Avainsana-arkisto: kiitollisuus

Kiitollisuudesta

Kiitollisuus on asenne jonka voimme valita silloinkin, kun olosuhteet eivät näytä positiivisilta. Se on myös kyky nähdä asiat eri tavalla, kuin negatiivisesta tai pessimistisestä näkökulmasta. Kiitollisuus on valittu toimintatapa, joka heijastuu kasvoiltasi ja kielen käytöstäsi. Se ilmenee, kun näet lähimmäisessäsi jotain positiivista ja sanot sen hänelle ääneen. Voimme harjoitella sitä, kuten Jumalan mielen mukainen mies Daavid teki:

Psalmi 103:1-5
Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.

Daavid teki päätöksen ylistää Jumalaa. Hän päätti osoittaa kiitollisuutta ja ylistävää asennetta häntä kohtaan koko olemuksellaan. Kun kiitän Herraa, sielu jossa tunteet ovat, alkaa muistamaan, mitä hyvää Herra on jo tähän mennessä tehnyt. Herran vertaista ei ole! Kuka muu voi antaa syntimme anteeksi, parantaa sisäisistä ja fyysisistä sairauksista ja haavoista? Kuka muu voi päästää kuoleman pelosta ja osoittaa täydellistä armoa ja rakkautta?

Daavid oli rukouksen mies ja tiesi sydämessään, että Herra tahtoi viettää aikaa hänen kanssaan. Hän ymmärsi, että vaikkei hänestä aina tuntunut siltä, hänellä oli aina erittäin hyvä syy palvoa Herraansa. Vanha luontomme, joka on yhteistyössä sielunvihollisen kanssa, täytyy nujertaa, jotta se ei hallitsisi elämäämme. Mitä tarkoitan tässä yhteydessä? Sitä, että päätämme alkaa määrätietoisesti kiittämään Jumalaa siitä mitä hän on jo meille antanut! Kuinka helposti mielemme himoitsee kaikkea lisää, siihen tämän päivän yhteiskunta on rakennettu: materialistiseen elämäntapaan. Siis jos menet kauppaan, siellä on kaikkia tuotteita röykkiöittäin ja silmäsi vaeltelee niissä ja huomaat poistuessasi kaupasta, että tulipa ostettua paljon kaikenlaista, mitä et suunnitellut ostavasi.

Jumalan lapsina meidän tulisi osoittaa suurta arvostusta Herraa kohtaan ja ymmärtää, ettei mikään muu asia voi täyttää syvimpiä tarpeitamme, paitsi suhteemme Herraamme. Emme oikeasti tarvitse kaikkea tavaraa jatkuvasti lisää, vaan tarvitsemme uuden näkökulman Jumalasuhteeseemme. Opetellaan olemaan kiitollisia siitä, mitä Herra on meille antanut ja osoitetaan palvontaamme häntä kohtaan säännöllisesti, silloin muut aikavarkaat eivät vie päätämme sinne ja tänne, vaan voimme kasvaa terveeseen suhteeseen Jumalamme kanssa.

Joskus Jumalan täytyy sallia elämäämme jotain vastoinkäymisiä, jotta nöyrtyisimme. En todellakaan tarkoita, että Jumala rankaisee uuden liiton uskovia kärsimyksillä, vaan sitä, että hän muistuttaa meitä armossaan, että hän tahtoo olla jatkuvasti elämämme keskipiste ja kaikkien tarpeidemme täyttäjä. Jos korjaamme suuntaamme kohti häntä, kaikki asiat vaikuttavat meidän parhaaksemme, jotka rakastamme häntä (Room. 8:28). Silloin kärsimykset jotka kuuluvat elämäämme täällä maan päällä, vaikuttavat hyvää hedelmää jumalasuhteellemme, emmekä ole niin itsekkäitä enää sen jälkeen. Herran tarkoitusperät ovat vain ja ainoastaan hyvät meitä kohtaan (Jer. 29:11).

Mikä seuraus sitten sillä on, että me alamme löytää oikean suhteen Jumalamme kanssa?

Psalmi 103:11-13

Sillä niin korkealla kuin taivas on maan yllä, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. Niin kuin isä armahtaa lapsiaan, niin Herrakin armahtaa niitä, jotka häntä pelkäävät.

Kun olemme kokeneet suurta Jumalan armoa ja rakkautta, seuraus siitä on, että me rakastumme Jeesukseen. Pyhä Henki valaisee sydämellemme, kuinka kovan hinnan Jeesus maksoi sinusta ja minusta, ja kuinka paljon hän rakastaa edelleen. Silloin alamme käsittämään, kuinka suuri Jumalamme todellisuudessa on. Ihmisillä jotka eivät usko, ei ole likimainkaan käsitystä kuinka suuri ja pyhä hän on. Sen sijaan uskovien tulisi oppia ymmärtämään ja näkemään, kuinka kunnioitettava Herramme onkaan. Miksi?

Siksi, että saisimme Daavidin näkökulman elämäämme. Jos emme opi kunnioittamaan Herraa, emme pääse häntä lähelle. Jos opettelemme sitä, pääsemme todella läheiseen suhteeseen hänen kanssaan, koska hän on säästänyt syvän, erittäin intiimin suhteen niille, jotka ymmärtävät sekä hänen suuren armonsa, että toisen tärkeän ominaispiirteen itsestään, hänen pyhyytensä. Silloin tahtotilamme on, miten voisin kunnioittaa elämälläni kuningasten Kuningasta syvemmin? Jumalan pelko on avain syvempään suhteeseen, koska silloin hän saa jakamattoman huomiomme.

Se heijastuu myös siinä, että kun lankeamme syntiin, tahdomme tehdä heti parannusta ja tahdomme alistua hänen suunnitelmaansa. Tiedän tämän omakohtaisesti. Kun olin noin 13 vuotias, sain profetian, jossa kerrottiin, että saan julistaa ilosanomaa Jeesuksesta, mutta sitä edeltää suuret koettelemukset. Itkin silloin syvästi, että ”Herra miksi minun täytyy kohdata suuret koettelemukset, ennen kuin voin palvella sinua?” Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että sanoman välittäjä ei muokannut Jumalan viestiä, jättäen osan siitä tuomatta, koska olisin helposti voinut vihastua, kantaa kaunaa, katkeroitua ja lopulta hyljätä uskoni, ellen olisi hyväksynyt myös sitä, että kutsumusta tullaan koettelemaan.

Jumala on opettanut minulle Isän rakkautta ja suurta armoaan, mutta yhtälailla Herran pelkoa viimeisten vuosien aikana, erityisesti Seinäjoella asuessani. Ilman näitä molempia, olisin voinut eksyä pois tieltä. En todellakaan tiedä missä olen esimerkiksi seitsemän vuoden päästä, mutta sen tiedän, että kun päätän ylistää, palvoa ja kunnioittaa koko elämälläni Jumalaa, hän johdattaa minua varmasti kohti uusia seikkailuja.

Olen kiitollinen siitä, että saan tänään rohkaista jokaista lukijaa elämään kokonaisvaltaisesti Jumalalle, silloin hänen runsaat siunauksensa tulevat virtana elämäämme. Herra ei ole luvannut meille helppoa elämää, mutta hän on luvannut olla joka päivä kanssamme ja hän tahtoo, että opimme rakastamaan häntä syvästi. Ei vain rakastamaan, vaan myös tottelemaan, kun hän laskee sydämellemme ajatuksia joita meidän tulee tehdä ja tuottaa kunniaa hänen nimelleen. Nöyryys kulkee käsikädessä kiitollisuuden, palvonnan ja aidon kunnioituksen kanssa. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Rehellinen, kiitollinen ja ylistävä sydän

Psalmi 73:1, 13-15, 21-28

Aasafin psalmi. Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille, kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän!

Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana ja käteni viattomina? Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu. Jos sanoisin: »Noin minäkin tahdon puhua», pettäisin ne, jotka ovat sinun lapsiasi, Jumala.

Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti. Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla, olin kuin järjetön eläin sinun edessäsi. Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni. Sinä johdatat minua tahtosi mukaan, ja viimein sinä nostat minut kunniaan. Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä. Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy, Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti. Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät. Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut. Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.”

Tää Psalmi ei meinannut avautua ensin. Koska tää on kohtuu pitkä, otin siitä vain osia, jotka mielestäni liittyvät toisiinsa. Aasaf muistuttaa itselleen ja kaikille jotka uskovat Jumalaan, että hän on hyvä. Meidänkin on hyvä muistuttaa itseämme siitä. Samoin hän osoittaa, että meille, joilla on vilpitön sydän häntä kohtaan, saamme kokea sitä jatkuvasti. Aasaf vertailee jumalatonta ja vanhurskasta tässä Psalmissa ja myöntää rehellisesti kysyneensä, miksi kannattaa olla kuuliainen Jumalalle. Hän toteaa myös, että hän on kokenut kärsimystä uskonsa tähden, sitä mekin joskus kyselemme Jumalalta. Mutta Aasaf osoittaa, ettei hän tahdo samaistua jumalattomiin ja pettää niitä, jotka pitävät häntä esikuvanaan. 

Pysähdytään hetkeksi. Miksi Jumalan lapset kokevat kärsimystä? Rehellisesti: En tiedä. On sydäntä särkevää kuulla ihmisten tuskasta, mutta sen tiedän, että Jumala on aina uskollinen, rakastava, armollinen, olivat olosuhteet mitkä tahansa. Jos päätämme silti uskoa ja luottaa Jumalaan, niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä, huomaamme, kuinka murheet pakenevat ja voimme antaa ylistyksen Herralle kaikesta huolimatta. 

Aasaf jatkaa, että oli katkeroitunut ja tunnustaa sen. Hän huomaa toimiessaan näin, ettei siinä ollut järkeä. Miksi? Koska hän saa olla tiiviissä kanssakäymisessä Jumalaansa, hän johdattaa ja tulee nostamaan Aasafin kunniaan, koska hän on nöyrtynyt. Muista: Nöyrille Jumala antaa armon, ylpeät joutuvat kärsimään. Aasaf kuvaa suhdetta todella väkeväksi: Aivan sama onko hän taivaassa vai maan päällä, hän kokee turvaa Herran lähellä. Hän on sitoutunut Jumalaan, riippumatta siitä miltä ruumissa tuntuu. Ne, jotka eivät turvaa Herraan kohtaa tuomio viimeisenä päivänä Jumalan edessä. Meidän onnemme ei perustu olosuhteisiin vaan kaikkivaltiaaseen Jumalaan, ja kerromme olemuksellamme hänen suurista töistään elämässämme! 

Psalmi 103:1-5
”Daavidin psalmi. Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään. Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.”

Kuinka helposti unohtuu olla kiitollinen Jumalalle.

Me teemme päämme sisällä, tahdossamme, päätöksen miten suhtaudumme lähimmäisiimme ja Jumalaan. Voimme olla todella tylyjä, kiittämättömiä tai lempeitä ja kiitollisia. Kielemme paljastaa, kuka hallitsee sydäntämme: Jos olemme kiittämättömiä ja kovia, emme ole oppineet tuntemaan Jumalaa siinä mielessä, koska hän on rakkaus. Hänen rakkautensa meitä, hänen vihollisiaan kohtaan, jotka hän pelastanut suuressa armossaan, saa aikaan sen, että olemme kiitollisia ja taipuisia.

Daavid suorastaan komentaa sydäntään ylistämään Jumalaa. Miksi? Koska turmeltunut luontomme, lihamme, vastustaa sitä, mitä sisällämme asuva Pyhä Henki tahtoo. Meidän täytyy joskus päättää ylistää. Ylistys voi olla sitä, että päätät olla valittamatta kun on hankalaa ja olet hiljaa. Meidän ei siis kannata rajata Jumalan ylistystä vain ylistysmusiikin kanssa tehtäväksi toiminnaksi. Se on elämän asenne. Daavid päättää ylistää koko olemuksellaan ja mikä saa ylistyksen aikaan? Jumalan pyhyys. Kun saamme ilmestyksen Jumalamme pyhyydestä, se saa meidät syvästi kunnioittamaan häntä. 

Daavid jatkaa, että meidän tulee muistella Herran uskollisuutta ja hyvyyttä pahoina päivinä. Siinä riittää meille ylistettävää. Hän osoittaa mielisuosiotaan lapsiaan kohtaan antamalla kaikki syntimme anteeksi ja parantamalla meidän henkiset ja fyysiset sairaudet. Tässä on Jumalan lupaus, johon voimme vedota, kun rukoilemme terveyttä lähimmäistemme tai omaan elämään. Herramme osoittaa valtavan rakkautensa meitä kohtaan niin, että vaikka olemme itse onnistuneet tuhoamaan elämämme, hän nostaa meidät sieltä! 

”Kruunaa sinut armolla ja laupeudella” kuulostaa minulle siltä, kuin orpolapsi joita olemme ilman yhteyttä Luojaamme, saa kuninkaallisen arvon Isän edessä. Niin kuin me olemmekin Jeesuksen tähden! Jumala tahtoo uudistaa mielemme näkemään itsemme hänen rakkaina lapsinaan, jotka tulevat perimään hänet eräänä päivänä! Sinä ja minä olemme Kuninkaan lapsia, emme enää synnin orjia ja orpoja. Sisäistä tämä asemasi rakas ystävä ja kiitä Jeesusta siitä 🙂 Kaikki sinun kaipauksesi hän tyydyttää paremmin kuin kukaan muu voi, koska hän loi sinut. Hän on luojasi, pelastajasi, kuninkaasi, ystäväsi. Hän on päättänyt haluta olla sinun ystäväsi, jos vain sinä tahdot. Tässä meille monia syitä ylistää ja palvoa Herraa.

Kiitollisuus saa aikaan Hengen hedelmiä. Esimerkiksi kuuliaisuutta. Olimme viime torstai iltana rukoilemassa ILTA Conference tapahtuman puolesta (suuri nuorille suunnattu tapahtuma seurakunnassamme 30.10 – 1.11. olet lämpimästi tervetullut!), ja kun katsoin ympärilleni, huomasin, että nämä Jumalan miehet ja naiset ovat niitä, jotka uskollisesti palvelevat Herraa täydellä sydämellä. Rakas kotiseurakuntani, Seinäjoen Helluntaiseurakunta, Pyhän Hengen johdossa saa aikaan sitä, että seurakuntalaiset rakastuvat Jeesukseen, alkavat osoittamaan vastarakkautta ja sitoutuvat. Kyse ei todellakaan ole siitä, että pelkästään nuoret ovat palavia, vaan kokeneemmat seurakuntalaiset ovat aivan 100%:sti liekeissä! Kärkkäisen Helena ja Petäjämäen Orvo tulivat rukoilemaan meidän kanssamme ja me todella arvostamme sitä syvästi. Tuleva tapahtuma on tämän seurakunnan tapahtuma, ja uskomme, että kun koko seurakunta rukoilee tapahtuman puolesta, Jumala vie koko seurakuntaa eteenpäin!  

Kun mietin Vanhaa testamenttia ja lakiliittoa, jonka Jumala määräsi israelilaisille, sielläkin ensin tunnustettiin ja hylättiin synnit, sen jälkeen annettiin kiitosuhri Jumalalle. 

Mitä tämä kuva voi kertoa meille, jotka elämme uuden armoliiton aikaa? Mieleeni nousi tällainen ajatus: Ensin tunnustamme ja hylkäämme syntimme jotka Totuuden Henki meille näyttää, sen jälkeen annamme kiitos- ja ylistysuhrin rakastavalle Jumalalle, joka lähetti oman Poikansa maailmaan pelastamaan meidät, jotka olemme tuomittuja pyhän Jumalan edessä ilman Jeesusta. Siinä on paljon syytä ylistää Herraamme! Kun ylistyksemme nousee Jumalan kunniaksi, Hän liikuttuu siitä, koska hänelläkin on tunteet kuten meillä, sillä erotuksella, ettei hänen tunteensa ole koskaan ”ylimitoitettuja”. Vihastuessaan hän ei raivoa kuten syntiin langennut ihminen. Ja toiseksi: Hänen vihansa on oikeutettua, toisin kuin meidän, sillä hän on täydellinen Jumala. 

Galatalaiskirje 1:3-5
”Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille – Kristuksen, joka uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmasta, niin kuin oli Jumalan, meidän Isämme, tahto. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.”

Isän tahto oli pelastaa sinut ja minut. Tähän Poika suostui vapaaehtoisesti. Jumala tuntee ajan jossa elämme tänään. Hän tietää sen pahuuden ja koska hän rakastaa luotujaan, hän valmisti pelastuksen Jeesuksessa. Aina kun siirrämme katseemme Jeesukseen, meillä on syytä ylistää ja palvoa häntä. Ilman häntä ei olisi armoa ja rauhaa ihmisen ja Luojan välillä. Jeesus tehtiin synniksi, Jumalan viha siirtyi hänen päällen, jonka me ansaitsemme omilla töillämme. Siksi kun Isä katsoo meihin, hän näkee Poikansa sovituksen edestämme ja antaa anteeksi syntimme, kun sydämestämme teemme parannuksen. Hänelle kuuluu tästä kaikki kunnia koko elämämme ajan. Pyydä päivittäin, että Pyhä Henki muistuttaa sinua siitä, miten paljon Jeesus oli valmis maksamaan sinusta, jotta sinulla on yhteys kolmiyhteiseen Jumalaan. Silloin sydämesi alkaa kiittämään häntä. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Pelastetun kiitos ja rukous

Olen tänä iltana ollut Herran läsnäolossa, kohdannut hänen armonsa ja pyhyytensä. Ikään kuin sattumalta käsiini osui tää Psalmi. Se sopii mainiosti näihin tunnelmiin:

Psalmi 40:1-6
Musiikinjohtajalle. Daavidin psalmi. Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui puoleeni ja kuuli avunhuutoni. Hän nosti minut ylös turmion kuopasta, upottavasta liejusta. Hän asetti jalkani kalliollle ja vahvisti askeleeni. Hän antoi minun suuhuni uuden laulun, ylistyslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet, tuntevat pelkoa ja turvaavat Herraan. Autuas se mies, joka panee luottamuksensa Herraan eikä käänny ylpeiden puoleen eikä niiden, jotka valheeseen eksyvät. Herra, minun Jumalani, monet ovat sinun tekemäsi ihmeet ja sinun ajatuksesi meitä kohtaan – ei ole ketään sinun vertaistasi – niitä tahdon julistaa ja niistä puhua. Niitä on paljon enemmän kuin voidaan laskea.

Ajattele, miten hyvä ja armollinen Jumalamme on: Kun meillä on ahdistus, me käännymme hänen puoleensa ja hän kumartuu puoleemme ja auttaa! Rakastan tätä adjektiivia: kumartui. Heti, kun ihminen nöyrtyy hänen edessään, hän on valmis auttaamaan. Mitä sitten tapahtuu: Hän nostaa kerta toisensa jälkeen nöyrtyvän, syntiin langenneen ihmisen, pois upottavasta liejusta. Minusta tämä kuva osoittaa selkeästi millainen synti on: Se pettää, vie syvemmälle riippuvuuteen, on tuhoamassa ihmisen elämän ilman pelastajaa. Mutta juuri silloin Jumala saapuu auttamaan meitä, kun sitä eniten tarvitsemme. Hän ei koskaan jätä meitä pulaan. Näin toimii ainoastaan rakastava Isä. Tässähän on kuvaus Jeesuksesta, joka lähtee pelastamaan yhtä kadonnutta lammasta ja kantaa turvaan.

Upottava lieju taas kuvaa mielestäni sitä, että sielunvihollinen voi houkutella meidät nautintoihin, jotka päältä päin näyttävät aivan mahtavilta, mutta kun ihminen astuu houkutukseen, se pettää. Juuri näin paholainen on toiminut Eedenistä asti. Vihollisen päämäärä on jättää uhri upottavaan liejuun, ja tuhota hänet. Meidän tulee siis todella olla hereillä kun paholainen syöttää mieleemme ajatuksia, jotka eivät ole Jumalan sanasta nousevia: Meidän tulee heti torjua ne Jeesuksen nimessä. Siksi on niin tärkeää tietää, mitä Raamattu opettaa, sisäistää ja soveltaa omassa elämässä, ettemme eksy matkalla kohti taivaan kotia.

Psalmi 50:14-15
Uhraa kiitosta Jumalalle ja täytä lupauksesi Korkeimmalle. Huuda minua avuksi ahdistuksen päivänä. Minä vapautan sinut, ja sinä olet kunnioittava minua.

Huomaamme, että kun rakas taivaan Isä pelastaa meidät, asettaa jalkamme Kristus kalliolle ja vahvistaa askeleemme, niin me kunnioitamme häntä syvästi. Tästä kunnioituksesta me alamme palvomaan häntä ja annamme koko elämämme hänen käyttöönsä. Uskon, että yksi sovellus tuosta ”lupauksesta Korkeimmalle” voi olla nimenomaan kokosydäminen antautuminen.

Palataanpa tuohon Psalmiin 40. Siinä kuvataan ihmisen sydäntä, joka on kokenut Jumalan valtavan hyvyyden ja nyt alkaa palvoa Herraansa (jae 4). Huomaa, että Daavid Pyhässä Hengessä osoittaa, että kun me ylistämme, monet alkavat kunnioittamaan Jumalaa ja turvaavat häneen. Kun elämäsi ylistää Kuningasta, todistat mitä Jeesus on tehnyt, kuinka olet päässyt ahdistuksesta vapauteen, muissakin syttyy toivo, että ”kun Jeesus auttoi häntäkin, kyllä hän minuakin voi auttaa”. Huomaa myös, että jakeessa viisi meitä kehotetaan pistämään koko luottamuksemme Herraan ja siitä seuraa onnellisuus. Itsekin olen unohtanut useastikin, että minun tulee oppia luottamaan Jumalaan jatkuvasti kaikissa valinnoissani, eikä luottamaan ”lihan käsivarteen”, siis omaan voimaani. Sitä Herra meiltä odottaa, että opimme antamaan hänelle kaiken vallan elämämme jokaisella sektorilla.

Jakeessa kuusi huomaamme, kuinka Daavid ylistää Jumalan valtasuuruutta, ei ole ketään hänen vertaistaan! Kun opimme vastustamaan paholaisen kavalia juonia, arvostamaan Jumalamme huolenpitoa ja hyvyyttä, alamme elämällämme todistaa Jumalan suurista töistä elämässämme, koemme hänen pyhyytensä ja suuruuteensa entistä läheisemmin. Se saa kielemme puhumaan hänen uskollisuudestaan ja hyvyydestään. Tiedätkö, että kiitollisen elämä on paljon helpompaa? Näin sanoi rakas seurakuntapastorimme Jacob Huttunen. Siitä tulikin mieleeni Jaskan slougan: Mistä sinä tänään olet kiitollinen? Meillä on paljon syytä kiittää, ylistää ja palvoa Jeesuta, joka sovitti jokaisen ihmisen syntivelan yhdellä, täydellisellä uhrilla. Siitä riittää kiitoksen aihetta koko elämän ajaksi 🙂 Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂

Kiitollisuus feat. Suuruutes äärellä

iphone4s 123Ei terve miten kiitollinen voi olla 😀

Suurutes äärellä tapahtuma lähestyy kovaa kyytiä, kun viikon päästä perjantaina (21.11) Seinäjoen helluntaikirkossa räjähtää klo 20, kun ILTA live johtaa ainutlaatuiseen ylistykseen, johon kaikki yhtyvät! Tiedän sen, koska nää frendit treenaa hullun lailla ennen tapahtumaa ja seurakunta rukoilee! Kun kelataan, että tapahtumaa valmistetaan rukouksin, julistaen Jumalan aikaansaamaa läpimurtoa ihmisten elämässä, lopputulos voi olla ainoastaan timanttia! Se on siinä. 

Alan innostua päivä päivältä, koska olen huomannut, kuinka nuoret ovat innostuneet tästä 🙂 Ihan esimerkkinä voin mainita, että Ani-Sofia Hietala ja Tuulia Koponen ovat innostaneet rukoilemaan tapahtuman puolesta sekä yksityisesti että porukalla 🙂 Herra on sytyttänyt heidät ja monet muut, etsimään Kaikkivaltiaan kasvoja, jotta todella voimme kokea jotain sanoinkuvaamatonta Isän kirkkauden vaikutusta tapahtumassa. Tuon janon on Herra asettanut henkeemme. Kyse on hellittämättömästä rukoustaistelusta, johon Pyhä Henki tahtoo johtaa kaikki uskovat, oli asia mikä tahansa, saamme ylistää, palvoa ja kiittää mitä Isä tekee! Ja kun tapahtuma on ohi, ja toteamme, että Isä yllätti meidät aivan täysin, huomaamme, kuinka tärkeää meidän on taistella rukouksessa ja rakastumme syvästi häneen 🙂

Mistä olen kiitolinen juuri nyt? Siitä, että Jumala on nostanut Seinäjoen illan vastuuseen uusia, lahjakkaita nuoria, jotka sydämestään palvovat Herraa. Viime lauantaina kun pastori Jacob Huttunen opetti Herran kunnioittamisesta, saimme kokea pyhyyden kosketuksen voimallisesti. Se oli jotain sanoinkuvaamatonta. Olen varma siitä, että Herra tulee näyttämään pyhyteensä suuruuden tapahtumassa, jota emme uskalla edes kuvitella! Siksi pyydän sinua rakas lukijani, rukoile tapahtuman puolesta päivittäin, jotta Herran kirkkaus lankeaa voimallisesti 🙂 Kiitos sulle! 

”Tahdon sinusta juopua, Isä sä olet ainoa, tahdon enemmän sinua, siks tässä oon. Tahdon sinusta juopua, sinun virtaasi upota. Jeesus, tässä oon.” (Laske Henkesi)

Kun sunnuntaina ajoin autolla Kokkolaa kohti, yhdyin Pekka Hautakankaan johtamana ylistykseen edellämainitun biisin mukaan, jotain murtui sisälläni. Hoksasin, että Herra on todella asettanut sydämiimme syvän janon hänen puoleensa, jotta emme olisi tyytyväisiä, vaan janoisimme mahdottomia Isältä, joka voi kaiken. Ylistys johtaa palvontaan, jossa kohtaamme pyhän Jumalan, jossa voimme viipyä vaikka kuinka kauan, siitä ei saa kyllikseen. Kuten Jacob mainitsi lauantaina, että kun Herra ilmestyi pyhyydessään, se 1,5 tuntia tuntui kolmelta minuutilta ja on yksi syvimpiä kokemuksia hänen elämässään. 

Paavalin kirje Efesolaisille 1:17-23

Minä rukoilen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, jotta tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, miten suuri on hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja miten äärettömän suuri on hänen voimansa meitä kohtaan, jotka uskomme, hänen väkevän voimansa vaikutuksen mukaan. Tällä voimallaan hän vaikutti Kristuksessa herättäessään hänet kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa, ylemmäksi kaikkea hallitusta ja valtaa, voimaa ja herruutta ja jokaista nimeä, joka mianitaan, ei vain tässä maailmanajassa vaan myös tulevassa. Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa ja täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää. 

Tähän jaejaksoon sisältyy todella paljon, enkä yritäkään avata sitä kokonaan, koska se vaatisi kokonaisen saarnan valmistamista, niin valtava aarre on Raamattu. 

Kiinnitämme huomion joihinkin kohtiin:

  • antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
  • valaisisi sydämemme silmät

jotta tietäisitte:

  • mikä on se toivo johon hän kutsunut
  • miten suuri on on perintönsä kirkkaus
  • miten äärettömän suuri on hänen voimansa

Pelkästään näihin jakeisiin sisältyy jotain käsittämätöntä, jota voimme vain arvailla ja pyytää Pyhää Henkeä avaamaan, mitä näiden jakeiden taakse kätkeytyy. Muistan kun Koskenrannan Arttu joskus sanoi, että jotain mieletöntä kätkeytyy näihin sanoihin, jotka eivät yksinkertaisesti riitä kuvaamaan. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan 🙂

Mistä apostoli puhuu näissä jakeissa? Voin vain anoa, että Herra opettaisi pyhässä läsnäolossaaan ja avaisi näkemään taivaallisiin, ilman rajoittunutta katsetta näkyvään maailmaan, jotta voisimme ymmärtää mitä tässä todella sanotaan. Uskon, että että Paavali on todella ollut rukouksen mies ja kun hän on etsinyt Jumalaansa, hänen pyhyytensä on avannut näkemään jotain todella timanttia! Siksi hän rukoilee sitä Efeson seurakunnallekin. Voimme anoa, että Isä ”anna silmävoidetta, jotta voin nähdä taivaallisiin, nähdä kuka sinä todella olet ja kaikki tilanteet sinun näkökulmasta” ja saamaan kirkkaita näkyjä, kuinka suurta Jumalaa palvelemme! 

Miksi? Jotta ymmärtäisimme kuinka valtavan suuri lahja pelastus (toivo) on. Kuinka saamme periä Isän lapsina taivaan kirkkauden ja voimme kiinnittää katseemme häneen ja nähdä tilanteet hänen auktoriteettiasemastaan käsin. 

Ja kuinka suuri hänen voimansa sitten on, joka vaikuttaa elämässämme? Se on ääretön, koska tuolla samalla voimalla hän herätti Poikansa kuolleista ja asetti hänet istumaan oikealle puolelleen taivaallisissa. Istuminen tässä asiayhteydessä kertoo hänen kuninkaallisesta valta-asemastaan ja sen vahvistaa seuraavat jakeet. Voimme vain todeta, että jos pikkuhiljaa alamme ymmärtämään, kuinka suuri, Pyhän Hengen voima asuu sisällämme, voimme voittaa kaikki paholaisen valheet ja koukut elämässämme. Kuten jae 22 sanoo: 

”Jumala on alistanut kaiken hänen jalkojensa alle ja asettanut hänet kaiken yläpuolelle, pääksi seurakunnalle…”

Mitä jää jäljelle? Ei mitään. Jeesus on kuningasten Kuningas. Voiko uskova elää Kristuksen voitossa, eläen hänen kirkkauttaan todeksi? Kyllä voi, tämän Jumalan sanan mukaan. Rajoitteet ovat meissä, ei Jumalassa. Huomaa myös miten jae loppuu. Jeesus on pää, me olemme oksat. Hänessä on voima, ei meissä. Kuuliaisuus Kristuksen tahdolle saa aikaan menestyksen kaikessa mitä teemme. Jumala kasvattaa omiaan jatkuvasti nöyryyden kautta, jotta näemme, ymmärrämme ja hyväksymme riippuvuussuhteemme häneen. 

Joten kiinnitetään katseemme Jeesukseen ja hänen täydelliseen voittoonsa perkeleestä. Saamme nähdä miten hän tulee näyttämään valtasuuruutensa sinun ja minun elämissä, jossa ymmärrämme, että ilman Jeesusta emme voi tehdä mitään, mutta hänen voimassaan voimme kaiken! Ole siunattu Jeesuksen nimessä 🙂