkauden, tasapainon, vapauden synnistä ja rikkirevityt sydämet alkavat eheytymään Isän rakastavassa sylissä.

Raamatujaksossa mainittiin, että meidän tulee vastustaa perkelettä lujina uskossa. Miten se onnistuu? Kiinnittämällä katseemme Jeesuksen loppulliseen voittoon vihollisesta. Jos alamme omaksumaan, että olemme voittajia Kristuksen kanssa, voimme voittaa kaikki koetukset. Kyse on siitä, mihin me kiinnitämme katseemme. Jos keskitymme itseemme, ongelmiimme, synteihimme, vihollinen pääsee voitolle. Jos taas uskomme, että olemme Jumalan lapsia ja turvaudumme hänen apuunsa, saamme rauhan. 

1. Piet. 5:6-7

Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät koroittaisi, ja ”heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen”. 

Kun hyväksymme ja tunnustamme, että Jumala, sinä olet elämäni Herra, annan sinun hallita elämässäni kaikilla osa-alueilla, hän pitää meistä huolen. Se vaatii todella nöyryyttä myöntää, ettemme itse voi auttaa itseämme. Tätä voisi sanoa uskon paradoksiksi: Kun lopetat yrittämästä itse ja annat Jumalan hallita, kaikki muuttuu! Ole siunattu ystäväni 🙂

Myötätuntoa

08102011136

Minulla on maailman paras työkaveri. Hän on empaattinen, osoittaa kaikille myötätuntoa, kuuntelee ja on aidosti läsnä. Aivan sama, millainen päivä on ollut, hän ymmärtää ja kulkee vierellä. Tällaisia ihmisiä tää maa tarvitsee. 

Maanpäällä eläessään Jeesus oli syntisten ystävä. Hän ei torjunut ketään, siksi ihmisten silmissä täysin epäonnistuneet ihmiset tahtoivat tulla hänen lähelleen. Hän antoi toivon toivottomille. Hän kertoi, ettei ihmisten tarvitse suorittaa lakikokoelmaa jonka kirjanoppineet ja fariseukset laittoivat heidän päälleen, vaan sanoi: 

Matteus 11:28-30

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt.”

Tämä oli täysi skandaali! Väsyneet, itseensä pettyneet ja hengellisten johtajien torjumat saivat kuulla, että Jeesus hyväksyy heidät. Ei ihme, että Jeesuksen luo tuli paljon ihmisiä, koska hän osoitti armoa niille, joilta hengelliset johtajat vaativat mahdottomia. 

Muistatko tarinan publikaanista ja fariseuksesta? 

Luukas 18:9-14 (KR 92)

Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen: ”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan. Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala ole minulle syntiselle armollinen! Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”

Luukas 18:9-14 (Elävä Uutinen)

Sitten Jeesus kertoi tällaisen vertauksen niille, jotka ylpeilivät omasta hyvyydestään ja halveksivat muita ihmisiä: Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli ylpeä fariseus, joka piti itseään hyvänä ihmisenä, ja toinen halveksittu veronkantaja. Fariseus rukoili näin: Kiitos, Jumala, etten ole syntinen niin kuin muut, esimerkiksi tuo veronkantaja. En petä koskaan ketään, en tee aviorikosta, paastoan kaksi päivää viikossa ja annan Jumalalle kymmesosan tuloistani. Veronkantaja sen sijaan seisoi temppelin perällä uskaltamatta edes katsoa ylöspäin rukoillessaan. hän löi murheissaan rintaansa ja pyysi: Jumala, olen syntinen ja pyydän armoa! Vakuutan teille, että tämä syntinen palasi kotiinsa anteeksi saaneena eikä suinkaan se fariseus. Ylpeä alennetaan, mutta nöyrä ylennetään. 

Jeesus käyttää tässä todella osuvaa vastakkainasettelua. Sovelletaanpa tarina meidän aikaamme. Monet ihailevat tänään kuuluisia näyttelijöitä, kun taas köyhää ihmistä kukaan ei ihaile. Mutta sen mitä ihmiset näkevät silmillään ei riitä. Jumala näkee sydämeen. Aivan kuten jos näyttelijä kävisi kerran vuodessa joulukirkossa ja kehuisi itseään mielessään Jumalalle, kuinka hän antaa hyväntekeväisyyteen paljon rahaa vuodessa ja pitäisi itseään hyvänä ihmisenä sen tähden ja ajattelisi, että varmasti Jumala päästää minut taivaaseen kuoltuani. Kun taas samassa joulukirkossa köyhä kuulisi ilosanoman Jeesuksesta, joka on sovittanut kaikki hänenkin syntinsä ristillä ja katumalla saa ne anteeksi, sydämessään tekisi päätöksen vastaanottaa Jumalan armon, koska ymmärtää tarvitsevansa Jeesusta 🙂 

Mikä oli fariseuksen ongelma suhteessa Jumalaansa? Mielestäni se, ettei hän pitänyt itseään syntisenä. Miten ankarasti Jeesus sanoi heille: 

Matteus 23: 25-28

Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te puhdistatte maljanne ja vatinne ulkopuolelta, mutta mitä niissä on sisällä: riistoa ja hillittömyyttä! Sinä sokea fariseus, puhdista malja ensin sisältä, muuten sitä ei saada ulkopuoleltakaan puhtaaksi! Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa. Samalla tavoin tekin olette hurskaita ulkonaisesti, ihmisten silmissä, mutta sisältä täynnä teeskentelyä ja vääryyttä. 

Vaikka nämä sanat Jeesus osoitti tuon ajan hengellisille johtajille, eivät ne turhaan ole Raamattuun säästetyt. Itseni pistää pienelle paikalle kun lukee äskeisiä jakeita, koska muistan muutamia vuosia sitten tuskallisesti miettineeni, miksen kasva uskossani? Nyt voin todeta, että silloin en kiinnittänyt huomiota Jumalan sanan todeksi elämiseen arjessani, vaan minulle riitti silloin se, että seurakunnassa minua pidetään hyvänä ihmisenä. Mikä oli seuraus tästä ulkokultaisuudestani? Kun en rakentanut kestävistä materiaaleista Jumalasuhdettani, se alkoi horjua. Se, millä olin ruokkinut omaa lihaani, alkoi näkyä toimintatapoina ja ja huomasin ajautuvani pois päin Jumalasta. Kiitos Jumalalle ihmisistä jotka todella elivät lähellä Jumalaa ja muistivat minua rukouksin ja keskutelivat kanssani. Heidän rukousten ja toiminnan tähden olen tänään tässä kirjoittamassa tätä blogia sinulle. Ilman ystävieni kestävää rukousta olisin takuulla maailmassa, ties missä. 

Miten meidän tulee rakentaa Jumalasuhdettamme, jotta se voisi kasvaa hyviä hedelmiä?

Galatalaiskirje 5:16-18, 22-25

Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. Liha himoitsee Henkeä vastaan ja Henki lihaa vastaan. Ne ovat toisiaan vastaan, niin ettette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos Henki johdattaa teitä, ette ole lain alaisia. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki. Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä. 

The Amplified Bible sanoo osuvasti jakeen 16 alun: Mutta minä sanon, eläkää ja kulkekaa Pyhässä Hengessä [herkästi, kontrolloidusti ja ohjatusti]. Yhtenä avaimena on siis elää jatkuvasti yhteydessä Pyhään Henkeen, joka ohjaa meitä tarkasti oikeaan suuntaan, jos alistumme hänen johdatukselleen. Siinä tapauksessa, että olemme kuuliaisia Hänelle, toimimme aina Jumalan tahdossa, emmekä vaella niin, että kompuroimme ja lankeilemme syntiin. Totta, me teemme syntiä, mutta Pyhä Henki näyttää meille asiat, joissa saamme tehdä parannusta ja jatkamme matkaamme kiitollisena mahtavasta Ystävästä! Jos olisimme lain alla, meitä odottaisi oikeudenmukainen tuomio, nyt kun olemme Jeesuksen verellä pestyjä, syyttömäksi julistettuja Jumalan lapsia, elämme hänen valtavan armon alla 🙂 Ja seurauksena siitä, että tahdomme seurata Jeesusta Hengen johdattamina, alamme kasvaa Hengen hedelmiä ja naulitsemme lihan himot ristille päivittäin, jotka aijemmin pitivät meidät otteessaan. 

Tämä kaikki saa meidät ymmärtämään, ettemme voi kehuskella omilla töillämme Jumalan edessä. Ainoa, mikä riittää pyhälle Jumalalle on hänen rakkaan Poikansa sovitustyö. Ainoastaan se siirtää ihmisiä tänä päivänäkin kuoleman valtakunnasta Jumalan armon valtakuntaan. Veronkantaja ymmärsi lukemassamme jakeissa olevansa täysin erossa Jumalasta ja olevansa syntinen. Siksi hän katui ja sai anteeksi. Hänen elämänsä muuttui täysin! Se on ilosanoma jokaiselle syntiselle joka katuu syntejään. Siunausta viikkoosi ystäväni 🙂

Liha vastaan Henki

Kolossalaiskirje 3:5-11

Haudatkaa siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta. Niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomia ihmisiä. Niiden mukaan tekin elitte, kun olitte niiden vallassa. Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta: vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista. Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen. Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa.

Olen aijemmin katsellut paljon elokuvia, mitkä eivät todellakaan olleet rakentavia, ja seurauksena oli, että lihallisuuteni vahvistui ja lähes luovuin uskosta. Se oli varoittava esimerkki itselleni, mitä maailman henki vaikuttaa uskovissa, jotka katsovat paljon elokuvia, jotka eivät ole rakentavia. Katsoin tovi sitten leffan sekaisin Marista. Sen piti olla komedia, ja sellaiseksi se voidaan tulkitakin. Mutta elokuvassa oli todella paljon kohtauksia, jotka nyt saivat minut inhoamaan. Miksi? Koska moraalittomuus, maailman henki paljastui suoraan. Voi sanoo, että tänään on erittäin hankalaa löytää ”perusleffaa” jossa ei olisi niin paljon moraalittomuutta.

Herra opetti, että jos joskus katson tuollaisen elokuvan, voin sen jälkeen arvioida mikä siinä oli hyvää ja mikä huonoa. Ja mikä tärkeintä: Puhdistua maailman hengestä, jottei se tee sisälleni pesää ja pääse saastuttamaan Jumalan temppeliä, joka minä olen Jumalan sanan mukaan. Miksi uskovat tahtoisivat antaa vallan viholliselle Jumalan temppelissä, elämässämme? Jos huomaat, että Pyhä Henki näyttää sulle jotain asioita jotka eivät ole linjassa Jumalan tahdon mukaan, sinulla on nyt mahdollisuus tehdä parannus ja hyljätä se :D.

Miten itse toimin elokuvan päätteeksi? Pyysin, että Jeesuksen veri puhdistaa minut maailman hengen vaikutuksesta, jotta voin jatkaa matkaa, ollen alamainen Jumalan tahdolle ja kuulla hänen äänensä kirkkaasti. Kiitos Jumalalle, että hänen Henkensä vie meidät kaikkeen totuuteen, onhan hän totuuden Henki! Muista ystäväni, että Pyhällä Hengellä on tunteet aivan kuten Pojalla ja Isälläkin, koska he ovat persoonia, vaikka ovat yksi olemus. Pyhä Henki voi murehtia tilaasi ja puhua henkeesi asioista, mutta jos jatkuvasti hylkäät Herran nuhtelun, hän hiljenee ja poistuu. Älä koskaan rakas ystäväni leiki synnin kanssa ja ole välinpitämätön kun Herra kutsuu sinua parannukseen, koska tottelemattomuuden kautta avaat viholliselle laillisen pääsyn tulla sekoittamaan elämäsi. Onko tuo viimeinen ajatus, jonka kirjoitin, linjassa Jumalan sanan kanssa, että onko vihollisella mahdollisuus todella tulla elämäämme mellastamaan tottelemattomuuden kautta?

Jaakob 4:7
Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, niin hän pakenee luotanne.

Olen ymmärtänyt, että alkukielessä tuo paholaisen vastustaminen tarkoittaa sitä, että nousee tielle ja vastustaa, jolloin perkele juoksee pakoon! Miten meidän tulee siis vastustaa perkelettä ja sen kiusauksia? Olemalla alamainen Jumalalle! Kyse on siitä, että päätän tänä päivänä, että Herra en tahdo elämääni maailman saastaa, vaan tänä päivänä kuolen itsekkäille mielihaluilleni ja valitsen olla kuuliainen sinun Pyhälle Hengellesi.

Roomalaiskirje 6:1-14
Mitä me siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, jotta armo tulisi suureksi? Ei tietenkään. Kuinka me, jotka olemme kuolleet synnille, vielä eläisimme siinä? Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka on kastettu Kristukseen Jeesukseen, on kastettu hänen kuolemaansa? Meidät on siis yhdessä hänen kanssaan haudattu kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin mekin vaeltaisimme uudessa elämässä. Jos kerran meidät näin yhdistetty hänen kanssaan yhtäläisessä kuolemassa, me olemme yhtä hänen kanssaan myös ylösnousemuksessa. Mehän tiedämme, että vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta synnin ruumis nujerrettaisiin, niin ettemme enää palvelisi syntiä. Joka on kuollut, on vapautunut synnistä. Jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme myös saavamme elää hänen kanssaan. Mehän tiedämme, että Kristus, kuolleista herätettynä, ei enää kuole eikä kuolema enää hallitse häntä. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kertakaikkisesti kuoli synnille, mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle. Samoin pitäkää tekin itsenne synnille kuolleina mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että tottelette sen himoja. Älkää antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille vaan antakaa itsenne kuolleista eläviksi tulleina Jumalalle ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Synti ei enää ole teidän hallitsijanne, koska ette ole lain vaan armon alasia.

-emme tahdo enää tehdä syntiä, kun ymmärrämme Jeesuksen maksaman hinnan suuruuden
-kasteessa kuolemme synnille, joka ennen uskoontuloa hallitsi
-samaistumme kasteessa Jeesuksen ylösnousemukseen elääksemme Jumalan tahdossa
-Jumalan kirkkauden kautta voimme elää elämäämme kuuliaisina tästä eteenpäin
-olemme samaistuneet Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen hallitsemaan elämässämme hänen kauttaan!
-totuus on, että kun vahvistumme uskossamme, ”synnin ruumis nujertuu” sen voiman alla!
-aina kun olemme alamaisia Jumalalle, lihallinen, vanha ihmisemme kuolee! Sen valta murtuu pala kerallaan, hälelyyja!
-Jeesus elää sinussa ja minussa! Siksi meillä on voima hallita elämässämme, niin ettemme enää elä mielihalujemme, vanhan luontomme mukaan, vaan Jumalan tahdossa!
-Jeesus kuoli kertakaikkisesti synnille, joten mekin voimme kuolla sille
ainoastaan Jeesuksen kautta voimme kuolla synnille, siksi keskity rakkaussuhteessasi häneen
-meidän ei tarvitse enää totella himojamme
-päätä antautua kokonaan Jumalalle, antaen koko ruumiisi ja elämäsi hänelle uhrina (Room 12:1-2)
-olemme siirtyneet saatanan pahasta valtakunnasta Jumalan armon valtakuntaan!

Kolossalaiskirje 3:16-17
Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.

Kun puhut kielillä, laulat kielillä, palvot ymmärryksellä, laulat ylistystä ja kiitosta henkesi yhtyy Jumalan tahtoon ja Pyhä Henki virvoittaa koko olemuksesi, et ole enää tunteitesi vietävissä niin herkästi kun ”huollat” jumalasuhdettasi säännöllisesti. Sinusta huokuu Kristuksen tuntemisen tuoksu kauas ja sydämesi rakastaa ja vihaa samoja asioita kuin Jumalasi. Kasvat hengellisestä lapseudesta aikuiseksi pikku hiljaa rakkaussuhteesi kautta.

Älä ystäväni unohda lupausta, jonka Herramme antoi meille, jotka tahdomme elää hänen tahtonsa mukaisesti:

Jaakob 4:8a
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä..

Muista ystäväni asemasi Jumalan edessä ja anna palvontasi Mestarille, joka maksoi sinusta täyden hinnan, jotta saat elää hänen yhteydessään koko elämäsi ja menestyä hänen kanssaan! Siunausta!

Todellinen Jeesusko?

”Herran pelkoon kuuluu rakkaus sitä kohtaan, mitä Jumala rakastaa, sekä viha sitä kohtaan, mitä hän vihaa. Se mikä on hänelle tärkeää, tulee meille tärkeäksi, ja se mikä ei ole hänelle niin tärkeää, ei ole meillekään niin tärkeää. Hänen tärkeysjärjestetyksestään ja toiveistaan tulee meidän tärkeysjärjestyksemme ja toiveemme. Herran pelko ilmenee horjumattomana kuuliaisuutena Jumalan tahdolle ja toiveille. Jos me omaksumme Herran pelon, Raamatun mukaan Jumala lähestyy meitä (Jaak. 4:8). Kun me kohtaamme hänet läheisellä tasolla, meidän rakkautemme häntä kohtaan kasvaa. Me rakastamme ilmoitettua todellista ja elävää Jumalaa, emme vain hänestä luomaamme kuvaa. Ilman syvää ja pysyvää Herran pelkoa me vain väitämme rakastavamme, vaikka emme tunne häntä. Meillä on tietoa hänestä, mutta emme tunne häntä; joten meidän rakkautemme kohdistuu mielikuvituksessamme luomaamme kuvaan Jeesuksesta, eikä siihen todelliseen Jeesukseen, joka istuu Isän oikealla puolella. 

Tätä voitaisiin verrata siihen, kuinka fanit suhtautuvat Hollywoodin tähtiin tai suuriin urheilijoihin. He rakastavat sitä kuvaa, jonka media antaa näistä supertähdistä haastattelujen ja sanomalehtiartikkeleiden välityksellä. Jos he kohtaisivat heidät persoonallisella tasolla, he huomaisivat, että todellinen henkilö on erilainen kuin markkinoitu imago. Olen nähnyt tämän dynamiikan myös seurakunnan sisällä. Monet puhuvat Herrasta kuin hän olisi hyvin läheinen heille, mutta kun kuuntelet heidän puheitaan, aavistat, että he puhuvat Herrasta, josta heillä on vain tietoa, mutta jota he eivät tunne. He tietävät, kuinka tulee puhua, mutta eivät tunne äänensävyä; he tietävät oikeat toimintatavat, mutta eivät tunne hänen teitään; he tietävät, mitä hän on sanonut, mutta eivät tunne, mitä hän sanoo. 

Koin äärimmäisen esimerkin tästä viime vuonna. Olin perheeni kanssa lomalla Havaijilla. Olin aikaeron vuoksi noussut aikaisin ylös. Sinä aamuna olin rukoilemassa rannalla, kun eräs mies tuli luokseni ja alkoi jutella kanssani. Hän oli niin innostunut koko saaresta ja sanoi melkein heti: ”Täällä on ihania tyttöjä. He ovat niin ystävällisiä ja meneviä.” Hän jatkoi kertomalla juhlista, joissa oli juuri ollut, ja muista lihallisista aiheista; koko ajan hänen jutteluaan sävytti maallisuus. Hän kysyi minulta, mitä teen työkseni, ja kerroin hänelle. Kun hän kuuli, että olin pastori, hän innostui ja alkoi puhua minulle Herrasta. Hän kertoi osallistuneensa seurakuntansa moottoripyöräilijöille tarkoitettuun lähetystempaukseen, ja kertoi sitten pastoristaan. Hän kertoi kuinka oli tullut tuntemaan Jeesuksen ja ojensi minulle traktaatin, joka hänellä oli. Sitten hän kertoi vaimostaan ja lapsistaan, jotka olivat nukkumassa hotellissa (ajatukseni palasivat välittömästi  hänen innostukseensa saaren tytöistä). Sydämeni murtui, kun ilmeni, että tämä mies uskoi tuntevansa Herran, mutta hänen elämänsä osoitti toisin. Tämän vuoksi Jeesus sanoo, että tunnemme uskovat heidän elämänsä hedelmistä, emme heidän sanoistaan tai palvelutehtävästään (ks. Matt. 7:20-23). Tämä on vain yksi monista esimerkeistä, joita voisin kertoa. 

Olen varma, että myös sinä olet törmännyt yhtä dramaattisiin tapauksiin. Kaikissa näissä tilanteissa tunnustavien ”kristittyjen” Jumalan tunteminen on kuin fanin suhde supertähteen. Sydämeni murtuu tämän vuoksi. He ovat ihmisiä, jotka tahtovat pelastua, mutta rakastavat maailmaa, ja nostavat nautintonsa, aikataulunsa ja työjärjestyksensä Jumalan tahdon yläpuolelle. Sitten on niitä, jotka todella ovat pelastuneita, mutta Lootin tavoin he ovat lihallisia ja kiinni tämän maailman asioissa. He haluavat palvella Jumalaa, mutta ovat himojensa orjia. He eivät ole antaneet ristin murtaa itsekkyyttään, koska he vastustavat Jumalan puhdistavaa työtä. He eivät etsi intohimoisesti hänen tahtoaan ja valtakunnan edistämistä. Vaikka he ovat pelastuneita, heillä ei ole läheistä suhdetta Jumalan kanssa. He ovat yhä esipihalla, oman lihansa esiripun rajoittamia, eivätkä voi lähestyä uutta ja elävää tietä. He ovat lähellä hänen läsnäoloaan, mutta kuitenkin niin kaukana. 

Ne, jotka ovat esipihalla, eivät ole ymmärtäneet, miksi Jumala on vapauttanut heidät maailman sortovallan alta. He menettävät korkean kutsumuksensa tuntea Jumala läheisellä tavalla. He rakastavat saarnoja, joissa puhutaan Jumalan rakkaudesta, siunauksista, suojelusta, huolenpidosta ja rikkaudesta – ja kaikki nämä ovat tosia, mutta he välttelevät sydämen asioita. He ovat valinneet asiat, jotka eivät voi heitä tyydyttää, mutta ohittavat Elävän veden lähteen, joka on heidän omassa sydämessään. Meidän täytyy tehdä tunnetuksi, että Jumala tahtoo päästä läheiseen suhteeseen meidän kanssamme ja että hän on pyhä eikä halua tulla pilkatuksi. Hän maksoi niin suuren hinnan tuodakseen meidät luokseen, joten kuinka voimme jäädä tämän maailman ystäviksi? Jaakob varoittaa ennen kehotustaan lähestyä Jumalaa: ”Ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan?” (Jaak. 4:4). Hän jatkaa sanomalla, että jos me etsimme maailman himoja, meistä tulee Jumalan vihollisia! Muista, että hän puhuu uskoville. Paaavali sanoo asian myös suoraan: ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti nykyisessä maailmanajassa” (Tiitus 2:11-13). Tämän vuoksi Paavali käskee ahkeroimaan pelolla ja vavistuksella, että pelastuisimme.”

John Bevere: Lähestykää Jumalaa (2005, loppuumyyty) s. 96-99.  

Häpeästä, armosta ja Herran pelosta

iphone4s 334Morjensta! Olen pitänyt blogitaukoa joulun kiireiden takia ja nauttinut, kun olen saanut ladata akkuja Kuhmossa, viettäen aikaa aivan timanttien Jumalan miesten ja naisten ympäröimänä 😀 Ikävä kyllä, se tarkoittaa nyt sitä, että tästä blogista tulee pitkä… Lue vaikka pikku hiljaa jos vaan jaksat 🙂 Ota siis löysin rantein. 

Olen huomannut, että ihmiset häpeävät paljon eri asioita. Minun suurin häpeäni on liittynyt siihen, etten ole naimisissa. Kiitos Jumalalle, ihmisten odotukset ja sanomiset ovat jääneet vähemmälle pikku hiljaa ja olen alkanut ymmärtämään syitä, miksi en vielä ole löytänyt naista elämääni ja Isä on vapauttanut tästä häpeästä, jonka monet tuntevat. 

Miksi voin olla kiitollinen siitä, etten vielä ole avioliitossa? Siksi, että Jumala on kasvattanut minua. Miehestä, joka aikaisemmin eli mielihalujensa mukaan, rakastaen asioita, joita Jumala vihaa. Jumala on siis muuttanut minua armossaan, vihaamaan asioita mitä hän vihaa (synti), ja opettelemaan rakastamista (itseään ja lähimmäisiäni). Se on suurta armoa. Sitä on oikea Jumalan pelko. Arvot, jotka olivat minulla aijemmin tärkeitä (esim. nautinto) ovat pikku hiljaa menettäneet merkitystään, sen sijaan nyt uskallan sanoa, että opettelen rakastamaan Jumalan tahtoa, jonka löydän hänen Sanastaan. 

Eli käytännössä, aijemmin, lihallisena uskovana, olin vaarassa menettää uskoni, koska ajattelin, että pääasia että löydän naisen elämääni, joka on kaunis ulkoisesti. Nyt olen sisäistänyt, että tahdon rinnalleni naisen, joka kykenee keskustelemaan kanssani syvällisesti hengellisistä asioista, rakastaa Herraa ja lähimmäisiä ja tahtoo olla kuuliainen kaikessa Jumalan tahdolle. No, tottakai kiitän Jumalaa, että hän on kaunis, sekä sisäisesti että ulkoisesti 😀

Mistä käyttäytymiseni kertoi? Siitä, että häpeä oli syvällä sisälläni, johtuen syvistä haavoista, joita kukaan muu kuin Isä ei voi parantaa. Väärä syylisyys ja häpeä estää parantumisen vastaanottamisen. Siksi me tarvitsemme Jeesusta, joka kantoi kaiken häpeämme ristille ja ylösnousemuksellaan voitti myös sen, jota meidän ei tarvitse enää kantaa. Jumalan armon ymmärtäminen auttaa meitä kasvamaan tasapainoisiksi Jumalan lapsiksi, luottamus- ja rakkaussuhteessa häneen, jotta minäkin voisin olla vapaampi parisuhteessa, ja jopa tulevana isänä. 

Parantuminen alkaa siitä, että myöntää

– olevansa rikki

– tarvitsevansa Jumalan parantavaa läsnäoloa: Isän syliä 

– olevansa arvokas: olen Jeesuksen maksaman hinnan arvoinen: Isä lähetti Poikansa minun tähteni, jotta voin saada takaisin rikkimenneen suhteen hänen kanssaan. Eli korvaamattoman arvokas! 

Tämän seurauksena taivaallinen Isä alkaa osoittamaan rakkauttaan Pyhän Hengen kautta, kun olemme kykeneviä vastaanottamaan sitä (Room. 5:5). Ystävysty Pyhän Hengen kanssa, niin alat ymmärtämään täydellisen Isän intohimoista rakkautta sinua kohtaan: Silloin alat uskomaan ja luottamaan hänen valtavaan rakkauteensa, etkä enää usko saatanan valheita, ettei kukaan sinua rakasta, ettet ole arvokas. 

Tämän seurauksena armo kirkastuu, näet Jumalan suuruuden ja alat kunnioittamaan häntä syvästi. Et oo koskaan enää sama, kun pidät silmäsi Jeesuksessa. Saat ilmestyksen hänen kärsimyksistään jotka kuuluivat sinulle ja minulle syntiemme tähden, jonka hän kantoi. Alat palvomaan häntä koko elämälläsi, olet valmis tekemään mitä tahansa kiitollisuudesta ja arvostuksesta, koska alat ymmärtämään hänen vapauttaneen sinut täydelliseen vapauteen, jossa ei oo väärää syyllisyyttä, häpeää, sairautta, masennusta. Olet valmis kuolemaan omalle itsekkäälle tahdolle, ja alistut Jumalan tahtoon ja suunnitelmaan, kertomaan ilosanomaa minne tahansa hän sinut lähettää! 

Jumalan Sana saa sen paikan elämäsi tärkeimpänä oppaana, johon uskot sataprosenttisesti. Löydät Jeesuksen Vanhaan testamenttiin piilotettuna ja näet mikä valtava voima asuu sinussa Pyhän Hengen kautta. Rakastut Raamattuun ja koska Jeesus on Jumalan Sana, kasvat uskossa terveesti ja uskot voivasi kaiken Hänessä, joka sinua vahvistaa. Siis kaiken, mitä Jumala on kutsunut meidät tekemään, ja olemaan mitä tahansa Jumala sanoo meidän voivan olla. 

Löydät Jumalan seurakunnan yhteyden merkityksen, arvostat uskovien yhteyttä syvemmin, kun näet apostolien teoista, kuinka Herran Jeesuksen omilla oli keskinäinen rakkaus, joka vaikutti heidän toiminnassaan ja kuinka he jatkuvasti tulivat yhteen, muistuttivat Jeesuksen maksaman hinnan merkityksestä nauttiessaan ehtoollista, ja halutessaan kertoa ilosanomaa kaikkialla minne Pyhä Henki johdatti, välittämättä siitä, että heitä kaiken aikaa yritettiin estää ja vainottiin uskonsa tähden. Heidän kotinsa oli Jumalan tahdon täyttäminen! 

Jumalan pyhittävä armo kasvattaa jumalallista luonnetta 

Ethän unohda ystäväni, että koettelemukset, ahdistukset, jopa vainot, saavat meidät nöyrtymään omasta tahdosta Jumalan tahdon alaisuuteen. Vasta kun ihminen näkee, ettei voi omassa voimassa toimia, hän tarrautuu itseänsä voimakkaamman apuun. Se on ominaista oikealle jumalasuhteelle, osallisuutta Jeesuksen kärsimyksiinsä.

Psalmi 121

Minä nostan silmäni vuoria kohti – mistä minulle tulee apu? Apu minulle tulee Herralta, taivaan ja maan Luojalta. Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku. Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjo sinun oikealla puolellasi. Aurinko ei vahingoita sinua päivällä eikä kuu yöllä. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi nyt ja ikuisesti. 

2. Kor 1:3-7

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala. Hän lohduttaa meitä kaikissa ahdistuksissamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka ovat kaikenlaisissa ahdistuksissa. Niin kuin Kristuksen kärsimykset tulevat runsaina osaksemme, samoin tulee Kristuksen kautta runsaana osaksemme myös lohdutus. Jos me olemme ahdistuksessa, se on teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos taas saamme lohdutusta, sekin on teille lohdutukseksi ja vaikuttaa niin, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme. Meillä on teistä varma toivo, sillä me tiedämme, että niin kuin te olette osallisia kärsimyksistä, samoin olette osallisia myös lohdutuksesta. 

Jos me todella ymmärrämme, että armo muutti elämämme, se saa meidät arvostamaan, kunnioittamaan ja palvomaan Herraamme, niin, ettemme tahdo pidättää ilosanomaa täydellisestä syntien anteeksiannosta, vaan tahdomme kaikin mahdollisin keinoin kertoa sen ihmisille, jotka ilman pelastusta ovat matkalla iankaikkiseen eroon Jumalasta. Rakkaus ei ole koskaan passiivista vaan aktiivista. 

Room 1:16

Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. 

Mielestäni Jumalanpalvelusten tulisi saada meidät voimaantumaan, niin, että jokainen Jumalan lapsi ymmärtää asemansa Kristuksen perheessä, ja tästä lähtökohdasta elämään ja kertomaan hänelle ominaisella tavalla uskostaan siinä vaikutusalassa, jonka Herramme on antanut jokaiselle. Mitä tästä tuumit? Oletko sinä valmis loistamaan Jumalan rakkautta tästä eteenpäin arjessasi? Jos Pyhä Henki laski henkeesi kaipuun elää uskoasi todeksi, yksinkertaisesti pyydä häntä puhumaan sinulle tavalla, jolla sinä ymmärrät parhaiten, tavoista joilla voit kertoa Jeesuksesta. Voit olla varma, että hän kertoo! Siunausta! 

Vanhan testamentin sanoma

Rakas kotiseurakunta ja Martti Kallionpää :)

Rakas kotiseurakunta ja Martti Kallionpää 🙂

Tällä kertaa blogini teksti liittyy otsikkona olevaan kurssin harjoituksen suorittamiseen, ja tahtoisin jotain sanoa aiheesta synti. Se on aihe, josta ei saisi varmaan nykyisin enää puhua lainkaan, koska joillekin siitä voi tulla huono omatunto. Sen kanssa itse kukin painii päivittäin, halusimme sitä tai emme. Synnistä puhuttaessa huomaamme, että se on osa luontoamme, sen tähden, että Aadam ja Eeva lankesivat syntiin, kuten Raaamattu osoittaa.

1.Moos 3:1-7

Mutta käärme oli kavalin kaikista villieläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt. Se sanoi naiselle: Onko Jumala todella sanonut: ”Älkää syökö mistään puutarhan puusta”? Nainen vastasi käärmeelle: Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain sen puun hedelmästä, joka on keskellä puutarhaa, Jumala on sanonut: ”Älkää syökä siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.” Käärme vastasi naiselle: Ette te suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne aukenevat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan. Nainen näki, että puusta oli hyvä syödä ja että sitä oli nautinto katsella ja se oli houkutteleva, koska siitä sai ymmärrystä. Niinpä hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi. Silloin molempien silmät avautuivat, ja he huomasivat olevansa alasti. He sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. 

2.Kor 11:3

Pelkään kuitenkin, että niin kuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidänkin mielenne  turmeltuu pois siitä vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teillä on Kristusta kohtaan.

Huomaamme, että saatana on kavala ja valheen isä. Sille ei tuota mitään tunnon tuskia valehdella, jotta hän saa ihmisen lankeamaan syntiin. Aadam ja Eeva eivät ymmärtäneet tehdä eroa siihen, mitä saatana sanoi ja mitä heidän Jumalansa oli sanonut. Heillä oli jo se, mitä vihollinen tarjosi: ”teistä tulee Jumalan kaltaisia”. Jos he olisivat ymmärtäneet asemansa tarkalleen, he eivät alkuunkaan olisi kuunnelleet saatanan ehdotuksia vaan olisivat torjuneet ne valheena. 

Tänään jokaisen Jumalan lapsen on hyvä miettiä, mitä Raamattu sanoo asemastamme ja suhtautua vihollisen hyökkäyksiin sen pohjalta, koska asemaamme Kristuksessa hän hyökkää ensimmäisenä. Kun saatana on onnistunut kylvämään mieleemme epäilyksen, hän valehtelee ja ikävä kyllä liian usein nielemme syötin. Tästä Paavalikin varoittaa korinttilaisia. 

Seurauksena syntiinlankeemuksesta näemme ympärillämme paljon pahuutta joka lisääntyy jatkuvasti. Aivan kuten Raaamattu sanoo, että ”joiden tämän maailman jumala (saatana) on soikaissut”. Huomaamme, että yhteiskuntamme voi pahoin ja menee jatkuvasti syvemmälle jumalattomuudessaan, ja pitävät sitä vieläpä normaalina. Onko mitään todellista apua olemassa joka voisi pelastaa ihmiset varmalta tuholta?

Jesaja 53:3-5

Hän oli halveksittu ja ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän rikkomustemme tähden tähden, runneltiin meidän pahojen tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällään, että meillä olisi rauha, ja hänen haavojensa kautta meidät on parannettu. 

Koska Herra ei voinut pyhyytensä tähden katsoa sormien läpi synnin tekemistä, hän päätti viisaudessaan pelastaa maailman. Jumala osoitti suurta armoaan ja rakkauttaan meitä kohtaan lähettäessään Jeesuksen kärsimään synnin rangaistuksen koko maailman edestä. Kukaan ei voi sanoa, että on elänyt virheettömän elämän, koska syntiinlankeemus vaikuttaa jokaisessa ihmisessä joka syntyy tähän maailmaan. Se on virus, jota lääketiede ei voi parantaa. Ainoastaan Luojamme pystyi sen parantamaan. 

 Miten sitten voi vastaanottaa tämän maailman parhaan lahjan, syyttömyyden lahjan, oman elämään?Ainoastaan tunnustamalla ja hylkäämällä syntistänsä. 

Psalmi 32:1-3, 5

Autas se, jonka rikos on annettu anteeksi, jonka synti on peitetty! Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojaan ja jonka hengessä ei ole vilppiä! Kun minä vaikenin synnistäni, minun luuni riutuivat valittaessani kaiken päivää. Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt syyllisyyttäni. Minä sanoin: Minä tunnustan Herralle rikkomukseni, ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. 

Daavidin ohjeet toimivat sekä sille, joka vastaanottaa Jeesuksen elämänsä herrakseen ja siirtyy pimeyden valtakunnasta Jumalan armon valtakuntaan, kuin sille, joka on jo vastaanottanut pelastuksen ja tahtoo kasvaa uskossa. Meidän on hyvä muistaa, että Jumalamme on täysin suvereeni kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna. Oikeastaan emme voi rajata häntä, ei ainakaan kannata 🙂 Hän on myös kaikkitietävä. Toisaalta se tieto saa meidät kunnioittamaan häntä sydämestämme, toisaalta rauhoittumaan, koska hän on tietää mitä juuri nyt käymme läpi. 

Rehellisyys ja läpinäkyvyys suhteessa Jumalaan on elintärkeää, jotta voimme kasvaa Jumalasuhteessamme. Ilman sitä uskomme näivettyy ja alkaa alamäki. Pyhä Henki ei kuitenkaan koskaan tule ja syytä, kuten saatana synneistämme vaan rakkaudellisesti näyttää, miksi homma ei toimi. Hänen yksi nimensä onkin osuvasti Totuuden Henki. Hän johdattaa meidät kaikkeen totuuteeen ja totuus tekee meistä vapaita. Aivan, Jeesus sanoi, että hän on tie, totuus ja elämä. Siinä meille tänään syytä elää läpinäkyvää elämää, tunnustaen omat puutteeemme ja Jumalaan turvaten pyytää häntä auttamaan, koska emme voi pärjätä ilman häntä milloinkaan. 

Mikä on loppupäätelmä? 

Vaikka elämme maailman keskellä, jossa synti rehottaa, voimme pyytää Jumalalta voimaa elää hänen nimensä kunniakseen. Tarvitsemme päivittäin viipyä hänen lähellään, panostaen ihmissuhteisiin, joissa voimme jakaa kipeitäkin syntejämme ja ongelmiamme toisillemme. Olemalla jollekin Jumalan lapselle tilivelvollinen vaelluksestamme autamme itseämme ja ystäväämme elämään läpinäkyvää elämää, niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Silloin valo joka loistaa Jeesuksen rististä heijastuu elämämme kautta ja tuomme masentuneille ja ongelmien keskellä eläville kirkkaan Jumalan tuoksun. Ole siunattu ystäväni! 

Seurakunta=Kristuksen ruumis ja Suuruutes äärellä :D

iphone4s 057Suuruutes Äärellä tapahtuma on finaalissa. Vastuunkantajatkin saattaa olla finaalissa, koska ite kukin on kaikesta huolimatta vaan ihminen. Mutta kaiken koetun jälkeen voin kiittää, ylistää ja palvoa Jeesusta, joka mahdollisti tämän tapahtuman. Suurin kunnia kuuluu ainoalle Jumalalle, jota me palvelemme. Hän ansaistee kaiken palvontamme, Jeesus olet korkein!

Tahdon sydämestäni kiittää Arttu Koskenrantaa, Kimmo ”Zico” Pollaria ja kaikkia, jotka palvelivat ylistyksessä. Sillä on sanoinkuvaamattoman suuri merkitys, kun yhdymme suullamme korottamaan Herraa. Tänä viikonloppuna koin parantavan Jumalan läsnäolon joka vapautti ihmisiä keskittymään Jeesukseen, pyytämään häntä elämänsä herraksi, antautumaan kokosydämisesti hänelle. En tiedä parempaa, kuin, että nuoret tekevät päätöksen panostaa Jumalasuhteeseen ihan kympillä ja rakastuvat Jumalan sanaan ja rukoukseen. Silloin he saavat voiman tunnustaa uskonsa koulussa, ottavat Jeesuksen mukaan myös kouluun, kuten pastori Mika Yrjölä kehotti lauantaina 😀 Uskon asiat eivät todellakaan ole yksityisasia, vaan saamme näyttää värimme ja tunnustaa maailmankaikkeuden kauneimman nimen, Jeesus. 

Tänään Seinäjoen Helluntaiseurakunta täyttyi todella mukavasti kaikenikäisistä, lapsista aina vaareihin saakka. ”Yksi iso perhe, eri mutsi, sama faija” räppäs joskus Immanuel 😀 Siitä on kyse. Rohkaisun ilmapiiri on käsittämätön voimavara kun rakennetaan tapahtumaa ja seurakuntaa. Sitä tekivät kaikki, siis aivan kaikki. Siksi itse koin tapahtuman todella helppona itselle organisoidessani Ritolan Tomin kanssa jätkien rukouspalvelua 🙂 

Kun tuleva johtava pastorimme Markku Tuppurainen pyysi tänään Jumalanpalveluksessa alle 30 vuotiaita nousemaan ylös, ja koulupastori Toni Kivistö johdatti seurakunnan siunaamaan heitä ja heti perään yli 30 vuotiaiden nousemaan vuorostaan ja vanhimmiston jäsenen Mika Pöntisen siunaamaan, koimme jotain todella tärkeetä: Vedämme viivan siihen, että sanomme ”ne ja ne toimii niin ja niin” kuten Markku sanoi. Nyt olemme yksi Kristuksen ruumis joka siunaa toisiaan. Tästä siunauksesta alkoi uusi aika Seinäjoen helluntaiseurakunnassa, niin uskon. 

Johannes 17:20-23

Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä – minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut. 

Ajattele, että Jeesus meidän pelastajamme rukoili yli 2000 vuotta sitten meidän edestämme ja hän ei ole lopettanut rukoilemasta meidän edestämme, että uskovat päättävät rakastaa toinen toisiaan, niinkuin hän on esimerkin antanut. Tehdään ystäväni päätös rakastaa lähimmäisiämme. Silloin Jumalan virrat tuovat läpimurron tähän maahan. 

Seurakunta on Jumalan keksintö, yhteisö jossa rakastamme toisiamme. Huomaa, että israelilaisilla oli synagoga järjestelmä joka korvasi temppelin uhreineen tärkeimpänä uskonnolisen elämän ylläpitäjänä ja siitä tuli juutalaisyhteisöjen uskonnollisen, kasvatuksellisen ja yhteiskunnallisen elämän keskus. Se syntyi korvaamaan tuhoutuneen temppelin suurimman osan juutalaisista ollessa pakkosiirtolaisuudessa, sekä tarpeesta kokoontua yhteen ja rohkaistua muiden kanssa yhteisestä, isien uskosta. 

Seurakunnan tulee olla rohkaiseva, palava, ilosanomaa julistava uskovien yhteisö, jossa kaikilla on mahdollisuus kohdata lähimmäisiä ja Jumalaa, sekä palvella niillä lahjoilla, jotka Pyhä Henki jakaa. Seurakunta on perhe, jossa on kaiken ikäisiä Jumalan lapsia, joilla on sama Isä, ja kaikki ovat saman arvoisia ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta. Kristus on seurakunnan pää, joka vahvistuu jokaisen nivelen ja jänteen kautta yhteiseksi hyödyksi. Käsi ei voi sanoa jaloille: ”en tarvitse teitä”. Tarvitaan kaikkia palvelemaan ja täyttämään oman paikkansa seurakunnassa. 

Jeesus rukoili, että seurakunta tunnetaan siitä, että kaikilla siihen kuuluvilla ihmisillä on keskinäinen rakkaus. Siitä meidät tunnistetaan Jeesuksen opetuslapsiksi. Se on Jumalan seurakunnan DNA, jota ilman olemme ainoastaan kuin mikä tahansa kerho. On täysin merkityksetöntä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulumme, koska olemme yksi ruumis Kristuksessa Jeesuksessa. Jos jokin ruumiin osa kärsii, kaikki kärsivät sen kanssa ja jos joku ruumin osa iloisee, kaikki iloitsevat sen kanssa! 

On suurta Jumalan armoa, että saamme olla yksi iso perhe, jossa välittyy Jumalan armo kaikkia kohtaan! Yhteisössä on valtava voima, ja seurakunnan voima ja auktoriteetti perustuu Jeesuksen täydelliseen työhön ristillä, hänen kuolemaansa, yllsnousemiseensa joka vaikuttaa hänen kalliilla sovintoverellään ostamaansa joukkoon uskovia. Kukaan uskova ei pysty omassa voimassaan tekemään yhtään mitään, vaan olemme täysin riippuvaisia Jumalasta, niin kuin Jeesus sanoo: Ilman minua ette voi tehdä mitään.

Mitä me voisimme tehdä, jotta kokisimme seurakunnan rakkaaksi kaikenikäisille? Sen, että palvomme, rukoilemme, kokoonnumme yhdessä. Sen lisäksi pidämme ”rukousalttarimme” palavana ja tutkimme Raamattua säännöllisesti ja sovellamme sitä arjessamme. Kun rakastumme Jeesukseen, saamme halun viipyä hänen läsnäolossaan. Silloin loistamme kuin tähdet tämän ajan keskellä. Ole siunattu ystäväni! 

Jeesuksen elämä on täydellinen esimerkki uskoville

 

Hillsong Stockholm viime talvena :)

Hillsong Stockholm viime talvena 🙂

Morjensta! Taas on aika kirjoittaa blogia. Tällä kertaa se liittyy teologian opintoihini Global University Finlandille ja Kristuksen elämä kurssiin. Suoritan tällä tavalla käytännön harjoitukseni ja toivon, että voit rakentua ja saada uutta voimaa arkeesi, välillä niin mustan marraskuun keskellä.

1. Jeesuksen tausta

Galilean asukkaista voidaan sanoa seuraavaa:
• he olivat yleensä köyhiä ja yksinkertaisia
• toisaalta myös tarmokasta isänmaallista toimeliaisuutta
• sen tähden kykenivät tekemään voimakasta vastarintaa sodassa vihollista vastaan
• pitivät vapautta ja kunniaa rahaa tärkeämpänä
• eivät saaneet arvonantoa Juudean juutalaisilta
• runsaasti asukkaita jotka pitivät kiinni isien uskosta
• elinolojensa ansiosta olivat avoimia uusille vaikutteille
• siksi muita ennakkoluulottomammin kuuntelivat Jeesusta
• ei varmasti ollut sattuma, että Jeesus kasvoi Galileassa ja suoritti siellä suurimman osan elämäntyöstään
– Jeesus kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä, jossa kasvoi ystävälliseksi
– hän tuli toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa tästä johtuen empaattisuus kasvoi positiivisessa ilmapiirissä

Sovellus

Jokaisella on oma taustansa. Silti se ei ole este Jumalalle, vaan osa yksilöllistä suunnitelmaa, jonka kautta kasvamme ihmisinä. Kun hyväksymme oman taustamme sellaisenaan, voimme nähdä, että Jumala on sen kautta muovannut meistä sellaisia, jotka voivat sitoutua häneen kokosydämisesti.

 

2. Jeesus esimerkkinä sitoutumisesta
– hänen oma esimerkkinsä sitoutumisesta Isän tahtoon
– korosti opetuksessaan yhteyttään Isän kanssa
– pohjana Isän toimintamalli, tiivis rukousyhteys ja kuuliaisuus
Jeesuksen toimintamalli: Kuuliaisuus Isälle

Joh. 6:37–38, 5:19
Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos. Minä en ole tullut taivaasta toteuttamaan omaa tahtoani vaan lähettäjäni tahdon.

Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi tehdä mitään omasta aloitteestaan vaan ainoastaan sen, mitä näkee Isän tekevän. Mitä tahansa Isä tekee, sitä tekee samoin myös Poika.

– koska toimi kuuliaisesti, vaatii myös seuraajiltaan samaa
– perustuu ystävyys- ja luottamussuhteeseen
– ei enää kaveri vaan Herra ja ystävä
– hän ilmaisee itsensä ystävilleen, jotka ovat sitoutuneet häneen
– kukaan ei tahdo uskoutua syvällisesti puolitutulle vaan ystävälle

Matt. 10:38–39
Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.

Joh. 5:21–23
Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa elämän, niin myös Poika antaa elämän niille, joille hän tahtoo. Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.
• Isän suunnitelma antaa samat valtaoikeudet Pojalle, jotta häntä kunnioitettaisiin samoin kuin Isää

Joh. 14:21, 15:14–16
Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.

Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte.

• ei ole todellista rakkautta ilman kuuliaisuutta
• hänelle Jumala ilmoittaa itsensä!
• ystävyyden tunnusmerkki on kuuliaisuus Jeesukselle
• ystävälle ilmaistaan salaisuuksia
• taustalla Jumalan suunnitelma pelastaa ihmiskunta
• hän tiesi, että valitset seurata Jeesusta
• hänen tahtonsa on julkituoda ilosanoma kaikille ja tuottaa Hengen hedelmiä
– silloin Isä antaa kaiken mitä tarvitsemme

Sovellus

Näemme halki Raamatun kuinka tärkeänä Jumala pitää uskollisuutta, kuuliaisuutta ja sitoutumista. Sitä seuraa aina siunaus ja menestys. Tarvitsemme saada ilmestyksen päivittäin Jeesuksen esimerkistä, kuinka hän toimi ja sitoutua samaan toimintamalliin. Silloin Herra saa kaiken kiitoksen ja kunnian, joka hänelle todella kuuluu. Ole siunattu lukijani 🙂

Kiitollisuus feat. Suuruutes äärellä

iphone4s 123Ei terve miten kiitollinen voi olla 😀

Suurutes äärellä tapahtuma lähestyy kovaa kyytiä, kun viikon päästä perjantaina (21.11) Seinäjoen helluntaikirkossa räjähtää klo 20, kun ILTA live johtaa ainutlaatuiseen ylistykseen, johon kaikki yhtyvät! Tiedän sen, koska nää frendit treenaa hullun lailla ennen tapahtumaa ja seurakunta rukoilee! Kun kelataan, että tapahtumaa valmistetaan rukouksin, julistaen Jumalan aikaansaamaa läpimurtoa ihmisten elämässä, lopputulos voi olla ainoastaan timanttia! Se on siinä. 

Alan innostua päivä päivältä, koska olen huomannut, kuinka nuoret ovat innostuneet tästä 🙂 Ihan esimerkkinä voin mainita, että Ani-Sofia Hietala ja Tuulia Koponen ovat innostaneet rukoilemaan tapahtuman puolesta sekä yksityisesti että porukalla 🙂 Herra on sytyttänyt heidät ja monet muut, etsimään Kaikkivaltiaan kasvoja, jotta todella voimme kokea jotain sanoinkuvaamatonta Isän kirkkauden vaikutusta tapahtumassa. Tuon janon on Herra asettanut henkeemme. Kyse on hellittämättömästä rukoustaistelusta, johon Pyhä Henki tahtoo johtaa kaikki uskovat, oli asia mikä tahansa, saamme ylistää, palvoa ja kiittää mitä Isä tekee! Ja kun tapahtuma on ohi, ja toteamme, että Isä yllätti meidät aivan täysin, huomaamme, kuinka tärkeää meidän on taistella rukouksessa ja rakastumme syvästi häneen 🙂

Mistä olen kiitolinen juuri nyt? Siitä, että Jumala on nostanut Seinäjoen illan vastuuseen uusia, lahjakkaita nuoria, jotka sydämestään palvovat Herraa. Viime lauantaina kun pastori Jacob Huttunen opetti Herran kunnioittamisesta, saimme kokea pyhyyden kosketuksen voimallisesti. Se oli jotain sanoinkuvaamatonta. Olen varma siitä, että Herra tulee näyttämään pyhyteensä suuruuden tapahtumassa, jota emme uskalla edes kuvitella! Siksi pyydän sinua rakas lukijani, rukoile tapahtuman puolesta päivittäin, jotta Herran kirkkaus lankeaa voimallisesti 🙂 Kiitos sulle! 

”Tahdon sinusta juopua, Isä sä olet ainoa, tahdon enemmän sinua, siks tässä oon. Tahdon sinusta juopua, sinun virtaasi upota. Jeesus, tässä oon.” (Laske Henkesi)

Kun sunnuntaina ajoin autolla Kokkolaa kohti, yhdyin Pekka Hautakankaan johtamana ylistykseen edellämainitun biisin mukaan, jotain murtui sisälläni. Hoksasin, että Herra on todella asettanut sydämiimme syvän janon hänen puoleensa, jotta emme olisi tyytyväisiä, vaan janoisimme mahdottomia Isältä, joka voi kaiken. Ylistys johtaa palvontaan, jossa kohtaamme pyhän Jumalan, jossa voimme viipyä vaikka kuinka kauan, siitä ei saa kyllikseen. Kuten Jacob mainitsi lauantaina, että kun Herra ilmestyi pyhyydessään, se 1,5 tuntia tuntui kolmelta minuutilta ja on yksi syvimpiä kokemuksia hänen elämässään. 

Paavalin kirje Efesolaisille 1:17-23

Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan. Tällä voimallaan hän vaikutti Kristuksessa herättäessään hänet kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa, ylemmäksi kaikkea hallitusta ja valtaa, voimaa ja herruutta ja jokaista nimeä, joka mianitaan, ei vain tässä maailmanajassa vaan myös tulevassa. Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa ja täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. 

Tähän jaejaksoon sisältyy todella paljon, enkä yritäkään avata sitä kokonaan, koska se vaatisi kokonaisen saarnan valmistamista, niin valtava aarre on Raamattu. 

Kiinnitämme huomion joihinkin kohtiin:

  • antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
  • valaisisi sydämemme silmät

jotta tietäisitte:

  • mikä on se toivo johon hän kutsunut
  • miten suuri on on perintönsä kirkkaus
  • miten äärettömän suuri on hänen voimansa

Pelkästään näihin jakeisiin sisältyy jotain käsittämätöntä, jota voimme vain arvailla ja pyytää Pyhää Henkeä avaamaan, mitä näiden jakeiden taakse kätkeytyy. Muistan kun Koskenrannan Arttu joskus sanoi, että jotain mieletöntä kätkeytyy näihin sanoihin, jotka eivät yksinkertaisesti riitä kuvaamaan. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan 🙂

Mistä apostoli puhuu näissä jakeissa? Voin vain anoa, että Herra opettaisi pyhässä läsnäolossaaan ja avaisi näkemään taivaallisiin, ilman rajoittunutta katsetta näkyvään maailmaan, jotta voisimme ymmärtää mitä tässä todella sanotaan. Uskon, että että Paavali on todella ollut rukouksen mies ja kun hän on etsinyt Jumalaansa, hänen pyhyytensä on avannut näkemään jotain todella timanttia! Siksi hän rukoilee sitä Efeson seurakunnallekin. Voimme anoa, että Isä ”anna silmävoidetta, jotta voin nähdä taivaallisiin, nähdä kuka sinä todella olet ja kaikki tilanteet sinun näkökulmasta” ja saamaan kirkkaita näkyjä, kuinka suurta Jumalaa palvelemme! 

Miksi? Jotta ymmärtäisimme kuinka valtavan suuri lahja pelastus (toivo) on. Kuinka saamme periä Isän lapsina taivaan kirkkauden ja voimme kiinnittää katseemme häneen ja nähdä tilanteet hänen auktoriteettiasemastaan käsin. 

Ja kuinka suuri hänen voimansa sitten on, joka vaikuttaa elämässämme? Se on ääretön, koska tuolla samalla voimalla hän herätti Poikansa kuolleista ja asetti hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa. Istuminen tässä asiayhteydessä kertoo hänen kuninkaallisesta valta-asemastaan ja sen vahvistaa seuraavat jakeet. Voimme vain todeta, että jos pikkuhiljaa alamme ymmärtämään, kuinka suuri, Pyhän Hengen voima asuu sisällämme, voimme voittaa kaikki paholaisen valheet ja koukut elämässämme. Kuten jae 22 sanoo: 

”Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle…”

Mitä jää jäljelle? Ei mitään. Jeesus on kuningasten Kuningas. Voiko uskova elää Kristuksen voitossa, eläen hänen kirkkauttaan todeksi? Kyllä voi, tämän Jumalan sanan mukaan. Rajoitteet ovat meissä, ei Jumalassa. Huomaa myös miten jae loppuu. Jeesus on pää, me olemme oksat. Hänessä on voima, ei meissä. Kuuliaisuus Kristuksen tahdolle saa aikaan menestyksen kaikessa mitä teemme. Jumala kasvattaa omiaan jatkuvasti nöyryyden kautta, jotta näemme, ymmärrämme ja hyväksymme riippuvuussuhteemme häneen. 

Joten kiinnitetään katseemme Jeesukseen ja hänen täydelliseen voittoonsa perkeleestä. Saamme nähdä miten hän tulee näyttämään valtasuuruutensa sinun ja minun elämissä, jossa ymmärrämme, että ilman Jeesusta emme voi tehdä mitään, mutta hänen voimassaan voimme kaiken! Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Kunnioitus – avain menestykseen

1.Piet 1:14-19

Olkaa niin kuin kuuliaiset lapset älkääkä mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen tietämättömyytenne aikana, elitte. Tulkaa sen sijaan kaikessa vaelluksessanne pyhiksi, niin kuin teidän kutsujannekin on pyhä. Onhan kirjoitettu: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.” Jos te siis Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee jokaisen hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa jumalanpelossa tämä muukalaisuutenne aika. Tiedättehän, että teitä ei ole lunastettu isiltä perimästänne turhasta vaelluksesta katoavilla aarteilla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, kuin virheettömän ja tahrattoman Karitsan, kalliilla verellä. 

Vanha testamentti julistaa toistuvasti: näin te tulette tietämään, että minä olen Herra. Uusi testamentti vie kunnioituksen uudelle tasolle, sillä armon kokemisen taustalla on kunnioittava suhde Jumalaan. Jumalan äänen kuulemisen taustalla on suhde häneen ja kunnioittava, antautunut palava rakkaus. Miten sitten Kristus ja seurakunta? Jeesus sanoi: Ilman minua ette voi tehdä/saa aikaan mitään. Minä olen puu, te olette oksat. Riippuvuussuhde Jeesukseen. Ilman häntä emme voi tehdä mitään. 

Nöyrät, antautuneet pastorit esikuvana tänä päivänä kunnioituksen tarpeellisuudesta: elävät läpinäkyvää elämää suhteessa kaikkiin ihmisiin ja Herraan. Eivät tee asioita huolimattomasti, vaan fokus on Jeesuksessa ja siinä esimerkissä jonka hän antoi: siksi me teemme prikulleen samalla tavoin, sitä seuraa aina menestys, ennemmin tai myöhemmin! Jos teet asiat tänään oikein, vuoden, kolmen tai 7 vuoden päästä voit nähdä Jumalan valtavan siunauksen, jota et osannut villeimissä unelmissakaan toivoa! 

sukupolvien keskinäinen kunnioitus seurakunnassa

Se tulee olemaan avain herätykseen niin kotiseurakunnassani kuin muuallakin. Niin vakaasti uskon. Minä rakastan vanhempia Jumalan miehiä ja naisia Seinäjoella ja ympäri Suomea, koska heillä on vähintään yhtä iso liekki, tahtotila ja jano Jumalan kirkkauden ilmestymiseen kuin itselläni. Siksi Jumalan kirkkaus tulee ilmestymään Suutuutes äärellä tapahtumassa (marraskuussa Seinäjoella 🙂 kirkkaasti, koska tiedän, että vanhempi sukupolvi muistaa päivittäin tapahtumaa rukouksin ja ILOITSEE, kun näkee ja kuulee, miten Jumala on pelastanut, vapauttanut, parantanut ja uudistanut monia tapahtumassa! Kaikki voitot ovat yhteisiä! Rakasta, osoita kunnioitusta kaikkia Jumalan lapsia kohtaan, koe yhteyttä ja näe, että ilman vanhemman sukupolven arvokasta työtä, emme olisi työssä tässä kohtaa. 

Pastori Markku ottaa vastaan  tammikuun ekana päivänä vetovastuun pastori Martilta. Heinäkuussa Markun tultua remmiin seurakuntapastoriksi,  olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka hän arvostaa Martin pitkää, ansiokasta työrupeamaa ja on varmasti oppinut monta asiaa häneltä tämän siirtymävaiheen aikana. Hiljainen tieto on pikku hiljaa siirtynyt eteenpäin. Itsekin olen kokenut tehtäväkseni siunata Marttia ja hänen perhettään, kuinka mahtavan esimerkin hän on antautuneesta Jumalasuhteesta näyttänyt. Kuinka hän loistaa Kristuksen rakkautta ja rohkaisee, taistelee rukouksessa, kuin myös Markkukin. Se on todella tärkeää. 

Kaiken toiminnan keskellä, meidän täytyy ymmärtää se fakta, että pastoritkin ovat normaaleja ihmisiä, kuten sinä ja minä. He eivät ole yli-ihmisiä, joilla on rajoittamattomat voimavarat, vaan hekin väsyvät työtä tehdessään. Jostain syystä tämä asia unohtuu liian usein seurakunnissa. Saatamme nähdä, että pienimmissä ja suuremmissakin seurakunnissa pastori pahimmillaan joutuu tekemään kokouksen aikana ja sen jälkeen, seuraavia asioita: siivoamaan, johtamaan kokousta, vaihtaa sanoja tykille, miksaamaan, palvelemaan rukouspalvelussa. 

Herra avatkoon silmämme, että pastorin työ ei tarvi olla hoitaa kaikkia näitä asioita, vaan valtuuttaa ”pyhät palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen”. Olkoon meillä sellainen sydän ja toimintamalli tavatessamme pastoreitamme, että ”voinko jotenkin olla avuksi?” 

Kunnioitus on perusta jolle Raamattu on rakennettu. Kun kunnioitamme Herraamme, saa se aikaan sydämen muutoksen. Rakastumme, sitoudumme ja alamme toimimaan siinä paikassa, johon Jumala on meidät asettanut. Kukaan ei voi korvata sinun paikaasi ystäväni. Ei kukaan. Sinä olet tarpeellinen Kristuksen seurakunnalle, kuulut sitten mihin kirkkokuntaan tahansa. Jumala on antanut kaiken mitä tarvitset, jotta voit toteuttaa kutsumustasi seurakunnan keskellä ja rohkaista veljiä ja sisaria, sekä olla Kristuksen tuoksuna tämän pimenevän ajan keskellä. Ole siunattu! 

Avoliitto vs Jumalan tahto

by Arttu Koskenranta 🙂

Tiitus 2:11-14

Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, kun odotamme autuaan toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. Hän antoi itsensä meidän puolestamme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka ahkeroi hyviä tekoja.

Johannes 15:1-8

”Minä olen tosi viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii, ja jokaisen oksan, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, jotta se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan kautta, jonka olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niin kuin oksa ei itsestään voi kantaa hedelmää, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette voi tehdä mitään. Jos joku ei pysy minussa, hänet heitetään pois kuin oksa – ja se kuivettuu. Kuivat oksat kootaan yhteen, heitetään tuleen ja poltetaan. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyy teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja se tapahtuu teille. Siinä minun Isäni kirkkaus tulee ilmi, että te kannatte paljon hedelmää ja niin osoitatte olevanne minun opetuslapsiani.”

Olenko sellainen, joka voi syödä vain pienen määrän poronkäristystä pienessä annospakkauksessa? Eli, olenko minä sellainen, joka ei kykene kasvamattomuutensa tähden nauttimaan säännöllisesti Jumalan sanaa ja soveltamaan sitä arjessa, koska nautin enemmän harrastuksistani, elokuvista jne?

Annanko Jumalalle mahdollisuuden toiminnallani kasvattaa hänen tuntemisessaan vai estänkö sen? Hän ei tee koskaan väkivaltaa, vaan voimme nähdä omien valintojemme seuraukset elämässämme. Ei hätää, jos päätämme tehdä parannuksen ja valita Isän suunnitelman, hän jatkaa meissä työtänsä! Sinusta voi kasvaa suuressa määrin ”poronkäristyksen nauttija”, eli alat nauttimaan Jumalan sanasta paljon!

Aviopari on yksi liha, mutta silti kaksi erilaista ihmistä, joista on tullut Isän edessä yhtä. Heillä on omat ajattelutapansa ja taustansa joilla he ovat oppineet toimimaan. Jos ei ole rakkautta ja kärsivällisyyttä, tulee törmäyksiä. Minun oma ajattelumallini voi olla aivan erilainen kuin Isällä. Tahdonko alistaa tahtoni Jumalan auktoriteetin alle kokosydämisesti? Eli tahdonko toimia omalla tavallani vai muuttua mielen uudistuksen kautta, tutkimalla Jumalan sanaa ja soveltamalla sitä arjessani?

Synti = ohi laukaus. Älä lähde minnekään Raamatun osoittamalta tieltä.

Esimerkki: Nuori mies ja nainen käyvät seurakunnassa silloin tällöin ja jonkin illan jälkeen alkavat pikku hiljaa tutustua toisiinsa ja tunteet saavat heistä otteen, ja mietittyään toisiaan, aloittavat seurustelun ja alkavat tekemään kompromisseja maailman arvojen kanssa, seurakunnan merkityksen vähentyessä, lopulta päätäyen muuttamaan yhteen ennen avioliittoa.

Mistä on kyse?

Siitä, että jos rukouselämämme ja Raamatun lukeminen ei ole aktiivista tai vaan satunnaista, tunteet voivat saada vallan helposti. Jos tahdomme olla kuuliaisia Jumalan sanalle ja oppia tunnistamaan Jumalan äänen tarkasti, siihen ei ole oikotietä. Vietä aikaa hänen läsnäolossaan. Kun alat tapailemaan jotain kivaa seurakunnan tyttöä tai poikaa, kysy rukouksessa Isältä, viekö tää suhde lähemmäs vai kaueammas sinusta. Silloin tiedät, mikä on Jumalan tahto, koska hän ei johdata koskaan elämääsi ihmistä, joka voi erkaannuttaa sinut hänen yhteydestään. Ole kärsivällinen näissä asioissa, koska Jumala antaa sulle parhaan aviopuolison mikä täydentää sua ja saatte yhdessä palvella häntä. Tätä päätöstä seuraa aina Jumalan siunaus ja varjelus!

Lisää esimerkkejä:

  • Humalahakuinen juominen/viihtellä käyminen
  • ei uskova seurustelukumppani
  • porno riippuvuus
  • tietoisessa synnissä eläminen

Missä mättää? Armo ei anna koskaan lupaa elää synnissä vaan se muuttaa meidät elämään Jumalan tahdossa! Toisin sanoen, jos täytät mielesi maailman ajatuksilla kuuntelemalla vaan ei kristillisiä bändejä, elokuvia ja lehtiä, ajattelutapasi alkaa muuttumaan sellaiseksi.

Jos taas satsaat Jumala suhteeseesi ylistämällä Herraasi seurakunnassa ja kodissasi, alat muuttumaan Jumalan kaltaiseksi! Niin yksinkertaista se on. Jos alat rohkaisemaan toisia ja siunaamaan läheisiäsi tavatessasi heitä, saat varmasti aktivoida armolahjat jotka Isä on jo antanut. Harjaannu näkemään asiat Jumalan näkökulmasta.

Ainoastaan Jumalan Sanalla voimme tuomita jokaisen ajatuksen joko raamatulliseksi tai epäraamatulliseksi. Tarvimme jatkuvasti ohjausta Pyhältä Hengeltä jotta vangitsemme ajatuksemme kuuliaisiksi Kristukselle alamaisiksi. Ainoastaan Hengen miekalla meidän tulee murtaa vihollisen muurit, koska siinä on Jumalan auktoriteetti.

Maailma opettaa olemaan itsekäs. Jumala taas opettaa omiaan ajattelemaan toisen parasta, olemaan epäitsekäs. Kun siunaat toisia, perit itsekin siunauksen, ja kun rakastat Herraa, rakastat hänen luotujaan niin opit rakastamaan myös itseäsi.

Jotta voisimme ottaa vastaan enemmän Jumalan voimaa elämäämme, meitä tyhjennetään omasta voimasta. Herra tekee sen rakkaudesta meihin, jos vain tahdomme kasvaa kiinni Kristukseen, jaloon öljypuuhun. Jeesus on puu, me olemme oksat. Hän puhdistaa jokaisen oksan, jotta se tuottaisi runsaamman hedelmän! Annammeko Herran näyttää millaisia me olemme lihassamme jotta hyväksymme että tarvitsemme jatkuvasti Jeesusta vapauttamaan meitä syvällisesti?

Pyhä Henki minussa näyttää mikä rakentaa minua hengellisesti, ja mikä hajottaa. Se on rehellisyyttä, johon syvästi kaipaan. Vaikka tiedän saaneeni kaikki syntini anteeksi, ja Jeesuksen veren puhdistavan minua jatkuvasti kaikesta saastasta jota en edes tiedosta, tahdon olla läpinäkyvä Pyhälle Hengelle. Hän on totuuden Henki, ja totuus tuo vapauden. Toisin sanoen, kun huomaan toimivani väärin, tuon asian Isän eteen ja hylkään toimintamallini, jotta Pyhä Henki vie minut vapauteen. Ai että!

Ole siunattu ystäväni 🙂

Jumala, Pekka Perho ja ylivertainen suunnitelma

Sunnuntaina 5.10.14 tuli riemullinen uutinen rakkaassa kotiseurakunnassa, joka tuli aivan puun takaa. Siksi tämä kirjoitus, johon liittyy Jumalan suunnitelman toteutuminen omassa elämässäni, joka sivuaa rakasta kotiseurakuntaani myös..

Pekka vauhdissa :)

Pekka vauhdissa 🙂

Herra laittoi kaipuun sydämeeni muuttaa Seinäjoelle, mahdollisti sen 31.6.2011, siunasi kodilla, joka on juuri sopiva solutyötä varten. Pastori Ville Pitkänen haastoi mukaan solutyöhön ja solujohtajaksi tavatessamme seurakunnassa ja kun sain kutsun äijäsoluun, innostuin. Pian sen jälkeen sain kutsun solujohtajaksi kyseiseen soluun yhdessä toisen veljen kanssa.

Vihollinen hyökkäsi Jumalan sunnitelmaa vastaan, ihastuin naiseen, joka oli juuri tullut uskoon ja eronnut poikaystävästään. Herätyskellot eivät soineet, vaan annoin tunteiden viedä. Seurakuntayhteys oli rinnalla, seurustelu ykkösenä. Vaikka kävimme seurakunnassa joskus yhdessä, homma ei skulannut. Onneksi solussa sain olla täysin avoin tästä suhteesta ja Jumala uudisti ja virvoitti. Toisinaan rukousillat ystävien kanssa rohkaisivat valtavasti, jossa Pyhän Hengen virvoittava vaikutus ja armolahjat saivat toimia. Samoin äijäsolussa armolahjat toimivat ja huomasin kuinka arvokkaita ystäviä Herra on johdattanut elämääni.

Kevät talvella parisuhde loppui ja juuri silloin, kun eniten tarvin rinnalla kulkijoita, Herra antoi ystävien olla tukemassa ja seurakunta eri työmuotojen mukanaan rohkaisi valtavasti. Tutustuin pikkuisen Koskenrannan Arttuun ja Lauraan ja Niemelän Niklakseen ja Tanjaan. Seinäjoen ILTA alkoi tuntua kodilta, kun pääsi paremmin tutustumaan ihmisiin.

Talvella alkoi myös solujohtajuuskoulutus ja sain rohkaistua ja kasvaa. Syksyllä 2012 sain aloittaa seurakunnan Raamattukoulun jossa ansiokkaasti Tuomo Läntelä, Jukka Rajala ja pastori Ville pääasiassa opettivat tärkeistä asioista. Solutyö edelleen tuli rakkaammaksi ja jossain kohtaa armolahjat alkoivat virittyä käyttöön myös omalla kohdallani. Raamattukoulun vaikutuksesta Jumalan sana sai kasvattaa syvempään Jumala suhteeseen. Aloin myös palvella Seinäjoen illan tykkitiimissä ja koin sen tärkeänä palvelupaikkana 🙂 Huippuhetkenä oli ensimmäiset yhteistyöhetket pastori Pekka Perhon kanssa, kun hän julisti Unique Youth tapahtumassa marraskuussa ja sain kaivaa Raamatunpaikkoja skriinille hänen julistaessaan.

Jumalan siunaus solutyössä tuntui ja niitä piti lisätä. Jumala kasvatti melkoisesti, kun piti huolehtia laumasta :). Seurakunnan merkitys kasvoi jatkuvasti, aivan sama oliko keskiviikko vai lauantai ilta vai sunnuntai, niin kirkkolle piti päästä 🙂 Keväällä 2013 huomasin väsyväni, kun palvelin monessa työmuodossa ja kesälomalla hyvien ystävieni kanssa keskustelun jälkeen päätin jäädä kahdesta hommasta sivuun. Helpotti valtavasti. Sain keskittyä nyt solutyöhön, rukouspalveluun sateet lähetä illoissa ja rukoustiimin vetoon nuorten keskellä. Näiden ohella saan edelleen jatkaa teologian opintoja Global University Finlandissa (etänä).

Syksyllä sain mahdollisuuden ensimmäistä kertaa matkustaa Israeliin upean ryhmän kanssa. Nuorten porukka (vissiin 25) tiivistyi matkan aikana ja saimme ilta hetkissä kokea mahtavia hetkiä Jumalan läsnäolossa. Lähes kaikki taisivat todistaa vuorollaan mitä Jumala oli tehnyt omassa elämässä. Ryhmästä tuli tiivis ja matkan jälkeenkin monta kertaa kokoonnuimme yhteen ja näistä sisarista ja veljistä on tullut erittäin rakkaita itselleni. Yhteys on pysynyt vahvana ja tulee pysymään, sehän on selvä 😀

Helmikuussa 2014 nuorisopastorit Niklas Niemelä ja Johannes Saranpää veivät nuorten ryhmän Tukholmaan, jossa päätarkoituksena oli tutustua Hillsong Stockholmiin. Se opetti paljon. Sydämeen jäi palo nähdä saman toteutuvan Seinäjoen helluntaiseurakunnassa: Että kaiken ikäiset Jumalan lapset palvovat Jumalaa Pyhässä Hengenssä ja totuudessa. Näky siitä yhteydestä jota tuolla ilmeni oli sanoinkuvaamatonta.

Matkan jälkeen opin vielä enemmän arvostamaan kotiseurakunnan pastoreita, kaikkia työntekijöitä ja vanhimmistoa, jotka ovat antaneet koko elämänsä Jumalan käyttöön kysymättä palvelushintaa. Aloin siunaamaan aamuhetkissä pastoreita ja heidän perheitään, koska he ovat hengellisiä auktoriteettejani, jotka Isä viisaudessaan on asettanut. Toisaalta edelleen huomasin surevani sukupolvien välistä kuilua. Miten olisi mahdollista saada koko seurakunta kokoon yhdessä palvomaan ja palvelemaan Jumalaamme?

Sitten tapahtui se, että vanhimmisto ilmoitti, että pastori Markku Tuppurainen yhdessä vaimonsa Mirjan kanssa tulevat työyhteyteen Seinäjoelle 1.7. alkaen ja Markku aloittaa seurakunnan johtavan pastorin työt 1.1.2015. Se tieto rauhoitti syvästi. Oikeastaan kukaan ei voi korvata pastori Martin paikkaa, mutta Markku on Jumalan mies ja Isä kasvattaa häntä siihen tehtävään varmasti, jossa hän saa viedä seurakuntaa uusiin haasteisiin. Olen kokenut yhteistyön Markun kanssa luontevaksi ja voimaannuttavaksi, ei voi kuin kiittää Jumalaa hänestä 🙂

Syksy on ollut yllätyksiä täynnä, kun Arttu ja Laura Koskenranta muuttivat takaisin Kanadasta Thunder Bayn Saalemin työyhteydestä. Yllätys oli myös, kun rakkaat nuorisopastorit perustavat uuden seurakunnan. Tänään, seurakunnan ehtoolliskokouksessa, kirkon ollessa täynnä, tuli yllättävä tieto, että Pekka, Neea, Linnea ja Adeline Perho muuttavat Seinäjoelle keväällä 2015 ja Pekka aloittaa pastorin työt seurakunnassa. Nyt voi olla todella kiitollinen Jumalan suuresta suunnitelmasta ja aikataulusta!

Keskustelut Pekan kanssa ovat aina olleet valtavan rohkaisevia. Hän on todella Jumalan mies, hän elää läpinäkyvää elämää. En rehellisempää, aidompaa miestä voisi toivoa pastoritiimiimme, joka on vailla vertaa! TERVETULOA siis Pekka ja perhe!

Vuodet ovat vierineet, mutta Jumalan ainutlaatuinen suunnitelma on voimassa jokaisen uskovan kuin myös seurakunnan kohdalla! Tiedän, että jokaisen uskoa koetellaan, mutta kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi jotka Jumalaa rakastavat. Kasvuahan ei oikeastaan voi tapahtua, ellei tule koskaan haasteita.

Roomalaiskirje 5:1-5

Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen kauttaan me olemme päässeet uskossa tähän armoon, jossa nyt olemme, ja me kerskaamme Jumalan kirkkauden toivosta. Emmekä ainoastaan siitä, vaan me kerskaamme myös ahdistuksista, tietäen, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, kärsivällisyys koetuksen kestämistä ja koetuksen kestäminen toivoa. Mutta toivo ei tuota pettymystä, sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.

Uskon koko sydämestäni, että sukupolvien välinen kuilu pienee ja poistuu ajan saatossa seurakunnastamme. Sen vuoksi notkistan polveni Isän edessä ja kiitän hänen valtavasta rakkaudestaan joka ei koskaan lopu. Olen varma, että Jumala tulee pitämään huolta omistaan kaikkina päivinä, tuli sitten minkälaisia haasteita tahansa vastaan, koska hän on niin luvannut Sanassaan. Ole siunattu!

Sitoutumisen siunaus

 

Miksi meidän pitää sitoutua?

Ensin näemme oman syntisyytemme. Sen jälkeen vastaanotamme armon. Koemme Jumalan hyväksynnän, armon ja rakkauden konkreettisesti. Murrumme tuon rakkauden äärellä. Kun Herra alkaa osoittamaan hänen lävistettyjä käsiään, ymmärrämme, että hän ei katso meitä syyttäen vaan rakastaen. Katsomme Jeesukseen ja sydämemme murtuu, kun näemme hänen maksaman hinnan. Emme jää miettimäään: ”miten kaukana voin elää Jeesuksesta, hylkäämättä häntä kokonaan”, vaan saamme syvän halun olla hänen lähellään, totella ja kunnioittaa häntä.

Raamattu alkaa elämään meille, kun olemme hänen lähellään. Elokuvat, jotka ennen tuottivat nautintoa, alkavat maistumaan puulta. Suuremman nautinnon koemme ylistäessämme kuningastamme. Koska hän on valloittanut sydämemme. Kun Jeesus on sydämemme Herra, se heijastuu käytökseen ja sitoutumiseemme häntä kohtaan. Ymmärrämme, että Herra tahtoo käyttää meitä vajavaisuuksista huolimatta. Saamme sellaisen tahtotilan, että sanomme: ”Herra, olen tässä, tahdon olla kuuliainen ja sitoutua tahtoosi, teen mitä tahansa jotta valtakuntasi menestyy kotikaupungissani, että ihmisiä voi tulla uskoon ja alkaa elämään sinulle kokosydämisesti.”

Esimerkki arjestani. Työssäni tarjoan yrityksille mahdollisuutta saada teollisuudessa laajasti käytössä oleva tulostin, joiden materiaalit ovat sitä mitä niiden pitääkin olla, laadukkaita. Kun asiakas päättää hankkia meidän tulostimen, tulen henkilökohtaisesti asentamaan sen ja opastamaan sen käytössä. Olen puhelinsoiton päässä, kun he kaipaavat apua. Firmamme ei veloita koulutuksesta, tahdomme palvella ja sitoutua yhteistyöhön. Emme ole hakemassa yhtä isoa kauppaa, vaan partnereita, jotka oppivat hyödyntämään kaikessa laajudessa tulostimen mahdollisuudet ja tehostamaan työajan käyttöä sen kautta.

Paras esimerkki sitoutumisesta on Jeesus. Hän teki kaikessa Isän tahdon. Hän vietti aikaa rukouksessa, jotta tiesi tarkalleen mihin suuntaan hänen palvelutyönsä tuli keskittyä. Siksi hän pystyi esiintymään ja puhumaan ”niinkuin se jolla on valta”.

Jos ihmettelemme, miksi uskomme ei ole kasvanut, ikäänkuin olisimme pysähtyneet, vastaus voi olla sitoutumisen puutteesamme. Kyse voi olla mielen päätöksestä: ”Ei mun tarvii ihan kaikkea antaa Jeesukselle. Tahdon hoitaa itse tuon ja tuon alueen, tuon asian voin antaa Jeesuksen huoleksi.” Vasta kun hyväksymme, että omassa lihallisessa luonnossamme mokaamme asiamme ja luovutamme kaikki asiat Herralle, alamme elämään menestyksessä.

Kenelle Jeesus uskoi tehtävän kertoa ilosanomasta? Seurakunnalle, joka oli nähnyt, kokenut, elänyt Jeesuksen toiminnan läpi ja sitoutunut maaliin, jotta kaikki voisivat löytää pelastuksen. He eivät kyselleet palvelushintaa, vaan olivat valmiita tarvittaessa kuolemaan mestarinsa tähden. He rakastuivat hänen myötätuntoonsa ihmisiä kohtaan ja siitä tuli tunnusmerkki alkuseurakunnalle. He kokosivat kaiken omaisuuteensa ja jakoivat varat kaikille tarpeen mukaan. Se kertoo suuresta rakkaudesta, antautumisesta ja sitoutumisesta Jeesukselle, kun materialisimi ei ollut sitonut heitä.

He lähtivät ympäri Rooman valtakuntaa kertomaan ilosanomaa ja monet näkivät sen rakkauden joka pastoi heistä läpi. Siinä ei haettu ihmiselle kunniaa, vaan Jeesus oli keskipisteenä. Kaiken ikäiset ihmiset näkivät heissä Jeesuksen, jotka eivät pelänneet ahdistuksia. Vaikka heitä vangittiin, teloitettiin, vainottiin he eivät koskaan kieltäneet mestariaan, joka oli antanut esimerkin täydellisestä kuuliaisuudesta.

Miten tämän päivän kristityt? Olisimmeko valmiita menemään vankilaan Jeesuksen nimen tähden? Vaikkei meitä koskaan vankilaan pistettäisikään, meidän tulisi olla valmiita siihenkin. Koska rakkaus vaikuttaa tekoina.

Jaakob 1:19-27

Tietäkää, rakkaat veljeni, että jokaisen ihmisen tulee olla nopea kuulemaan mutta hidas puhumaan ja hidas vihaan, sillä miehen viha ei toteuta Jumalan vanhurskautta. Pankaa siis pois kaikki saastaisuus ja kaikenlainen pahuus ja ottakaa sävyisästi vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne. Olkaa sanan tekijöitä eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Jos joku on sanan kuulija mutta ei sen tekijä, hän on kuin mies, joka kuvastimesta tarkastelee luonnollisia kasvojaan. Hän tarkastelee itseään, lähtee pois ja unohtaa heti, millainen oli. Mutta se, joka on katsonut täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä eikä ole muistamaton kuulija vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään. Jos joku luulee palvelevansa Jumalaa mutta ei hillitse kieltään, hän pettää sydämensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha. Puhdasta ja tahratonta jumalanpalvelusta Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdingossaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.

Ilkka Puhakka vieraili Seinäjoella heinäkuussa keskellä elämää tapahtumassa ja kertoi, että autas sana ei viittaa onnellisuuteen, vaan vanhurskauteen, eli Jumalan hyväksyntään. Miksi Jaakob tässä neuvoo ihmisiä valitsemaan sanansa tarkasti? Koska suumme paljastaa, ketä seuraamme, kuka hallitsee kielenkäyttöämme. Jos Jumalan sana on meille rakas, tutkimme ja sovellamme sitä ja näin istutamme taivaallisen kuninkaamme ajatusmaailmaa elämäämme.

Kun etsimme tavan olla kuuliaisia Jumalan tahdolle, emme petä itseämme. Kun me olemme kuuliaisia Jumalan sanalle, olemme siunattuja kaikessa mitä teemme. Tämä on Jumalan lupaus meille, johon voimme vedota Isän edessä.

Annetataan kaikki peliin Jeesukselle tänäänkin ja iloitaan pelastuksesta, jota emme koskaan ansaitse. Ole siunattu 🙂

 

 

Tule Herraksi

Morjesta!

Tällä viikolla Jumala on opettanut minua hengellisessä sodankäynnissä. Ei voi kuin olla kiitollinen siitä! Miksi tämä aihe? Seinäjoen Helluntaiseurakunnan pastori Jacob Huttunen puhui sunnuntaina 17. elokuuta mielen alueen vapaudesta, joka kolahti todella omalle kohdalle! Ja voin sanoa kokemuksesta, että tämä aiheen ympärillä jokainen Jeesuksen seuraaja kamppailee käytännössä joka päivä. Teemme jatkuvasti valintoja päämme sisällä, jotka vaikuttavat väistämättä tulevaisuuteemme, niinkuin Raamattu sanoo: Sitä mitä kylvät, sitä niität.

1.Pietarinkirje 5:5-10

Samoin te, jotka olette nuorempia, tyytykää asemaanne vanhempien alaisina. Ja te kaikki: pukeutukaa keskinäiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät. Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset. Kaiken armon Jumala on Kristuksessa Jeesuksessa kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa. Vähän aikaa kärsittyänne hän itse varustaa, voimistaa, vahivstaa ja lujittaa teidät.

  • Jumalan asettama periaate: kunnioita vanhempia (myös hengellisiä)
  • Kaikkia kehotetaan nöyryyteen, koska heille Jumala antaa armonsa, ei ylpeille
  • Kehoitus edelleen kunnioittaa Jumalaa, ylintä auktoriteettiamme. Miksi?
  • Koska saatana lankesi ylpeyteen suhteessa luojaansa!

Jotta voimme vastustaa saatanan juonia, meidän tulee olla mielenmaailmassamme valppaita, kun hyökkäys iskee! Jos emme valvo ajatuksiamme, seuraa ajattelemattomia sanoja ja tekoja. Kierre on valmis. Se on saatanan suunnitelma, jotta uskova ei ymmärtäisi ajatuksiensa tärkeyttä ja huomaisi, että juuri sitä kautta vihollinen pääsee voittamaan taistelussamme syntiä vastaan.

Toisaalta on erittäin lohduttavaa, että kun olemme kuuliaisia Jumalan sanalle, vastustamme sillä paholaisen hyökkäyksiä, huomaamme sen tehon! Näemme, kuinka sen avulla voimme sekä torjua (uskon kilpi), että hyökätä (sanan miekka) ja sitä paholainen pelkää, koska on kyse hengellisestä sodasta, meidän tulee harjaantua käyttämään Herramme antamaa sotavarustusta paholaista vastaan! Silloin voimme vaeltaa voitossa, emmekä lankea 😀 Nimittäin sotavarustuksemme taustalla vaikuttaa Jumalan auktoriteetti, joka voittaa paholaisen 1000-0.

Huomaa myös tuossa jaejakson lopussa rohkaisu, että armon Jumala on Jeesuksessa kutsunut iankaikkiseen kirkkauteensa. Ai että! Täällä maan päällä joudumme elämään tuskan ja ahdistuksen keskellä monestikin, mutta taivaassa saamme nauttia Jeesuksen kirkkauden vaikutuksesta joka hetki! Niin, ja kun viivymme Jumalan parantavassa läsnäolossa, voimme jo kokea sitä täälläkin! Siksi on niin timanttia olla Herraa lähellä, jolloin muutumme hänen kaltaisekseen.

Huomaa myös, että koetuksilla on tarkoitus. Herra itse varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa! Kun myönnämme, että omassa voimassa emme voi vastustaa syntiä, nöyrrymme ja tulemme Jeesuksen luo. Hän ei syytä, vaan antaa meidän kokea hänen rakkauttaan ja varustaa meidät Sanassaan taistelemaan paholaisen hyökkäyksiä vastaan! Niin alamme oppimaan riippuvuus suhteemme tarpeen mestariimme, jolloin voitamme kiusaukset jatkossa!

Muistetaan rakkaat ystävät siis vastustaa saatanaa Jeesuksen auktoriteetilla, sillä silloin se joutuu pakenemaan. Tunne Jumalan sana niin hyvin, että heti kun päähäsi pälkähtää ajatus, joka ei ole Jumalan sanan mukainen, voit sanoa sielunviholliselle: Valehtelija! En kuuntele sinua enää. Väisty Jeesuksen nimessä.

Vaikka uskova tekee syntiä, sitä ei ”lasketa”, koska Jeesus on sovittanut aivan kaikki syntimme. Kyse on siis valtavasta Isän rakkaudesta jonka päämäärä on asenteen ja käyttäytymisen muutos tästä faktasta käsin. Tieto syntisyydestä ei vapauta, vaan tuomitsee, sen taustalla on syyttäjä. Pyhä Henki osoittaa Kristukseen ja hänen verensä voimaan jatkuvasti, jotta ymmärtäisimme, ettei meidän enää TARVITSE elää tappioissa kuunnellen syyttäjää vaan keskittyä mestariimme!

Jos uskova alkaa synnin paaduttamana ajattelemaan, että ”ei tässä mitään hätää ole, voin elää nauttien maailman tarjoamista nautinnoista ja myös Jumalan siunauksista, niistä edusta jotka risti takaa, minulla ei ole mitään hätää”, hän ei ole ymmärtänyt ollenkaan Jeesuksen maksamaa valtavaa hintaa edestään. Jos me luulemme, että voimme elää tietoisessa synnissä, koska Jumala katsoo sormien lävitse armonsa tähden emmekä tahdo tehdä parannusta, ei ole enää uhria syntiemme edestä, vaan olemme langenneet pois armosta pahasti. Armo kasvattaa hylkäämään jumalattomuuuden ja elämään Herraa kunnioittaen (Tiitus 2:10-11), eli Jeesus kasvattaa meitä kasvamaan Pyhässä Hengessä, ei lihallisessa luonnossamme.

Synnin ei siis saa antaa hallita vaellustamme, vaan meidän tulee janota muuttua Jeesuksen kaltaisiksi: nöyriksi, tottelevaisiksi, epäitsekkäiksi, anteeksiantaviksi, kuunnellen ja katsellen Hengen aisteilla, kysyen mikä on Isän tahto elämässämme ja toimia sen mukaan. Toisaalta, ei riitä, että sanomme olevamme Jumalan lapsia, vaan sanamme, asenteemme, tekomme kertovat totuuden ketä seuraamme.

Jumalan lähellä koemme jatkuvasti hänen armoaan ja rakkauttaan joka muuttaa meitä Jeesuksen kaltaisiksi. Ihmissuhteemme voivat hyvin ja kun epäonnistumme, Pyhä Henki nostaa katsomaan totuutta ja sanoo: Rakas ystävä, tahdon auttaa sinua. Mennään yhdessä näihin tilanteisiin niin saat Jumalan auktoriteetin voimassa voittaa kiusaukset, miltä kuulostaa, sopiiko? Minä: joo sopii! Pyhä Henki: Katsoppas nyt tänne Sanaan, kuinka Jeesus rakasti aviorikoksesta kiinni jäänyttä naista, huomaatko, hän näki naisen halun hylätä syntinsä joten hän ei tuominnut. Ymmärrätkö nyt, että kun sydän muuttuu, käytöskin muuttuu? Tahdotko päästää irti tästä synnistä, niin voin auttaa sinua? Minä: todellakin!

Eihän kuulosta ollenkaan ahdistavalta?

Seuraus: Luovutan koko elämäni, pala palalta, Pyhälle Hengelle ja näin koko ”taloni” hallintavalta siirtyy kaikkivaltiaalle Jumalalle! Rauha, ilo, kokonaisvaltainen huolenpito kuvaavat elämääni tästä eteenpäin. Elämäni muuttuu sellaiseksi, kuin arkkitehti, Isä, viisaudessaan on suunnitellut. Voiko olla parempaa?!

Bonus: Jumalan läsnäolossa on kaikki tarpeemme täytetty, parantuminen sielun haavoista, sairauksista, ongelmista, riippuvuksista. Todistus: Aamulla 21.8. lähdin ajamaan töhin Kauhajoelle ja hampaani tuntui kipeältä. Kun Herra neuvoi laittamaan käden kipeän hampaan päälle ja julistin, että kivun täytyy lähteä Jeesuksen nimessä ja kiitin, että hän poistaa sen. Jatkoin matkaa ja palvoin Herraa timanttien ylistyksenjohtajien innoittamina ja julistin Herran hyvyyttä ja valtasuuruutta, huomasin ennen saapumistani Kauhajoelle, että kipu oli poissa kokonaan!

Ole siunauttu Jeesuksessa 🙂

 

Minä ja minun suuri suuni osa 2

 

Jaakob 3:5-10

Samoin kieli on pieni jäsen mutta voi kerskailla suurista asioista. Kuinka pieni tuli – ja kuinka suuren metsän se sytyttää! Myös kieli on tuli, vääryyden maailma. Kieli on jäsenistämme se, joka tahraa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. Kaikkien petoeläinten, lintujen, matelijoiden ja merieläinten luonnon ihminen voi kesyttää ja on kesyttänytkin, mutta kieltä ei kukaan ihminen pysty kesyttämään. Se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja. Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni!

Mitä negatiivinen puhe kertoo puhujastaan?

  • armon ja rakkauden kaipuusta ja sen puutteesta
  • empaattisuuden puutteesta
  • omasta rikkinäisyydestä
  • tuomion- ja lainalaisuudesta
  • ongelmakeskeisyydestä
  • malttamattomuudesta
  • rauhattomuudesta
  • lihallisen luonnon ruokkimisesta

Katsotaanpa tarkemmin tuomion- ja lainalaisuutta. Jos emme ole käsittäneet, millaisen hinnan Jeesus on maksanut synneistämme, vapauttaakseen meidät elämään Isän yhteydessä, olemme pahasti hukassa. Meidän tulee nähdä jokainen ihminen Jeesuksen pyhän veren hintana, jotta rakastaisimme ja kunnioittasimme heitä, vaikka olisimmekin eri mieltä asioista heidän kanssaan. Kun Pyhä Henki paljastaa meille Kristuksen täytetyn työn merkitystä, alkaa se vaikuttamaan Hengen hedelmiä elämäämme. Saamme tahdon puhua, toimia ja rakastaa heitäkin, jotka mielestämme eivät ansaitse sitä.

Tahdommeko puhua kielellämme kuolemaa itsemme ja muiden elämään? Enemmän kuin mikään muu, kertoo elämästämme eniten kielen käyttömme ja käytöksemme. Uskovien tulee löytää tasapaino sanojemme ja tekojemme välillä, jottemme olisi tekopyhiä. Jaakob viittaa juuri tähän jakeissa 9 ja 10:

Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja. Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni!

Se paljastaa sen ikävän tosiasian, että liian helposti seurakunnan keskellä annamme ylistyksen Herralle, mutta malttamattomuutemme ja muiden syiden vuoksi saatamme kokouksen jälkeen puhua pahaa lähimmäisistämme. Kielemme kautta on virrannut sekä jumalallinen että saatanallinen kanava, sitähän kukaan ei varmastikaan tahdo!

Jokainen ”saarnaa, julistaa, opettaa” kaiken aikaa omalla elämällään. Auts! Eikö se olekaan pastorin ja evankelistan työ saarnata? Ei, vaan kaikki tekevät sitä koko ajan. Jokaisen tehtävä on valvoa ”opetustaan”, että sanat ja teot ovat sopusoinnussa Raamatun kanssa. Ovatko ne?

Mikä neuvoksi? Ala imitoimaan Jeesusta! Hänen sanat ja teot olivat aina sopusoinnussa. Hän rakasti, varoitti, nuhteli, rohkaisi sanoin ja teoin. Hänen motiviinsa oli aina rakkaus. Siksi syntiset hakeutuivat hänen lähelleen, koska hän oikeasti rakasti heitä. Hänet tunnettiin rakkaudestaan ja armostaan. Se oli skandaali! Kaikki väsyneet, rikkinäiset ja masentuneet hakeutuivat hänen armonsa vaikutuspiiriin löytääkseen levon ja ilon, joka kestää. Hän ei torjunut ihmisiä vaikka itsekin väsyi. Hänellä oli aina aikaa kohdata ihmiset heidän tarpeissaan.

Voimme tehdä sen yhteenvedon tästä aiheesta, että tarvitsemme Jumalan armoa todella paljon. Ilman armon muuttavaa vaikutusta kielen käyttömme ei pääse pyhittymään. Armohan nimenomaan saa aikaa pyhityksen elämässämme, koska keskitymme Jeesukseen, joka on elämämme keskipiste. Päättäkäämme siis tutustua ja rakastua Jeesukseen, opiskelemalla Raamattua säännöllisesti 🙂 Silloin tulemme huomaamaan Hengen heldelmien kasvavan tasapainoisessa Jumalasuhteessamme. Ole siunattu!

 

 

 

 

 

Minä ja minun suuri suuni!

 

Huomaatko koskaan möläyttäväsi jotain tyhmää, jota heti seuraavassa lauseessa kadut?

Kamppailetko sen kanssa, että vaikka ympärilläsi on ihmisiä, joita sydämestäsi rakastat ja kunnioitat, silti tuot heille sanoillasi surua ja murhetta?

Minä kamppailen. Ihan liian paljon. Sen takia päätin kirjoittaa aiheesta. Nimittäin olen lukenut viime ajat Joyce Meyerin Minä ja minun suuri suuni -kirjaa jossa aiheesta puhutaan ja löydän itseni lukuisia kertoja ja sanon Jumalalle: Opeta minua hallitsemaan suutani, jotten puhuisi kuolemaa vaan elämää lähimmäisteni elämään, niinkuin Sana opettaa. Ei puhuta siis mistään pikku jutusta. Vaan todella tärkeästä asiasta. Tiedän, kukaan ihminen ei tule koskaan täydelliseksi puheessaan tämän elämän aikana, mutta Jumalan avulla voimme kasvaa puhumaan rakentavasti ja rohkaisevasti, siunaamaan kiroamisen sijasta. Siinä on ero. Toki aiheeseen liittyy sekin, että kun huomaamme loukanneemme lähimmäisiämme, meidän on syytä olla nopeita katumaan, pyytämään anteeksi sydämestämme, jottemme karkoita heitä läheltämme. Ja mikä vaikeinta, tämä viestintä ei ole pelkästään sanallista, vaan myös verbaalista ja voimme loukata myös kirjallisesti, tekstareilla yhtälailla. Herra olkoon meille armollinen ja opettakoon meidät miettimään, ennen kuin päästämme sanamme valoilleen ja aiheutamme tuhoa. 

Saarnaaja 5:1-2

Älä avaa suutasi hätiköiden, älköön sydämesi kiirehtikö lausumaan sanoja Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä. Olkoot siis sanasi harvat. Sillä työn paljous tuo unen, ja missä on paljon sanoja, siellä on tyhmä äänessä.

Sananlaskut 18:21

Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.

”Pohdi tätä hetken aikaa: Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä. Onko meillä aavistustakaan siitä, mitä tämä merkitsee? Se tarkoittaa sitä, että sinulla ja minulla on hallussamme hämmästyttävä voima – kuten tuli, sähkövoima tai atomienergia – joka pystyy saamaan aikaan joko elämää tai kuolemaa, riippuen siitä, kuinka sitä käytämme. Tämän voiman ansiosta meillä on kyky saada aikaan suurta hyvää tai suurta pahaa, suurta etua tai suurta haittaa. Voimme käyttää sitä luodaksemme kuolemaa ja hävitystä tai luodaksemme elämää ja terveyttä. Voimme puhua esiin sairautta, tauteja, eripuraisuutta ja tuhoa. Tai sitten voimme puhua esiin parantumista, harmoniaa, kannustusta ja rakentavaa elämää. Valinta on meidän. 

Joskus meidän on vaikea kontrolloida suutamme, olla myönteisiä ja kiittää ja ylistää Herraa, kun ympärillämme olevat ihmiset näyttävät jatkuvasti sortuvan valitukseen ja kaikenlaiseen muuhunkin kielteisyyteen. Käytätkö suutasi kehotukseen ja hoivaamiseen vai lannistamiseen ja tuhoamiseen? Käytätkö sitä itsesi ja muiden rakentamiseen vai repimiseen ja hajottamiseen? Onko sinulla aavistustakaan siitä, kuinka tärkeitä suusi sanat ovat? Kuten olemme jo korostaneet, jos elämässämme on jokin alue, jolla tarvitsemme kurinalaisuutta ja itsehillintää, niin ne ovat sanamme. 

Olen kertonut sinulle, kuinka Herra kerran sanoi minulle, että pahin ongelmani oli se, että puhuin liikaa. Se, mitä sanoin, ei ollut välttämättä mitään pahaa, vaan pelkkää höpinää. Tiedätkö mitä Raamattu sanoo tällaisesta käyttäytymisestä? Se sanoo, että jos olemme höpöttäjiä, joudumme vaikeuksiin (Saarnaja 5:1-7). Juuri tämän olen oppinut vuosia kestäneen palvelutyöni aikana. Jos puhun liian paljon, oloni käy vaivautuneeksi ja menetän rauhani – en välttämättä sen vuoksi, että sanon jotakin pahaa, vaan yksinkertaisesti siksi, että minun tulisi vaieta ja kuunnella.” -Joyce Meyer: Minä ja minun suuri suuni

Sananlaskut 2:1-6

Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket käskyni mieleesi, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi ymmärrykseen, jos kutsut avuksi ymmärrystä ja korotat äänesi taidon puolesta, jos haet sitä kuin hopeaa ja etsit kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämäään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen, sillä Herra antaa viisautta, hänen suustaan lähtee tieto ja ymmärrys. 

Huomatkaamme verbit: otat, kätket, herkistät, taivutat, kutsut, korotat, haet, etsit. Jos teemme päätöksen tavoitella Jumalan tuntemista, etsimme häntä ”oikeasta paikasta”; Raamatusta ja olemme sille kuuliaisia, etsimme Jumalaa kokosydämisesti, niin kuin aarretta, hän lupaa meille tässä että opimme kunnioittamaan häntä. Ja hänen kunnioitustaan seuraa, että tulet viisaaksi ja ymmärtäväiseksi. 

Tehkäämme siis pätös omalla kohdallamme keskittyä Jumalaan, niin sitä seuraa vain hyvää meille.

 

Petetyille

Katsoin juuri MacGyveria. Ehkä jollekin tuttu sarja. Koin, että tuon katsomani osan kautta Jumala puhui minulle siitä, kuinka hän rakastaa valtavalla Isän rakkaudellaan heitä, jotka ovat pettyneet häneen ja uskoviin. He ovat niitä, jotka ovat joskus seuranneet Jeesusta ja joidenkin tapahtumien tähden pettyneet ja lähteneet pois hänen luotaan. Tai niitä, jotka eivät koskaan ole vastaanottaneet hyviä uutisia Jeesuksesta. Koin, että juuri heille tahdon erityisesti omistaa tämän kirjoituksen. 

 
Tuossa kyseisessä MacGyverin jakson lopussa ihmemies ystävineen kohtaa entisen naisystävänsä, joka epäonnistui murhayrityksessään viime kerralla, sen tähden, ettei osannut jättää tunteitaan pois, eikä löytänyt Macista mitään vihattavaa piirrettä. Tilitettyään sydämensä tunnot, tämä nainen, tahtoi nimenomaan kohdata kasvotusten ja painaa liipasinta ja lopettaa tämän ihmissuhteen. Macin ystävien avulla tilanne muuttui radikaalisti ja nainen oli kohta jyrkänteellä ja Mac auttamassa hänet ylös, ettei hän tipu monta kymmentä metriä ja kuole. Jostain syystä, nainen päätti kaivaa veitsen ja haavoittaa Macia ja kohtaus päättyy, kun naisen jalkojen alla oleva kivi hajoaa ja hän tippuu alas. 
 
Dramaattista, eikö totta? Olemmeko ihmiset tällaisia? Kun joku päättää osoittaa rakkautta, me emme kykene tai tahdo vastaanottaa sitä. Tunnistan itseni tästä kohtauksesta muutamien vuosien takaa. Olen tullut kahdeksan vuotiaana lastenleirillä uskoon kun sanoin Jumalalle, että tahdon tuota samaa, kuin kavereilla oli ja löytää suhteen häneen. Hän näki sydämeni kaipauksen ja pelasti minut. Aika kului. Opiskellessani Kokkolassa kävin seurakunnassa, vietin aikaa frendien kanssa, mutta en silti tahtonut panostaa Jumala-suhteeseeni. Oli mielekkäämpiä asioita, jotka täyttivät elämäni. 
 
Aikaa kului, seurakunnan merkitys väheni ja huomasin, kuinka aloin viettää aikaa myös ihmisten kanssa, jotka kävivät viihteellä. Tuli aika, kun tiedostin, etten voi jatkaa kahdella tiellä elämistä. Jumala armossaan oli antanut minulle aina halun rukoilla kun olin vaikeuksissa. Muistan monta kertaa rukoilleeni, etten tahdo koskaan lähteä sinun luotasi. Kiitän Jumalaa ystävistä, jotka eivät koskaan jättäneet minua, vaan kulkivat rinnalla ja välittivät hänen rakkauttaan. Kaiken keskellä aloin rukoilemaan, että saisin halun lukea Raamattua, koska tiesin, että se tulee muuttamaan elämäni. Tähän rukoukseen vastattiin ja aloin parantumaan Jumalan rakkaudessa. 
 
Ehkä huomasit, ettei minun kohdallani asiat tapahtuneet nopeasti vaan pikku hiljaa. Sen tähden onkin niin vaarallista, että alamme antaa periksi houkutuksille, jotka tiedämme omassatunossamme olevan väärin. Kun ihminen kohtaa syyttävän omantunnon, tehdään valintoja joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia, jopa ikusuuteen asti. Jos ihminen omastatunnostaan huolimatta, päättää jatkaa näissä teoissa, hän paatuu, eikä enää välitä kun omatunto varoittaa seurauksista ja näin sen vaientaa. Näin ihmiselle kehittyy luonne, joka haavoittaa sekä itseä, Jumalaa ja muita ihmisiä. 
 
Jokaisella on siis kyky sekä hyvään, että pahaan. Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, jolla voimme päättää tahdommeko elää rakastavan Isän yhteydessä vai emme. 
 
Roomalaiskirje 3:23
Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
 
Synti saa aikaan tuskaa, kärsimystä, kaikkea pahaa. Sen tähden kenelläkään ei ole varaa suhtautua siihen kevyesti. Jos emme välitä siitä, se tuhoaa lopulta elämämme. Sen kavaluus onkin siinä, että tekohetkellä se tuntuu hyvältä, mutta se tuottaa kuoleman, joka kerran kun teemme sitä. Sen tähden me tarvitsemme Jumalan armoa, jotta voisimme löytää pääsyn vapaaksi synnin kierteestä. 
 
Heprealaiskirje 4:14-16
Koska meillä siis on suuri ylipappi, läpi taivaiden kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Eihän meidän ylipappimme ole sellainen, ettei hän voi sääliä meidän heikkouksiamme, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan. 
 
Tunnistatko tarvitsevasi nyt Jeesusta elämääsi, tahdotko vastaanottaa armon elämääsi? Vain ja ainoastaan tulemalla hänen eteensä, rukoilemalla häntä, voimme vastaanottaa pelastuksen. Jeesus on voittanut synnin vallan, joka olisi tuhonnut koko ihmiskunnan kuolemalla kaikkien syntien tähden meidän edestämme, jotka ansaitsimme teoillamme iankaikkisen eron Jumalasta. Jeesus on armo. Ainoastaan turvautumalla hänen täydelliseen työhönsä, saamme takaisin yhteyden Jumalaan, joka rakastaa meitä. 
 
Mikä on sinun valintasi? Tahdotko tarttua rakastavan Jumalan käteen, joka tahtoo pelastaa sinut jyrkänteeltä, jonne olet joutunut tekojesi seurauksena? Tahdotko jatkaa elämääsi ilman rakastavan Isän  läsnäoloa ja apua vai hänen kanssaan? Hän vain odottaa, että annat hänelle luvan tarttua sinuun ja vetää syleilyynsä:
 
Luukas 15:20
Niin hän nousi ja lähti isänsä luo. Kun hän vielä oli kaukana, hänen isänsä näki hänet ja tunsi sääliä. Isä juoksi häntä vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä hellästi. 
 
Jos tahdot vastaanottaa Jumalan armon, siirtyä hänen yhteyteensä, rukoile ääneen (jos mahdollista) seuraava:
 
Jeesus, sinä tunnet minut täysin. Tänään tahdon tulla luoksesi. Tunnustan, että olen syntinen. Anna anteeksi kaikki syntini. Tahdon seurata sinua koko loppuelämäni. Kiitos että olen nyt omasi ja rakastat minua.
Jos rukoilit sydämestäsi tuon rukouksen, olet nyt Jumalan lapsi ja olet hänen täydellisen rakkauden kohde. Suosittelen, että tunnustat läheisellesi, että olet nyt Jeesuksen oma, saat siitä hurjasti voimaa 🙂 Toiseksi, suosittelen Raamatun lukua päivittäin (voit aloittaa lukemaan esimerkiksi Johanneksen evankeliumista) ja kristillisen seurakunnan tilaisuuksiin osallistumista, jotta voit kasvaa uskovien yhteydessä. Ole siunattu!
Muista myös seuraava:
 
Tiitus 2:11-12
Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään siveästi, vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa
 
Vain keskittymällä Jeesukseen, voimme kasvaa uskossa. Keskity siis siihen, miten Jeesus toimi ja tutustu häneen Raamatun kautta, rukoile ja pyydä Pyhää Henkeä opettamaan, kuka hän todella on. Silloin huomaat, että synnit, jotka ennen varastivat aikasi ja huomiosi, jäävät pikku hiljaa pois ja rakastut Herraasi 🙂 

Millä päätät täyttää mielesi?

Jos laitat banaanit jääkaappiin, ja otat ne jossain kohtaa pois, mitä arvelet, ovatko ne kylmiä vai lämpimiä?

Jos uskovainen viettää aikaa lakihenkisessä seurassa ja/tai seurakunnassa, millaiseksi uskovaksi hän kasvaa? Suorittajaksi, lakihenkiseksi, joka tietää paremmin kuin toinen, jolla on erilainen näkökulma asioihin.

Jos opit syyttämään lähimmäisiäsi tekopyhyydestä, huomaatko itsessäsi vaikuttavaa tekopyhyyttä? Eikö Jeesus juuri tästä opettanut, että ota ensin hirsi omasta silmästäsi, ennen kuin voit ottaa roskan kaverin silmästä?

Meidän tulisi olla hitaita arvostelemaan ja tuomitsemaan. Jeesus ei tuominnut, kun fariseukset olivat päättäneet tuomita aviorikoksesta tavatun naisen. ”en minäkään sinua tuomitse…” -lause vapautti tuomitun, rangaistuksen ansainneen naisen elämään elämäänsä Armahtajalle! Hän ei varmastikaan enää tahtonut elää vanhaa elämäänsä kohdattuaan Jeesuksen!

Jos arvostelet ja naljailet saat itsekin kokea sitä. Mutta jos päätät olla avulias, armollinen, rohkaiseva, siunaava, huomaat pian, että olet siunattu!

Jos imet vaikuttimia elämääsi jatkuvasti maailman kulttuurista, musiikista, elokuvista, tv-sarjoista, muuttuvat ne arvot elämässäsi totuudeksi, jota noudatat. Jos päätät satsata henkilökohtaiseen Jumala-suhteeseen, innostut palvelemaan lahjoillasi, löydät rakkaus- ja luottamussuhteen Jeesukseen, joka ei koskaan vaadi sinua luopumaan asioista, vaan Pyhä Henki tulee rakkaudellisesti näyttämään asioita, jotka hidastavat kasvuasi uskossa, niin, että ne alueet jotka maailma sai aijemmin valtaansa, näet Jumalan näkökulmasta, olet rehellisesti kohdannut, ja tahdot nyt luovuttaa nämä alueet Jumalalle vapaaehtoisesti.

Jumala on saanut sydämesi ykköspaikan. Muista varjella sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. Jos Jumala on ykkösenä, tulet elämään täysipainoista, stressitöntä, ilon, rauhan ja onnen täyttämää elämää. Vaikka sinua kohtaisi vaikeatkin olosuhteet, olet kiinnittänyt uskon ankkurisi Jeesukseen ja hänen voittoonsa, et hätkähdä, vaan toteat: Minä ja Jeesus mennään näistäkin läpi yhdessä!

Kumpaa ruokit, lihaa vai henkeä?

Tahdotko elää siunauksen vai tuomion (rangaistuksen) alla?

Galatalaiskirje 5:16 (Amplified Bible)

Minä sanon: vaeltakaa (Pyhässä) Hengessä [Hengelle kiitollisina ja Hänen valvominaan ja opastaminaan], niin ette lihan himoa [jumalattoman ihmisluonnon haluja] täytä.

”Kun Jumala puhuu, Hän erottaa sielumme ajatukset henkemme totuudesta ja herättää eloon tarkoituksensa meitä kohtaan. Kun ryhdyin opiskelemaan Sanaa, en tiennyt, milloin toimin sielullisesti ja milloin hengessä. En tiennyt, milloin toimin tunnepohjalta, kunnes opin oikein tutkimaan Jumalan Sanaa ja toimimaan Hänen lupauksiinsa uskoen. Kun halusin jotakin, yritin vain saada sen tapahtumaan. Yritin kaikin väärin tavoin. Ellen saanut tahtoani periksi, mökötin ja puin nyrkkiä. Joskus en puhunut Davelle päiväkausiin ja toivoin voivani siten taivuteltua hänet myöntymään ja antamaan, mitä halusin. Välitin vain siitä, mitä itse halusin. Olin lihallinen, itsekäs, itsekeskeinen ja äärettömän onneton, koska kaikki pyöri minun itseni ympärillä. Monet pyrkivät yhteyteen Jumalan kanssa toivoen, että Hän antaa heille, mitä he haluavat. Heidän päivittäinen rukouksensa on luettelo siitä, mitä he haluavat. Siitä seuraa, että he pysyvät hengellisinä vauvoina koko ikänsä. He livahtavat sisään taivaan ovesta kuollessaan, mutta eläessään he eivät saavuttaneet voittoja. He eivät oppineet kuuntelemaan Jumalaa ja kuulemaan, mitä Hän heille haluaa. Jos elämme lihan mukaan, emme saa voittoa emmekä löydä onnea! Jos pyrimme vain tyydyttämään omat halumme, emme kykene vaikuttamaan toisten elämään myönteisesti. Se ei ole mahdollista. Jos seuraamme Pyhän Hengen johdatusta, emme täytä lihallisia halujamme.”

-Joyce Meyer: Uusi päivä, uusi sinä (2012) s. 101-102.

Katsotaanpa mitä Jumala sanoo asemastamme Jeesuksessa:

Efesolaiskirje 1:3-7

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa. Jo ennen maailman perustamista hän valitsi meidät Kristuksessa olemaan pyhiä ja nuhteettomia hänen edessään. Rakkaudessaan hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta, oman hyvän tahtonsa mukaan, armonsa kirkkauden ylistykseksi. Tämän armon hän on lahjoittanut meille siinä Rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan.

Paavali rohkaisee uskovia näissä jakeissa keskittymään Kristukseen. Miksi? Siksi, että kun keskitymme täydelliseen Jeesukseen, jonka kautta olemme saaneet kaiken anteeksi ja hänen yhteydessään meillä on jo kaikki siunaukset elämässämme hän tulee rakkaaksi meille. Emme enää takerru heikkouksiimme, kun toetamme: ”En elä enää minä, vaan Kristus elää minussa. Minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä alttiiksi minun puolestani.” (Gal. 2:20)

Kyse ei ole meidän ansioistamme pätkääkään! Kuinka moni on epäonnistunut ja lähtenyt rakastavan Isän luota pois, kun sielunvihollinen on saanut väännettyä heidän mielissään, että kyse on siitä, että sinun täytyy elää täydellisesti, että Jumala voi hyväksyä sinut. Silloin mennään metsään ja pahasti jos keskitymme itseemme. Isä tahtoo näillä jakeilla näyttää omilleen, kuinka rakastettuja me olemme! Ilman yhtään ansiota ja tekoa, hänen suuresta rakkaudestaan ja armostaan saamme iloita ja palvoa Herraa, joka on tehnyt meidät vapaiksi Jeesuksessa! Tämä on todellakin skandaali vailla vertaa!

Kun elämämme perustuu siihen, että näemme itsemme Jumalan silmin, rakastettuina, täydellisen hyväksyttyinä Jeesuksessa, tahdomme kunnioittaa käytännössä elämällämme kuningasten Kuningasta! Silloin emme suorita vaan osoitamme vastarakkautta häntä kohtaan 😀 Näin toimien maailmamme tulee muuttumaan, koska ihmiset jotka eivät vielä tunne Jumalaa, näkevät toimintamme kautta rakastavan Jumalan ja tahtovat tutustua häneen 😀

Siunattua pääsiäistä 😀

Jeesus on auttajamme

Matteus 6:31-34

Älkää siis murehtiko sanoen: ”Mitä me syömme?” tai ”Mitä juomme?” tai ”Mitä puemme päällemme?” Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin teille annetaan lisäksi myös kaikki tämä. Älkää siis kantako huolta huomisesta, sillä huominen päivä pitää huolen itsestään. Kullekin päivälle riittää oma vaivansa.

Huolehtiminen on liiankin tuttua kotimaassamme. Toiset ratkaisevat huolet ja murheet turvautumalla hyvin erilaisiin ratkaisuihin. Uskovina meidän tulee opetella toimimaan niinkuin Jeesus. Hän ei selvästikään murehtinut, koska ei torjunut ihmisiä ja hänellä tuntui olevan aina aikaa ja kiinnostusta vastaanottaa heitä ja näin hän oppi tuntemaan ihmisluonnetta. Siksi hän opetti hyvin voimakkaasti tästä aiheesta, koska näki, kuinka moni ihminen elää stressin ja jopa masennuksen alla.

Mistä Jeesuksen seuraajan (tulisi:) erottaa muista ihmisistä? Siitä, että hänen elämänasenne huokuu kiitollisuutta, iloa ja rauhaa. Sellaista ei tämä maailma anna. Kun alat luottamaan Jumalan huolenpitoon, se heijastuu aina asennoitumiseesi ja käyttäytymiseesi: Rohkaiset lähimmäisiäsi ja ihmiset hakeutuvat lähellesi, koska kykenet löytämään positiivisia puolia vaikeissakin tilanteissa, koska et näe tilannetta vain inhimmillisestä näkökulmasta vaan Jumalan perspektiivistä. He virvoittuvat kun ovat tekemisissä kanssasi.

Kyse on siitä miten asennoidumme olosuhteisiin ja haasteisiin elämässämme. Valitsemmeko alkaa valittamaan vai suhtautumaan niihin kuten taivaallinen Isämme tahtoo: Tuoden ja luovuttaen ne hänelle ja kiittämään että hänellä on ratkaisu niihin! Kiitollisuus tuottaa oikean asenteen suhteessa haasteisiin, jotka loppujen lopuksi on melko pieniä.

Tahdotko antaa Jumalalle koko hallintavallan elämässäsi – kunnioitatko häntä koko sydämelläsi? Kun tahdot menestyä elämässäsi, anna hänelle ”paalupaikka” elämässäsi, silloin elämässäsi aktivoituvat kaikki taivaan siunaukset Kristuksessa! Menestyksen salaisuus on nöyrtyminen kaikkivaltiaan edessä ja Kristuksen muodon saaminen koetusten kautta, ne tekevät uskovasta vahvan Herrassa, ei lihassa. Et luota enää omaan voimaasi vaan Jumalaan.

Kun tiedät, että kaikkivaltias Herra tasoittaa polkusi, vahvistaa ja rohkaisee vaikeissakin olosuhteissa ja silti pidät Jeesuksen elämässäsi ja sydämessäsi, menestyt aina. Sielunvihollisella ei ole oikeutta mennä tiettyä rajaa pidemmälle (Jumalan määrittelemä), kun et avaa hänelle ”ovia” sydämeesi. Jumala ei salli koskaan kiusattavan omiaan enempää kuin voimme kestää, koska hän on rakastava Isä. Hän valmistaa omilleen aina pääsyn koetuksista, kun turvaudumme hänen apuunsa.

Jumalan rauha täyttää sinua jatkuvasti ja se sulkee kaikki ongelmat ja murheet pois vartijan tavoin. Tää vartija ei ole palkkatyössä vaan kaikkivaltiaan työllistämä, joka on sitoutunut estämään kaiken. Saat iloita silloinkin, kun moni katkeroituisi, koska olet kasvanut uskossa luottamaan Herraan ja tiedät hänen vapauttavan sinut kaikista ahdistuksista!

Loppuviimeksi teot kertoo paljon enemmän kuin sanat. Sanoilla voidaan valehdella, teot kertovat niiden seurauksen. Kun kylvät sanoja jotka ovat Jumalalle mieleen, saat tulevaisuudessa niittää asenteita, rutiineja ja käyttäytymismalleja jotka ovat samassa linjassa Jumalan tahdon kanssa 😀 Mitä meidän sitten tulisi kylvää elämäämme, jotta saamme voiton ongelmista?

Katsotaanpa mitä Paavali kirjoittaa Filippiläisille luvussa 4 jakeissa 6 ja 7:

Älkää olko mistään huolissanne, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

Antautumulla Jumalan prosessiin, luovuttamalla kaikki asiat hänelle kiitoksen kanssa siitä, että hän tuntee täysin tilanteemme ja auttaa meitä, täytymme ilolla ja rauhalla! Mahtava vaihtokauppa 😀  Siunattua viikonloppua Jumalan huolenpidossa.

Tukholman reissu

Lähdimme reissuun siunaten toisemme ja kiittäen tästä mahdollisuudesta 😀 Kun perjantai iltana lopulta astuimme laivaan, fiilis oli jo korkella.. Toiset valvoivat, toiset menivät ajoissa nukkumaan.. Saavuimme perille joskus aamu seitsemän aikaan, Tukholma tuntui nukkuvan edelleen, kun me tallasimme sen katuja. Kaupat avautuivat klo 10, totesin, että kauppakeskus alkoi pursuta kansalaisia siinä 11.30-12 aikaan ja tunnelma tiivistyi. Kierrellessämme kysyimme neuvoa Pasin kanssa vanhemmalta herrasmieheltä, jolla olikin kokemuksia suomalaisista miehistä työajoiltaan 🙂 Toinen kohtaaminen tapahtui metron läheisyydessä, jossa Suomessa syntynyt nainen tuli juttelemaan kanssamme, kun kuuli tuttua kieltä… hän neuvoi tutustumaan noin 1600 sivuiseen kirjaan, josta ei tuumannut kertoa juuri lainkaan. Hetken kuluttua Pasi johti keskustelun hengellisiin asioihin ja pääsimme asian ytimeen, kuinka Jeesus on ylivertainen mihiin tahansa nähden. Kristinuskossa kaikki kiinnittyy vain ja ainoastaan Jeesukseen ja hänen työhönsä. Kun tiedustelimme rouvan suhdetta Jumalaan, hän sanoi uskovansa Jeesuksen olevan Jumalan poika. Erittäin mielenkiintoiset kohtaamiset, jotka Herra johdatti eteemme 🙂

 

Vietimme iltaa Friday-ravintolassa, joka oli tupaten täynnä, silti onnistuimme saamaan seuruulle pöydät ja ruokakin oli erinomaista 😀 Aterialla alkoi kiitättämään keskinäisestä yhteydestä 🙂 Timanttia! Suuret odotukset suuntautuivat sunnuntaihin ja Hillsong-päivään.. Kun sunnuntai aamu koitti, olin täpinöissäni, tänään pääsemme tutustumaan seurakuntaan, jossa homma pelittää! Hälelyyja etten sanoisi 😀 Kun saavuimme seurakunnalle, vastaanotto oli timantti.. ”at your service” t-paidoissa olevat ihmiset olivat tervehtimässä aulassa, samoin he ohjasivat istumapaikoille ja tottakai renolla fiiliksellä, hymy korvissa 😀

 

Palveleminen on kulttuuri tässä seurakunnassa, se välittyi voimakkaasti. Kun kahdentoista kokous starttasi, koko seurakunta nousi ylös, myös vanhemmat seurakuntalaiset, aloitimme God’s great dance floor laululla ja tunsin heti voimallisen Pyhän Hengen läsnäolon, joka toivotti lämpimästi tervetulleeksi 😀 Kuulimme myös videon kautta Brian Houstonin opetuksen pienen alkujen päivistä, joka sai alkunsa Apostolien tekojen ensimmäisen luvun jakeesta kahdeksan: Kun Pyhä Henki tulee teihin, te saatte voiman… Tuntui, kuin olisimme olleet alkuseurakunnan keskellä kun oli niin hyvä olla! Tuntui, että koko seurakunta TAHTOI palvoa ainoastaan elävää Jumalaa! Se välittyi jokaisen kautta! Jumalan läsnäolossa on vaan niin hyvä olla! Aivan kuten rakas pastori Jacob Huttunen on sanonut ajatuksen siitä, että olemmeko lahjoittamassa vai pois ottamassa Jumalan läsnäoloon. Tämä seurakunta, jokainen paikalla olija lahjoitti siihen! Silloin voi seurata tällaista: Tässä kokouksessa kastettiin nuoria ja vanhempia, varmaan 15-20, jotka olivat aivan innoissaan, kun saivat seurata Jeesusta! Tätä myös Suomi tarvitsee!

 

Seuraava kokous johon päätimme osallistui oli klo 19, joten meillä oli hyvin aikaa. Saimme mahdollisuuden tavata kahta seurakunnan pastoria, ja he lupautuivat vastaamaan kysymyksiimme. Mieleen jäi esimerkiksi se, että kun seurakunta palvoo Herraansa, ylistys bändi johtaa niin ylistykseen, että tavallaan laulamme yhtä isoa laulua, yhdestä sydämestä seurakunta kohtaa Herraansa. Seurakunnalla on näky toimia tiimien kautta, kohdata uskoontulleita ja pidemmälle päässeitä, kutsua näihin tiimeihin ja kulkea oikesti rinnalla rakasten ja tukien toinen toisiaan. Jos jäsenet kaipaavat apua, sitä saa aina.

 

Kaikkiin kysymyksiin ei tullut tyhjentäviä vastauksia, esimerkiksi miten seurakunnan pastorit ovat saaneet jäsenet sitoutumaan niin, että he tahtovat palvella kokosydämisesti, valmiita näkemään vaivaa ja olla kiitollisia ja motivoituineita kaiken keskellä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. He kuitenkin viestittivät, että kyse on rakkaussuhteen vaikutuksesta, niin, ettei kukaan koe olevansa irrallaan seurakunnasta, vaan ajattelevat ”minä olen seurakunta”. Jumala tahtoo haastaa jokaisen kysymään kysymyksiä häneltä itseltään, höristämään hengen korvat auki ja toimimaan! Hän todella tahtoo henkilökohtaisen, intohimoisen suhteen kanssamme, niin, että opimme tuntemaan hänen äänensä, tahtonsa ja suunitelmansa. Olemme sille kuuliaisia, kiinnitämme katseemme ja mielemme Jeesukseen. Silloin paholainen häviää takuvarmasti 😀

 

Mieleenpainuvaa oli myös se, että kastettavan läheiset toimittivat ystävälleen kasteen, kun pastori oli lausunut kasteen saatesanat 🙂 Ystävät myös siunasivat kaverin seurakuntaan, näin he kulkevat todellakin rinnalla ja ovat kuin kastettavan mentoreja 🙂 Kun seurakunta näin iloitsee jokaisesta, seurakunnassa on kasvun ilmapiiri ja se saa sitoutumaan entistä selkeemmin Jumalan valtakunnan työn tekemiseen! Tässä rohkaisun, ilon ja palvonnan ilmapiirissä kenenkään taakka ei tunnu liian raskaalta, vaan Jeesuksen antama ies on kevyt! Keskeisenä teemana opetuksessa tuntui loistavan Jeesus. Kyse on rakkaussuhteen aktivoitumisesta joka kasvaa hurjasti armon ymmärtämisen johdosta, Jumala ei ole vihainen vaan rakastava 😀

 

Matteus 11:25-30

Siihen aikaan Jeesus rupesi puhumaan: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut nämä asiat viisailta ja älykkäiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt. Kaiken on Isäni uskonut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Nin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt.”

 

Loppuyhteenvetona voisin todeta, että oli varmasti yksi ikimuistoisimmista matkoista joita olen tehnyt ja tulen tekemään, koska matkaseura oli vertaansa vailla. Jaakko, Eetu ja Aleksi jakoivat hytin kanssani, ja vaikka minä häiritsin heidän untansa, he jaksoivat 😀 Aivan timanttisia veljiä jokainen! Koko klaanina koimme uskovien yhteyttä ja se syveni, niin uskon 🙂 Tällaiset ”opintomatkat” ovat jatkossakin tervetulleita! Kiitos mahtavasta ideasta nuorisopastoreillemme Niklakselle ja Johannekselle! Myöskään ei voi olla kiittämättä Huumarsalon pariskuntaa, jonka kanssa vietimme laatuaikaa puhuen ja shoppaillen 😀 Rukoukseni on, että Seinäjoen helluntaiseurakunta ja kaikki Suomen kristilliset seurakunnat saavat kokea uudistumista, jotta saamme koko seurakuntana yhdestä sydämestä ylistää ja palvoa Jumalaamme! Se on näky jota kohden teemme työtä tästä päivästä eteenpäin kunnes koittaa aika siirtyä taivaan kotiin!

Jeesuksen voitosta ja sen vaikutuksesta uskoviin

Paavalin ensimmäinen kirje korinttilaisille 9:24-25

Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilparadalla, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa tekin niin, että saavutatte sen. Jokainen kilpailija noudattaa kaikessa itsehillintää, nuo saadakseen katoavan seppeleen mutta me katoamattoman. 
 
Paavalin toinen kirje Timoteukselle 4:7-8
Olen kilpaillut hyvän kilpailun, juoksun päättänyt ja uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikudenmukainen tuomari, antaa minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka rakastavat hänen ilmestymistään. 
 
Näin tällaisen näyn: 
 
Suuri Jeesuksen voittokulkue, voittosaatto, jossa kaikki iloitsivat hänen voitostaan perkeleestä. Vaikka saatana yritti houkutella katsomaan pois Jeesuksesta, katsomaan hänen tarjoamiaan houkutuksia, kukaan ei välittänyt niistä, vaan kaikki suuntasivat huomionsa (mielen, ajatus ja tahtomaailman) Jeesukseen voittoon, eikä saatana voinut meille mitään tehdä! 
 
Saatana voi tökkiä, houkutella ja yrittää häiritä uskovia, mutta hän on Kristuksen ja hänen ruumiinsa (seurakuntansa) jalkojen alla! Heti kun uskova suuntaa huomionsa Herraan, paholainen pakenee. Hän tietää, että Kristus on voittanut hänet ja ymmärtää, kenen kanssa hän on tekemisissä kun uskova on kiinnittynyt mestariinsa. Saatana ei pelkää ihmistä, vaan Jeesusta, koska se muistuttaa hänen tappiostaan. Siitä, että hänen suunnitelmansa yrittää saada Jeesus lankeamaan syntiin ja sitä kautta tappaa Jumalan pelastussuunnitelma epäonnistui täysin. Tämän seurauksena perkele vihaa entistä enemmän Jumalaa ja hänen omiaan. 
 
Uskovien on jatkuvasti syytä tarkistaa, mitä Raamattu sanoo asemastamme. Jos kuuntelemme mitä tunteemme sanovat, tarkastelemme omaa vaellustamme, huomaamme, että lankeamme jatkuvasti. Sehän on perkeleen strategia, että me keskitymme itseemme, katsomme jatkuvasti vain omiin aikaansaannoksiin ja toteamme, ettei tästä tule mitään, ”parempi kun luovutan, en minä voi täyttää Jumalan vanhurskasta tahtoa, elää synnittömästi”. Se on totta. Kukaan ihminen ei voi täyttää Jumalan tahtoa, emme pysty elämään synnittömästi ja omalla elämällämme täyttämään Jumalan täydellisyyttä hipovia standardeja. 
 
Mikä avuksi? Katso, keskity Jeesukseen ja elä hänen voitostaan käsin! Huomasitko, Jumalan antama näky voittokulkueesta ei ollut ihmisille osoitettu vaan hänen rakkaalle Pojalleen! Kukaan ihminen ei voi täyttää Jumalan tahtoa, elää synnittömästi jatkuvasti onnistuen aivan kaikessa. Vain Jeesus voi. Liian kauan uskovat ovat yrittäneet itsekurilla elää synnittömästi ja saada aikaan Hengen hedelmiä! Se ei ole mahdollista. Koskaan. Hengen hedelmä = Pyhän Hengen aikaan saama, vaikuttama hedelmä, joka on kasvanut uskovan elämässä, joka ei tukeudu omavanhurskauteen vaan ymmärtää, että fokusoitumalla Herraan, se kasvaa. Armon ymmärtäminen on avain tähän. 
 
Kun uskovat alkavat hoksaamaan seuraavan totuuden, se helpottaa: Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Minkä nyt elän lihassa, sen elän uskossa Jumalan Poikaan, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä alttiiksi minun puolestani. (Gal. 2:20) 
 
Kun alamme keskittymään Jeesukseen, alamme tunnistamaan saatanan hyökkäykset ajatus-, mielen- ja tahtomaailmaaamme ja opimme vastustamaan niitä uskon kilvellä = Jumalan sanalla ja siinä vaikuttavalla arvovallalla. Sillä se sisältää kaikkivaltiaan Jumalan arvovallan! Siksi meidän tulee jatkuvasti innostua tutkimaan ja soveltamaan Sanaa, se tulee muuttamaan meidät sisältä päin! Hälelyyja! 
 
Rakkaat ystävät, Jumala tahtoo jokaisen omansa iloitsevan ja nauttivan vanhurskautuksen tuloksista! Aletaan riemuitsemaan siitä, kertomaan siitä lähimmäisillemme. Ilo Herrassa on meidän voimamme! 

Jumalan läsnäolosta maailman todellisuuteen

Tulin pihalle Kuopion Helluntaiseurakunnasta, Temppeli24 tapahtumasta, jossa kymmenen vuotiaan tapahtuman teemana on kiitollisuus. Aiheestakin. Niin, tulin siis pihalle ruksalta, ja lähdin kävelemään kohti hotelliani. Matkalla jäi mieleen kolme baaria/yökerhoa. Yksi on nimeltään Onnela, toinen Ilona ja kolmas Club Passion, ihmisiä oli melko paljon liikkeellä. Viime mainitun läheisyydessä nököttää Kuopion Tuomiokirkko. Jotenkin ironista.

Kumman ihmiset valitsevat: Mennä Tuomiokirkkoon vai Klubiin joka nimi lupaa intohimoa? Varmaan monet jälkimmäiseen, ainakin kellon lähestyessä puolta kahtatoista kävellessäni vuorikatua, totesin mielessäni, että eivät ihmiset kaipaa tuomiota elämäänsä, joten eivät mene kirkkoon vaan hakemaan nautintoa ja intohimoa jota toinen paikka tarjoaa. Paholainen on siis saanut ihmiset sokaistumaan, että maailman tarjoamat nautinto tuo onnen, toisin kuin Jumalan lähellä ihmiset eivät iloitse. Ennakkoluulot ovat kovat. He ajattelevat, että Jumala tarjoaa ainoastaan tuomiota ihmisille, jotka eivät elä hänen yhteydessään. Se on vale. Jos ihmiset joille uskon asiat ovat vieraita, saisivat kokea Jumalan täydellistä rakkautta, tulisivat kosketuksiin sen kanssa, heidän ennakkoluulonsa hälvenisivät ja sydämen padot murtuisivat.
 
Rupesin kelaamaan kuinka rakastava, Jumala on. Lauloimme tapahtumassa Goddictedin johdolla muunmuassa näin: ”Oot aina puolellani, oot aina puolellani/Et yksin hylkää mua vaikeuksissani …” Mieti hetki. Herra lupaa olla aina puolellamme, koska hän on uskollinen lupauksilleen: 
 
Heprealaiskirje. 13:5b: ”En minä sinua hylkää enkä sinua jätä”. 
 
Toisin sanoen, kun jokainen meistä kohtaa vastoinkäymisiä, isoja tai pienempiä, voimme vedota Jumalan lupaukseen, joka kestää aina ja iankaikkisesti, että hän huolehtii meistä! Mitä luulet, onko ongelmien keskellä helpompi elää, kun sen saa jaettua jonkun kanssa? Niin minustakin. Ajattele, uskovilla on rakkaussuhde taivaan Isään ja emme vain jaa hänen tietoonsa ongelmiamme vaan jätämme ne hänen eteensä! Ajattele, mikä Jumalan rauha ja ilo täyttää sinut, kun voit luovuttaa ja lopettaa murehtimisen ja tiedostaa, että Jeesus on aina ystäväsi, tuli mitä tuli! Siksi meillä on syytä iloita ja olla kiitollisia:
 
Filippiläiskirje 4:4, 6-7
Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa! Älkää olko mistään huolissanne, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. 
 
Olkaamme rohkeita tunnustamaan uskomme ja näyttämään kiitollisuuttamme Jumalaamme kohtaan! Jos kerran Herra on antanut kaikki syntimme anteeksi sovituskuolemansa ja ylösnousemuksen perusteella, osoitetaan intohimoista rakkautta häntä kohtaan, palvotaan ja kunnioitetaan häntä Herranamme! 

Pyhityksestä

1.Piet. 1:13-16
Vyöttäkää siis mielenne ja olkaa raittiita. Pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. Olkaa niin kuin kuuliaiset lapset älkääkä mukautuko niiden himojen mukaan, joissa te ennen, tietämättömyytenne aikana, elitte. Tulkaa sen sijaan kaikessa vaelluksessanne pyhiksi, niin kuin teidän kutsujannekin on pyhä. Onhan kirjoitettu: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.”
Ihminen on epäpyhä, siis syntinen, syntiinlankeemuksen tähden. Jumala on pyhä. Miten epäpyhä voi lähestyä synnistä erotautunutta, siis pyhää, Jumalaa? Ja miten epäpyhästä voi tulla pyhä? Vastaanottamalla pelastuksen Jeesuksessa, saamme kaikki syntimme anteeksi ja meistä tulee pyhiä. Kyse ei ole ollenkaan meidän teoistamme vaan Jeesuksen täydellisestä työstä. Uskoontulossa asemamme suhteessa Jumalaan muuttui täysin. Pyhityksen päämääränä on saada uskovista Jeesuksen kaltaisia, se on Jumalan tahto, niin kuin huomaamme. Koska kyse on Jumalan tahdosta, hän vastaa työn tuloksesta, kun tahdomme olla kuuliaisia hänen tahdolleen. Jumala on aloittanut hyvän työnsä meissä, jotta jumallinen luonne, käytös, kasvaisi jokaisessa uskovassa.
Jokaisella on vapaa tahto päättää, haluammeko kasvaa pyhityksessä, siis muuttuen Kristuksen kaltaisuuteen vai tahdommeko elää mieluummin oman tahdon mukaan. Kun kasvoimme nuoruudessa, se tuotti kasvukipuja. Sama periaate toimii hengellisessä elämässämme, halusimme sitä tai emme. Kun kohtaamme haasteita, ratkaisemme päämme sisällä, miten suhtaudumme niihin. Ymmärrämmekö, että vanha itsekäs, lihallinen luontomme, joka ei tahdo alistua Jumalan tahtoon, ei itsestään muutu täysin päinvastaiseksi kun luovutamme elämämme Herralle. Uskoontulo ei siis ole pyhitysautomaatti, niin että että muutumme aivan silmänräpäyksessä toisenlaisiksi ihmisiksi. Asemamme Jumalan lapsina kyllä muuttuu hetkessä pimeyden valtakunnasta valon valtakuntaan, syntisestä pyhäksi, mutta edelleen huomaamme, kuinka syntinen lunto vaikuttaa meissä, samoin kuin uusi luontomme Kristuksessa alkaa vahvistumaan.
Lihan mieli käy elämämme loppuun asti taistelua Hengen mieltä vastaan. Jos tahdot kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen, silloin edessä on taistelua mielen-, ajatus- ja tahtomaailman alueilla, jotka pyhittyvät keskittymällä Jeesukseen. Näiden vuosien aikana, kun olen saanut vaeltaa uskossa, olen huomannut elämässäni suuren tuskan ja surun, kun Pyhä Henki on näyttänyt ja tulee näyttämään (ei koskaan tuomiten minua tai sinua) missä asioissa olen toiminut oman lihallisen mieleni mukaan, kun hän tahtoo opettaa meitä toimimaan Kristuksen mielenlaadun mukaan. Kun alamme ymmärtämään kaikesta tuskasta, kivusta ja synnistä huolimatta Jumalan rakastavan meitä sen tähden mitä Jeesus on tehnyt, saamme halun oppia tuntemaan hänet. Silloin rakkaussuhde Herraan roihahtaa liekkiin. Ilman yhtäkään ansiota Jumala rakastaa meitä. Se on armoa armon päälle! Jos tää totuus ei saa meissä aikaan halua rakastaa, kunnioittaa ja totella Jumalaa, niin mikä sitten?!
Aivan kuten kasvaessamme pituutta koemme kasvukipuja, tunnistamme suhteessamme Herraan asioita, joissa emme ole kasvaneet. Vaatii nöyryyttä myöntää omat heikkoutensa ja tehdä päätös tahtomaailmassa, että Herra minä tahdon muuttua ja toimia niin kuin sinä tahdot. Silloin annamme hänelle valtuudet toimia elämässämme ja pikku hiljaa muutumme Kristuksen kaltaisiksi 😀
Ystävät, kasvetaan Jeesukseen ja iloitaan hänessä rohkeasti, hän on rakastava ja armahtava! Kun tahdomme olla kuuliaisia hänelle, hän todellakin siunaa runsaasti meitä kaikilla elämämme osa-alueilla 🙂 Ole siunattu Jeesuksessa.

Jeesus on helposti lähestyttävä :)

Matteus 15:1-7
Publikaanit ja syntiset tulivat kaikki Jeesuksen luo kuulemaan häntä. Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat: ”Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan.” Silloin Jeesus kertoi heille tämän vertauksen: ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa niistä yhden, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentäyhdeksää erämaahan ja lähde etsimään kadonnutta, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaan, hän nostaa sen iloiten harteilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ”Iloitkaa kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.” Minä sanon teille: samoin on taivaassa suurempi ilo yhdestä syntisestä, joka kääntyy, kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.”
Kun Jeesus eli maanpäällä, hänen läsnäoloonsa oli kaikkien helppo tulla, koska hän osoitti taivaallista rakkautta heille, paitsi omavanhurskaille, jotka ennemmin pitivät kiinni ylpeydestään kuin olisivat tehneet parannuksen, palanneet siis vastauksen (Jeesuksen) luo. On mielenkiintoista huomata, että vaikka Jeesus eli ihmisen ruumiissa, väsyi niinkuin mekin, hän oli aina valmis ottamaan vastaan ihmisiä, viettämään aikaa aterioiden ja puhuen heille ja varmasti se teki ihmisiin vaikutuksen, ettei hän ollut etäinen niinkuin fariseukset ja kirjanoppineet, etteivät he voineet aterioida syntisten kanssa, koska ajattelivat saastuvansa, jos näin toimisivat. Kun Jeesus näin loi kontakteja eri ihmisiin ja opetti Jumalan valtakunnan periaatteita, varmasti moni vastaanotti pelastuksen 🙂
Tämän päivän kristittyjenkin tulee olla helposti lähestyttäviä, ystävällisiä, lempeitä, nöyriä, valmiina kuuntelemaan ihmisten huolia ja murheita ja valmiita auttamaan kaikin tavoin, aivan kuten esikuvamme teki. Silloin, ihmiset avaavat sydämensä ja ovat valmiita myös kuulemaan opetusta Jeesuksesta, kun itse muistutamme luonteeltamme häntä.
Opetuslapset saivat myös viettää paljon aikaa mestarimme läsnäolossa, ja siksi he olivatkin vakaita seurakunnan synnyn jälkeen, oli vastassa sitten mitä tahansa, koska he olivat oppineet luottamaan Jumalaan kaikissa asioissa ja olivat saaneet erinomaisen ”koulutuksen” Jeesuksen seurassa. Kun uskovat ylistyksessä kohtaavat Jumalaa, pääsemme maistamaan samankaltaista iloa ja rauhaa jota opetuslapset kokivat. Aivan kuten he alkoivat muistuttaa luonteeltaan Jeesusta, mekin voimme uudistua mieleltämme, tahdoltamme ja ajatuksiltamme hänen kaltaisikseen. Kyse on siitä, että kuka tahansa, joka tahtoo antautua Jumalan käyttöön kokosydämisesti, saa voiman siihen Herralta. Näin kasvamme tasapainoiseen uskoon, kun olemme istutetut Jeesukseen, vastaanotamme voimaa hänestä 🙂 Ole siunattu.

Jeesus on ___________.

Päätin siis harkinnan jälkeen aloittaa blogin kirjoittamisen. Tänä aamuna tahdon rohkaista teitä seuraavalla sanalla:

Luukas 13:10-17

Jeesus oli opettamassa eräässä synagogassa sapattina. Siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkouden henki kahdeksantoista vuotta. Hän oli koukistunut eikä lainkaan kyennyt oikaisemaan itseään. Nähdessään hänet Jeesus kutsui hänet luokseen ja sanoi: ”Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi.” Sitten hän pani kätensä naisen päälle, ja heti tämä oikaisi itsensä ja ylisti Jumalaa. Mutta synagogan esimies närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina. Hän rupesi puhumaan ja sanoi väkijoukolle: ”On kuusi päivää, joina tulee tehdä työtä. Tulkaa silloin parannettaviksi älkääkä sapatinpäivänä.” Herra vastasi hänelle: ”Te tekopyhät! Eikö jokainen teistä päästä sapattina härkäänsä tai aasiaan pilttuusta ja vie sitä juomaan? Tätä Abrahamin tytärtä Saatana on pitänyt sidottuna jo kahdeksantoista vuotta. Eikö häntä olisi saanut päästää vapaaksi tästä siteestä sapatinpäivänä?” Kun hän sanoi näin, kaikki hänen vastustajansa olivat häpeissään, mutta kansa iloitsi kaikista  niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki.

Tämä Raamatun sana kertoo meille Jeesuksen suuresta empaattisuudesta. Kun hän eli elämäänsä, hänellä oli kyky ja tahto nähdä ihmiset, joita kukaan muu ei huomioinut mitenkään. Jeesus ei vain mennyt naisen luokse ja toivottanut siunausta vaan päätti auttaa naista, jolla oli ilminen sairaus. Mieti hetki, miltä sinusta tuntuisi, jos olisit melkein kaksikymmentä vuotta elänyt elämääsi koukkuselkänä? Mitä tuon naisen mielessä mahtoi liikkua, kun Jeesus tulee ja ilmoittaa, että olet terve! Hän teki päätöksen ojentautua hänen sanojensa mukaan ja parani. Usko Jeesukseen on aina aktiivista, ei passiivista, hän tarttui tuohon sanaan jotka kuuli. Kuinka kauan tämä nainen olikaan toivonut, että paranisi vaivastaan? Kun ihminen kohtaa elävän Jumalan ja kokee esimerkiksi parantumisen, hän alkaa ylistämään ja kunnioittamaan parantajaansa.

Osa ihmisistä reagoi negatiivisesti naisen parantumiseen. Synagogan esimies piti enemmän perinnäissäännöistä kuin Jumalan voiman ilmenemisestä sapattina. Mutta Jeesus ei yhtään kaunistele, kun kuvaa, kuinka tekopyhiä tällaiset ihmiset itse ovat. Heidän omatuntonsa syytti heitä tässä kohtaa ja siksi häpesivät. Saamme tänäkin päivänä ylistää ja palvoa Jeesusta, joka tuli parantaaman ja vapauttamaan kaikki ihmiset sairauksista ja synneistä. Hän tuntee täysin tilanteesi, ja hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Siksi saamme turvatua Herraan tänäänkin oli asiamme mikä tahansa. Hän todella kohtaa sinut kun lähestyt häntä. Hän ei edeleenkään ole unohtanut ketään ihmistä vaan osoittaa rakkauttaan ja armoaan aivan jokaista kohtaan. Siksi uskovien tehtävä tänään on heijastaa Jumalan suurta rakkautta ihmissuhteissaan siinä vaikutusalalla jonka Herra on meille antanut. Jumala saa silloin kunnian ja ylistyksen 🙂 Ole siunauttu.