Avainsana-arkisto: Lasarus

Lasarus

Tällä viikolla olen rehellisesti pähkäillyt melko paljon, mistä ihmeestä kirjoittaisin?! Kun luin yks aamu Raamattua tuli vastaan voimallinen tapaus, jossa kerrotaan siitä, kuinka Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista. Käydään tutkimaan sitä ja näkemään mitä sen sisälle on piilotettu.

Johannes 11:1-5

Eräs Lasarus-niminen mies oli sairaana. Hän asui Betaniassa, Marian ja tämän sisaren Martan kylässä. Maria oli se, joka voiteli Herran hyväntuoksuisella voiteella ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillaan, ja sairaana oli hänen veljensä Lasarus. Niin sisaret lähettivät Jeesukselle sanan: ”Herra! Hän, joka on sinulle rakas, on sairaana.” Sen kuultuaan Jeesus sanoi: ”Tämä sairaus ei ole kuolemaksi vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika tulisi kirkastetuksi sen kautta.” Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan sekä Lasarusta.

Johanneksen kuvaus Lasaruksen, Martan, Marian ja Jeesuksen välisistä suhteista on sydämellinen, eikö vaan? Se antaa pohjavireen, joka kestää koko kertomuksen läpi ja osoittaa, kuinka se vaikuttaa heidän kaikkien reaktioihin.

Johannes 11:17-22

Kun Jeesus tuli Betaniaan, hän sai tietää, että Lasarus oli ollut haudassa jo neljä päivää. Betania oli lähellä Jerusalemia noin viidentoista stadionmitan (n. 3km) päässä. Useita juutalaisia oli tullut Martan luo lohduttamaan heitä heidän veljensä kuoleman vuoksi. Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, hän meni tätä vastaan, mutta Maria istui kotona. Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että mitä tahansa sinä Jumalalta anot, sen Jumala sinulle antaa.”

Kun muistamme tarinamme pohjavireen, ymmärrämme, että suuri suru oli Martan ja Marian sekä heidän ystäviensä elämässä läsnä. He olivat todella toivoneet, että Jeesus olisi tullut aiemmin ja parantanut Lasaruksen. Marian ja Martan reaktion eron ajattelen kertovan Marian syvästä surusta. Hän oli shokissa, koska tiesi, että Jeesus paransi kaikki sairaat minne hän menikin. Hän ei ollut valmistautunut veljensä kuolemaan. Martta taas oli toiminnan nainen ja lähti heti prosessoimaan suruaan Jeesuksen kanssa. Martan sanat kertovat hänen lujasta uskostaan, vaikka hänkin koki surua. Mitä Jeesus vastasi Martalle?

Johannes 17:23-27

Jeesus sanoi hänelle: ”Sinun veljesi nousee ylös.” Martta vastasi: ”Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.” Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” ”Uskon, Herra”. Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, joka oli tuleva maailmaan.”

Näemme tästä dialogista sen, kuinka Martan uskoa Jeesuksen jumaluuteen haastetaan ja hän prosessoi surunsa läpi asiaa, joka ei ole helppo kenellekään. Meidän on helppoa nyt lukea Raamatusta tätä kohtausta, mutta ajattele, miltä sinusta olisi tuntunut, jos oma veljesi olisi kuollut juuri ja Jumalan Poika vakuuttaisi sinulle vilpittömästi, että veljesi nousee kuolleista? Luulenpa, että todella harva tuossa tilanteessa olisi välittömästi uskonut Lasaruksen ylösnousemukseen.

Johannes 11:32-37

Kun Maria tuli sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, hän heittäytyi Jeesuksen jalkojen juureen ja sanoi: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, minun veljeni ei olisi kuollut.” Kun Jeesus näki Marian ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, hän järkyttyi hengessään ja vapisi liikutuksesta. ”Mihin te panitte hänet?” hän kysyi. ”Herra, tule katsomaan”, he vastasivat. Ja Jeesus itki. Niin juutalaiset sanoivat: ” Katsokaa, kuinka rakas Lasarus oli hänelle!” Mutta muutamat heistä sanoivat: ”Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut estää tämän miehen kuoleman?”

Näissä jakeissa näemme voimakkaita tunteita. Nämä jakeet puhuttelevat minua syvästi, koska niissä ilmenee monta todella merkittävää asiaa. Ensimmäiseksi, kun mietimme tuon ajan juutalaista kulttuuria, Jeesuksen ei olisi ensinnäkään saanut antaa naisen tulla häntä niin lähelle kuin tässä annetaan ymmärtää. Häntä pidettiin rabbina, arvostettuna opettajana, jonka kuului noudattaa tarkoin juutalaista lakia. Sen sijaan Jeesus otti naiset lähelleen koko toimintansa ajan, eikä estänyt syntisiä tulemasta luokseen. Siksikin juutalaiset olivat vihoissaan hänelle.

Juuri tämän Jeesuksen osoittaman empatian tähden Maria tahtoi tulla Jeesuksen luokse ja ilmaista syvää surua vailla pelkoa torjunnasta. Mieti, jos ihmiset jotka eivät vielä tunne Jeesusta elämänsä herranaan, ymmärtäisivät Jeesuksen olevan täydellinen rakkaus, joka tahtoo antaa heidän syntinsä anteeksi, kun he katuvat niitä vilpittömästi, eikö moni vastaanottaisi pelastusta? Eikö Jumalan lapset pitäisi tuntea siitä, että olemme aidosti rakastavia ja tahdomme tutustua uusiin ihmisiin ja rohkaista heitä? Silloin meistäkin voisi tulla ”syntisten ystäviä” ja hekin alkaisivat huomaamaan, että Jumalan rakkaus on valloittanut meidät ja se voi muuttaa heidätkin.

Huomaamme siis, että Jeesus tahtoo ottaa ihmiset vastaan aina sellaisina kun he ovat sillä hetkellä. Jeesus osoitti myös ihmisyyttään, kun hän liikuttui syvästi ja itki. On todella tärkeää ymmärtää, että Jeesus oli 100% Jumala ja 100% ihminen kun hän eli maan päällä. Tässä tarinassa näemme molemmat puolet!

Johannes 11:38-44

Jeesus järkyttyi jälleen sisimmässään ja meni haudalle. Se oli luola, ja sen suulla oli kivi. Jeesus sanoi: ”Ottakaa kivi pois.” Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut siellä neljättä päivää.” Jeesus vastasi: ”Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?” Niin he ottivat kiven pois. Silloin Jeesus nosti katseensa ylös ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä sanon tämän, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.”

Tässä kertomuksessa on kaksi minulle tärkeää kohtaa. Ensimmäinen on se, jossa Jeesus sanoo Martalle, että ”sinun veljesi nousee ylös” ja toinen on ”ottakaa kivi pois”. Hän ilmaisee yläpuolella olevassa jaejaksossa suhteensa Isään. Hän jopa sanoo uskovansa Isän kuulevan häntä aina. Huomaamme, kuinka intensiivinen suhde hänellä on Isän kanssa. Isä oli suunnitellut koko tarinan kulun, jotta monet uskoisivat Jeesukseen! Mikä mestarillinen käsikirjoitus! Kaikki, jotka tunsivat Lasaruksen olivat tästä eteenpäin hänen ylösnousemuksensa todistajia, ja jos luet eteenpäin Johanneksen evankeliumia, huomaat, että juutalaisten uskonnollisten johtajien oli tehtävä jotain, koska ketään ei ollut koskaan herätetty kuolleista ja se todisti Jumalan toimivan Jeesuksessa. Siksi sekä Jeesus, että Lasarus päätettiin tappaa, koska todistus oli niin voimakas.

Jeesus oli täysin varma siitä mitä piti tehdä milloinkin, koska oli kuuliainen Isälleen ja kenellekään ei jäänyt epäselväksi, että hän tahtoi auttaa ihmisiä! Tällä kertaa Jeesus teki jotain, mitä kukaan ei uskaltanut odottaa. Meidän on syytä muistaa tästä mahtavasta kertomuksesta muutama asia: Jeesus ottaa meidät aina vastaan, oli elämäntilanteemme mikä tahansa. Hän tahtoo, että opimme samaa empaattisuutta, jotta nekin, jotka eivät vielä tunne häntä löytäisivät pelastuksen. Jeesus tekee ihmeitä edelleenkin. Hän tahtoo käyttää jokaista Jumalan lasta välittämään parantumista, siksi tee päätös olla kuuliainen aina, kun Pyhä Henki kehottaa sinua tekemään jotain, äläkä jää ihmispelon vangiksi. Ole siunattu Jeesuksen nimessä 😀